Olen viime aikoina lueskellut miten (mystinen) tajunta, tietoisuus, mieli ja valaistuminen liittyvät toisiinsa. Aineisto sivuaa myös tajunnan ja aivotoiminnan yhteyksiä ja käyttää zen-meditaation kokemuksia.
Valaistumista ei, niinkuin olen tälläkin palstalla väittänyt, voi kuvata. Silti esitän seuraavan kysymyksen:
Tausta:
Arkikielellä kuvattuna "Buddha valaistuksensa jälkeen opetti 45 vuotta."
Mm. eräässä tekstissä http://images.google.com/imgres?imgurl=www.lukio.palkane.fi/raamattunet/buddhal2.gif&imgrefurl=http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/buddhal1.html&h=200&w=200&sz=4&tbnid=3CzBPhpAZ8YJ:&tbnh=99&tbnw=99&start=1&prev=/images?q=kahdeksanosainen pyörä&hl=fi&lr=&ie=UTF-8&sa=G
sanotaan "Buddhalaisuudessa on pyrkimyksenä valaistuminen eli buddha-tilan saavuttaminen. Bodhisattva on ihminen, joka olisi voinut jo valaistua, mutta myötätunnosta muita ihmisiä kohtaan auttaa muita valaistumaan ennen lopullista buddha-tilan saavuttamistaan."
Kysymys:
Voisiko joku buddhalaisuuteen paremmin perehtynyt kuvata tai selittää onko joku ero tuossa edellä tarkoitetulla bodhisattva-valaistumisella ja sillä Buddhan valaistumisella, joka välittömästi edelsi opetustoiminnan alkamista. Miksi "lopullinen buddhatila" tekee mahdottomaksi auttaa muita ihmisiä tai toisinpäin, miksei bodhisattva olisi parempi opettaja valaistuttuaan ?
Kuten jokainen arvaa, käytännön ongelma tämä ei minulle (vielä) ole.
Valaistumista ei, niinkuin olen tälläkin palstalla väittänyt, voi kuvata. Silti esitän seuraavan kysymyksen:
Tausta:
Arkikielellä kuvattuna "Buddha valaistuksensa jälkeen opetti 45 vuotta."
Mm. eräässä tekstissä http://images.google.com/imgres?imgurl=www.lukio.palkane.fi/raamattunet/buddhal2.gif&imgrefurl=http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/buddhal1.html&h=200&w=200&sz=4&tbnid=3CzBPhpAZ8YJ:&tbnh=99&tbnw=99&start=1&prev=/images?q=kahdeksanosainen pyörä&hl=fi&lr=&ie=UTF-8&sa=G
sanotaan "Buddhalaisuudessa on pyrkimyksenä valaistuminen eli buddha-tilan saavuttaminen. Bodhisattva on ihminen, joka olisi voinut jo valaistua, mutta myötätunnosta muita ihmisiä kohtaan auttaa muita valaistumaan ennen lopullista buddha-tilan saavuttamistaan."
Kysymys:
Voisiko joku buddhalaisuuteen paremmin perehtynyt kuvata tai selittää onko joku ero tuossa edellä tarkoitetulla bodhisattva-valaistumisella ja sillä Buddhan valaistumisella, joka välittömästi edelsi opetustoiminnan alkamista. Miksi "lopullinen buddhatila" tekee mahdottomaksi auttaa muita ihmisiä tai toisinpäin, miksei bodhisattva olisi parempi opettaja valaistuttuaan ?
Kuten jokainen arvaa, käytännön ongelma tämä ei minulle (vielä) ole.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Heitänpä oman arvaukseni ymmärrykseni pohjalta. Olisi mukava kuulla tietäväisempien mielipiteitä.
