En tiedä kuuluuko viestini nimenomaan tänne, mutta ainakin pystyn samaistumaan paljon tämän palstan asioihin.
Ongelmani on siis valtava väsymys. Menin suoraan peruskoulusta töihin kaupan alalle koska siinä vaiheessa en vielä tiennyt mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Olen ollut nyt 6 vuotta naimisissa työpaikkani kanssa (vakituisena) ja mietin onko tässä mitään järkeä.. Jatkuva kiire, stressi, sekalainen vuorotyö, satunnaiset vapaat ajavat minut siihen tilanteeseen, että muu elämä jää täysin pimentoon. Tuntuu että elän vaan sille kaupalle. Minulla on mies, koira, omakotitalo jne, joten muutakin elämää olisi. Olen joutunut tyystin luopumaan minulle tärkeästä ja rakkaasta koiraharrastuksesta vaan sekalaisen vuorotyön ja siitä seuraavan väsymyksen takia. Olen vielä nuori (25 vuotias) ja haluaisin elää vähän muullekkin kuin vain työlle. Mitä tehdä? Jäisin ennemmin vaikka hetkeksi palkattomalle vapaalle kesäloman perään, kuin esim sairaslomalle. Vuorotteluvapaata en varmasti kesälomienkaan vuoksi saa.. Voisin lähteä myös opiskelemaan mutta ihan ensiksi haluan aikaa ITSELLENI. Ottakaa kantaa. Mitä tekisitte minun tilanteessani?
Kiitos jo etukäteen.
Ongelmani on siis valtava väsymys. Menin suoraan peruskoulusta töihin kaupan alalle koska siinä vaiheessa en vielä tiennyt mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Olen ollut nyt 6 vuotta naimisissa työpaikkani kanssa (vakituisena) ja mietin onko tässä mitään järkeä.. Jatkuva kiire, stressi, sekalainen vuorotyö, satunnaiset vapaat ajavat minut siihen tilanteeseen, että muu elämä jää täysin pimentoon. Tuntuu että elän vaan sille kaupalle. Minulla on mies, koira, omakotitalo jne, joten muutakin elämää olisi. Olen joutunut tyystin luopumaan minulle tärkeästä ja rakkaasta koiraharrastuksesta vaan sekalaisen vuorotyön ja siitä seuraavan väsymyksen takia. Olen vielä nuori (25 vuotias) ja haluaisin elää vähän muullekkin kuin vain työlle. Mitä tehdä? Jäisin ennemmin vaikka hetkeksi palkattomalle vapaalle kesäloman perään, kuin esim sairaslomalle. Vuorotteluvapaata en varmasti kesälomienkaan vuoksi saa.. Voisin lähteä myös opiskelemaan mutta ihan ensiksi haluan aikaa ITSELLENI. Ottakaa kantaa. Mitä tekisitte minun tilanteessani?
Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Teet juuri niin kuin parhaaksi näet ja koet.
"There*s nothing inside
There*s nothing I can do"
Et ole oikein menossa vielä koko asiaa, että mikä on narsismi ja olet sairastunut tähän vaiheeseen ja kuvittelet tätä Jumalaksesi ja kaikki kärsivät ilman apua. Jopa ihan ammatti-ryhmiä perustettu väärin. Akuutisti, avio, demokratia ja ympäristö.
Psykoosissa luotu luostari ei vastaa hoidollista tarvettasi koskaan. Miksi teet tästä alasta jatkuvasti aihepiirilläsi luostarin. Ethän ole holhousrekisterittömässä tilassa, eli ilman poppaa ja kolvia?
Myös luostariin voi luoda ihmissyöntiä, tosin mulla on ainakin naisena oikeus kieltäytyä kuukautisten perusteella.
Mä saan tappaa Miessairaanhoitajan tanhupäisyyden ja kuukautisten takia, koska on suojavaatteita.
"Coping-keino yksityisyys ei sovellu lapsenkasvatukseen." Kuitenkin sukupuoleen pitää pystyä myös demokratiaan. Olet naisena ja sosiaalialan ammattilaisena täysin turha kaikille.
Baptisti-ryhmä seuraillut tuntoaistitta ei tule suoritua uskonnollisiin tehtäviin. Miksi he saavat vedota tanhuryhmään?