Hindulaisuuden yhteydessä (ainakin Bhagavad Gitan filosofia) valaistunut tila jossa kärsimyksen ja jälleensyntymän kierrosta vapaudutaan, on tila jossa ihminen ei toivo teoilleen henkilökohtaisia hedelmiä. Toisin sanoen tällainen ihminen "noudattaa Jumalan tahtoa." Gitassa tällaista toimintaa kutsutaan "nishkama karmaksi", eli karmattomaksi toiminnaksi. Niin kauan kuin ihminen toivoo tiettyjä tuloksia toiminnalleen, hän on sidottu toimintaan (karmaan.)
Täysin valaistunut buddha tavallaan toteuttaa universaalia tahtoa noudattaen sitä puhtaasti vastustelematta. Bodhisattva pyrkii omilla teoillaan valaisemaan muita ihmisiä, joten heidän teoillaan on tietty pyrkimys joka aiheuttaa karmaa.
Nyt jonkun buddhalaista traditiota tuntevan vastaus, kiitos. :)
no minäkään mitenkään muuta ku arvaan.
Hinaya näkökulmasta Budha tila tai Nirvana on tila mistä ei synnytä enään. jätetään tänne omin neuvoin samsariset olennot kärsimään.
tämä selitys Bodhisatvasta joka lykkää
budhuuden siihen saakka kunnes kaikki muut ovat saavuttaneet vapauden on suunattu Hinayana opiskelijoille jotak eivät aio bodhisatva polulle.
sen sijaan Mahayana polulla kuljetaan myös ensin Hinayana eli itsensä vapauttaminen ensin jotta kykenisi bodhisatva pollla olla. mutta näkemys Budhasta tai budhatilasta on erilainen. Budhan katsotaan olevan bodhisatva.
Mahayana polku on lähtöisin siitä että jotkut haluisivat seurata Budhaa esimerkkinä ja toimia niinkuin hän. eli tehdä kaikkensa jotta olennot kääntäisvät mielensä samsarasta pois, dharma polulle.
Lueskelin Timanttisuutraa ja siinä sanottiin että bodhisattva joka autettuaan ihmisiä kuvittelee saavuttaneensa jotain, on yhä sidoksissa muotojen harhaan ja täten ei ole todellinen bodhisattva. Ehkä arvaukseni meni hutiin.
Sikäli kuin asiaa ymmärrän on kuvaamasi bodhisattva todella takertunut muotojen eli erojen harhaan.
Mutta entä se "todellinen" bodhisattva ?
Itse asiassa yritin kysyä valaistumiskokemusten eroa, voiko jossain valaistumiseksi kutsuttavassa tilassa tietoisesti hallita mieltä(än?) ja olla kupsahtamatta siihen lopulliseen valaistumiseen?
Voiko olla itsekontrollia jos ei ole itseä ?
Ehkä joskus kirjoitan siitä miksi tätä pohdin.
Joo on toi vinkeä asia toi valaistuminen, ja voi olal loppujen lopuksi aika turhaa yrittää spekuloida sitä jos ei ole kokenut sitä.
...mennä tajunnan toiselle puolelle!
Tässä täytyy tehdä ero kahden buddhalaisen koulukunnan, hinayanan ja mahayanan välille.
Hinayanan käsityksen mukaan valaistuminen on henkilökohtainen kokemus, omien ponnistelujen tulos, joka ei niinkään vaadi myötätuntoa ja erityisiä rakkaudentunteita muita eläviä kohtaan. Mm. zen-buddhalaisuus, joka on osa hinayanaa, noudattaa tätä periaatetta.
Mahayanan mukaan valaistumista ei voi ylipäänsä saavuttaa, ellei ole ensin bodhisattva. Eli myötätunnon ja muiden bodhisattvan hyveiden kehittäminen on välttämätöntä valaistumisen saavuttamiseksi.
Mahayanan mukaan buddha Sakyamuni itsekin oli bodhisattva ennen valaistumistaan. Ajoihan häntä eteenpäin tarve löytää pakotie kärsimyksestä kaikkien olentojen vuoksi. Hinayana ei huomioi tätä, vaan kiinnittää huomionsa vain itse valaistumiseen.
Eli mainitsemillasi "buddhan valaistumisella" ja "bodhisattvan valaistumisella" ei ole mitään eroa - ainakaan mahayanan mukaan. Ihmisen on ensin päätettävä ryhtyä bodhisattvaksi, jotta hän voi kehittyä buddhaksi.
Vastaus olikin aika pitkälti tuossa, mutta pari sanaa vielä bodhisattvasta:
Bodhisattvan mielessä kamppailee ainakin bodhisattva-uran alkuvaiheessa kaksi vastakkaisilta tuntuvaa pääpyrkimystä: henkilökohtaiseen valaistukseen pääseminen ja tarve auttaa kaikkia muita olentoja pääsemään nirvanaan. Tässä on tietysti ristiriita: "Jos valaistun, jätän kaikki olennot oman onnensa nojaan samsaraan ja kärsimykseen."
En tiedä, mikä bodhisattvan saa lopulta valaistumaan, mutta tietyn kehitystason saavutettuaan bodhisattva voi olla varma valaistumisestaan. Hän ei enää voi taantua. Tapahtuuko valaistuminen sitten itsestään vai tietoisesta päätöksestä, tätä en todellakaan tiedä. Mutta vietettyään tarpeeksi monta elämää samsaran maailmassa bodhisattva joka tapauksessa valaistuu.
Kannattaa lukea Sangarakshitan "Kolme jalokiveä", jos haluaa tietää lisää tästä aiheesta. Lopuksi sinulle tao pieni neuvo: buddhalaiseen viisauteen ja "aivotoiminnan yhteyksiin" perehtyminen on toki tärkeää, mutta älä pidättäydy täysin analyyttiselle tasolle. Tunne-elämä on myös tärkeää. Harjoita myötätuntoa, kärsivällisyyttä, valppautta ja muita hyveitä. Ainakin itse olen huomannut, että kiinnostus buddhalaisuuden tutkimiseen säilyy vain, jos huomaan edistystä tapahtuvan myös tunnetasolla. Ja tunteiden kehittäminen edesauttaa myös ymmärtämistä. Paljon onnea tielläsi, tao.
Olen pahoillani, minulle ei selvinnyt miksi valaistumisen jälkeen joutuu jättämään muut ihmiset oman onnensa nojaan. Gautama ei niin tehnyt.
Kiitän myös toivotuksistasi. Olen pyrkinyt pitämään tunne-elämän tänne kirjoittaessani täysin sivussa.
Jo alkaesssani tutkia budhalaisuutta valaistumisen ongelma kiusasi minua. Asia on niin keskeinen buddhalaisuudessa että en kirjoita nyt enempää ennenkuin olen asiaa lisää pohtinut.
Miksi Gautama ei koskaan asiaa selventänyt ?
shita
Ei voi muuta kommentoida
wood'a?
kts.
http://www.freedomofmind.com/resourcecenter/groups/f/friends/
joka väittää
Alternate Names of the Group:
Western Buddhist Order
former members point out that "Friends of the Western Buddhist Order" is the organization's public wing
Leader:
Dennis Lingwood (aka "Sangharakshita")
Description:
from former member
The group pretends to be a Buddhist sect, but is at 'core-level' a personality cult around Dennis Lingwood
Taivu, jotta oikenet
ole tyhjä, jotta tulisit täydeksi,
kulunut, että uudistuisit.
Ymmärtämättä viestisi tarkoitusta en voi muuta kommentoida.
Hei Tao,
Et voi ymmärtää buddhatilaaa koska se on käsitteellisen ymmärtämisen ja määritelmien tuolla puolen. Sen voi kokea, myös tilapäisesti,myös ennen pysyvämpää valaistumista, mutta ei ymmärtää. Tilapäisesti koettuna se on meditatiivinen tila. Jotkut hakevat tällaista tilaa myös huumeiden avulla tai extreme-kokemusten, -vaikka tulos on silloin aika lyhytaikainen ja aiheuttaa pahaa riippuvuutta.
Jos saavuttaa pysyvän käsitteettömän buddhatilan harjoittamalla myötätuntoa ja meditaatioita, sanotaan että voi auttaa lukemattomia olentoja, ilman erityistä aikomusta tai pyrkimystä tai ponnistusta. Silloin mieli on niin puhdas ja läpäisevä ja vahva että se automattisesti saattaa muut mielet samaan onnen tilaan.
Hei kiwi,
en suoranaisesti yritä ymmärtää buddhatilaa, olen itsekin sitä mieltä että se on kaiken kuvaamisen tuolla puolen.
Eräiden tutkimusten mukaan meditaatio ja siihen ehkä liittyvä stressi (pitkäaikainen puuduttava istumismeditaatio, koan'n pohtiminen), unen puute, väsymys, veren sokerin heittely (vrt. Gautaman valaistuminen) jne. saattavat aiheuttaa ohimolohkoepilepsiaan verrattavia tajunnan tiloja.
Pitkäaikainen meditaatio voi myös aiheuttaa aivojen aineenvaihdunnassa muutoksia jotka voivat aiheuttaa tajunnan tilan muuttumisen.
Samoin meditaatio voi aiheuttaa hermojärjestelmän (pääasiassa parasympaattinen hermojärjestelmä) ns. ylivuodon, jonkinlaisen toisiaan tasapainottavien järjestelmien tasapainon kaatumisen. Tämä vie vuosia.
Voi seurata tila, jossa koetaan syvä tyyneyden tunne, rauhallisuus, tila koetaan täydellisenä ykseytenä tai kokonaisuutena. Ei tunnu olevan mitään erillään tästä äärettömästä tilasta. Samalla katoaa ero itsen ja maailman välillä (jonka vasen orientaatioassosiaatioalue luo). Minän koetaan olevan yhtä äärettömän tilan kanssa.
Aivokuvausmenetelmät eivät vahvista mutta eivät poisSuljekaan näitä teorioita.
Joka tapauksessa nämä tutkijat väittävät että kyseessä on aivojärjestelmästä ja sen rakenteesta johtuva tila, kaikille ihmisille samanlainen ja riippumaton siitä uskonto- tai filosofia-kehyksestä johon ao. meditaatio liittyy.
Aivan varmaa on että tällainen kokemus vaikuttaa kokijaan ja muuttaa häntä, mutta siinäkö se on?
Tällainen selitys valaistumiselle ei esim. millään tapaa selitä tai vahvista jälleensyntymää tai samsarasta vapautumista.
Eräs edellä viitatuista tutkijoista, vuosia zen'ä harjoittanut, sanoo että pitkäaikainen meditaatio hävittää itsekkyyttä ja puhdistaa meditoijan mieltä. Näin uskon olevan.
On siis asia erikseen
*meditaatio
*edellä kuvattu tajunnan tila,jota ehkä tarkoitat tilapäisillä kokemuksilla
*valaistuminen - vai onko ?
Mutta voiko esittää esimerkiksi sellaisen kysymyksen: onko tuo kuvattu meditaation aiheuttama tajunnan tila (jota en varmasti uskalla kutsua valaistumiseksi), terveellinen ?
"Aivan varmaa on että tällainen kokemus vaikuttaa kokijaan ja muuttaa häntä, mutta siinäkö se on?"
Siinäpä se varmaankin, kokija säilyy ja jatkaa kokemistaan.
"Tällainen selitys valaistumiselle ei esim. millään tapaa selitä tai vahvista jälleensyntymää tai samsarasta vapautumista."
Eikä kai toisinpäinkään, vasta-argumentteina?
"Eräs edellä viitatuista tutkijoista, vuosia zen'ä harjoittanut, sanoo että pitkäaikainen meditaatio hävittää itsekkyyttä ja puhdistaa meditoijan mieltä. Näin uskon olevan.
On siis asia erikseen
*meditaatio
*edellä kuvattu tajunnan tila,jota ehkä tarkoitat tilapäisillä kokemuksilla
*valaistuminen - vai onko?"
Meditaatiotekniikoitakin on monenlaista ja monenlaisia meditatiivisiä tiloja. Ehkäpä tilojen luokitteluyritykset ovat jopa enemmän harhaanjohtavia kuin ensikäteen ajattelisi, ja kaikki tilat ovat todellakin ainutkertaisia?
"Mutta voiko esittää esimerkiksi sellaisen kysymyksen: onko tuo kuvattu meditaation aiheuttama tajunnan tila (jota en varmasti uskalla kutsua valaistumiseksi), terveellinen?"
Hm. Tai onko kokijan loppuunpalamista seuraava luonnollinen fyysinen tila, niin kuin U.G. Krishnamurti joskus tilaansa kuvaa, sekä lähes päivittäiset fyysiset kuolemat ja luonnollinen raihnaantuminen iän myötä "terveellinen", vai onko kysymyksessä mitään mieltä?
Kiwi kirjoitti edellä:
"Jos saavuttaa pysyvän käsitteettömän buddhatilan harjoittamalla myötätuntoa ja meditaatioita, sanotaan että voi auttaa lukemattomia olentoja, ilman erityistä aikomusta tai pyrkimystä tai ponnistusta. Silloin mieli on niin puhdas ja läpäisevä ja vahva että se automattisesti saattaa muut mielet samaan onnen tilaan."
Tämä vaikuttaa epäilyttävältä. Jos noin olisi ja automaattisesti tapahtuisi, silloinhan olisimme jo kaikki samassa onnen tilassa.
>Hm. Tai onko kokijan loppuunpalamista seuraava luonnollinen fyysinen tila, niin kuin U.G. Krishnamurti joskus tilaansa kuvaa, sekä lähes päivittäiset fyysiset kuolemat ja luonnollinen raihnaantuminen iän myötä "terveellinen", vai onko kysymyksessä mitään mieltä?>
Minun mielestäni kysymyksessä on mieltä, kysymällä onko kysymyksessäni mieltä kysyt onko kysyjä järjissään. Miten tuollaisella edellytyksellä voin sinulle lähtökohtaisesti järkevästi vastata?
Aivoni ovat minulle ainoat. Pelkän extreme-kokemuksen takia en niitä riskeeraa. Niinkuin itse toteat meditaatioita on monenlaisia.
En siis väitä että buddhalaisuudessa mainittu valaistuminen on vahingollinen. En toivottavasti ole väittänyt siitä mitään.
>"Aivan varmaa on että tällainen kokemus vaikuttaa kokijaan ja muuttaa häntä, mutta siinäkö se on?" >
Miten kaiken kattavan ykseyden kokemus jne. -en yritä enempää kuvailla - tuo sinulle sen opin jota Buddha opetti, kaikki 31 olemassaolon tasoa, karman, jälleensyntymän - jos "siinä se kokemus on ja eipä muuta" ?
Eikö Buddha ymmärtänyt opin meditaatiossa, mihin tarvittiin tuo tajunnan tila vai oliko se jotain muuta eli oliko se nirvana vai ...?
Tätähän olen yrittänyt kysyä. Ihan turhaa tietysti, usko sinä vaan oppiin ja veljeskuntaan.
Usko niin pelastut.
Luokitteluyrityksistä olen ilmeisesti samaa mieltä. Ristiriita on maailmasta muodostettujen käsitteiden välillä, eikä itse maailmassa. Mutta jotain käsitteitä ja luokitteluja nyt vaan on pakko käyttää jos jostain haluaa jotain sanoa. Vaikka tajunnan tilat ovat ainutkertaisia voi niillä olla yhteistä. Jokainen humala on ainutkertainen mutta yhteistä niille on vaikutukset keskushermostoon. Kyllä niitä voi ainakin yhden ominaisuuden suhteen luokitella.
>"Aivan varmaa on että tällainen kokemus vaikuttaa kokijaan ja muuttaa häntä, mutta siinäkö se on?" >
"Miten kaiken kattavan ykseyden kokemus jne. -en yritä enempää kuvailla - tuo sinulle sen opin jota Buddha opetti, kaikki 31 olemassaolon tasoa, karman, jälleensyntymän - jos "siinä se kokemus on ja eipä muuta" ?
Eikö Buddha ymmärtänyt opin meditaatiossa, mihin tarvittiin tuo tajunnan tila vai oliko se jotain muuta eli oliko se nirvana vai ...?
Tätähän olen yrittänyt kysyä. Ihan turhaa tietysti, usko sinä vaan oppiin ja veljeskuntaan.
Usko niin pelastut."
Kenelle tai mihin kommenttiin vastauksen osoitit? Siteeraat vain itseäsi. Ja mistä ne Buddha ja oppi ja veljeskunta tähän yhtäkkiä tupsahtivat?
Kommentillani "kaikenkattavan ykseyden" tms. kokemukseen toin vain esiin sen naivin itsestäänselvyyden, että 'kokemus' edellyttää sekä 'kokijan' että 'koettavan' läsnäoloa, eli perusdualismia.
"Luokitteluyrityksistä olen ilmeisesti samaa mieltä. Ristiriita on maailmasta muodostettujen käsitteiden välillä, eikä itse maailmassa. Mutta jotain käsitteitä ja luokitteluja nyt vaan on pakko käyttää jos jostain haluaa jotain sanoa. Vaikka tajunnan tilat ovat ainutkertaisia voi niillä olla yhteistä. Jokainen humala on ainutkertainen mutta yhteistä niille on vaikutukset keskushermostoon. Kyllä niitä voi ainakin yhden ominaisuuden suhteen luokitella."
Todellakin, kieltä voi käyttää vain kielen ehdoilla, rajaavasta maailmasta. Pointti oli enemmän suunnattu "valaistumiseen", ehdotuksena, että kenties kyseinen tila, jos niin voi sanoa, on aidosti ainutkertainen eikä edes yhden ominaisuuden suhteen luokiteltavissa, ei edes "valaistumisen".
>Kenelle tai mihin kommenttiin vastauksen osoitit? Siteeraat vain itseäsi. >
En pelkästään siteerannut, yritin myös tehdä itseni ymmärretyksi toisellakin tapaa. Ei toiminut.
Buddhalaiseen kaanoniin en todellakaan ole kovin tutustunut, taolainen vähäinen kirjallisuus on tutumpaa, samoin jonkinverran zen.
Yritin syistä joita kuvasin kysellä onko tällä palstalla lukijoita jotka mahdollisesti osaavat selittää erilaisten valaistumiskokemusten ja nirvanan mahdollisia eroja buddhalaisten tekstien pohjalta.
Meditaatiomenetelmiä on erilaisia (Tat) ja niiden vaikutukset voivat olla erilaisia. Koulukuntia on nykyään erilaisia kuin 2500 vuotta sitten.
Edelleen olen sitä mieltä että kysymyksessäni on mieltä.
Sanot
>toin vain esiin sen naivin itsestäänselvyyden, että 'kokemus' edellyttää sekä 'kokijan' että 'koettavan' läsnäoloa, eli perusdualismia>
Jaha, tässä olen ymmärtänyt asian aivan toisin.
Siteeraan (!) erästä suomalaista tutkimusta viime vuodelta jossa sanotaan
"Buddhalaisuus lähtee ennenkaikkea kokemuksellisesta tarkastelusta, jossa huomataan tajunnan ja maailman – tai minän ja maailman – välisen rajan puuttuvan kokemukselliselta kannalta."
Ja vielä: jos ko. tila ei ole "edes yhden ominaisuuden suhteen luokiteltavissa" niin mistä oikein puhutaan? Pitäähän sitä sen verran määritellä että siitä voi puhua. Erotetaan puhutaanko aidasta vai seipäästä. Kainoa ehdotustasi että mystistä tajuntaa tai valaistumiskokemusta ei voi mitenkään luokitella ei hyväksytä, tällä kannalla on useitakin kirjoittajia.
Olen sen verran naivi että itsestäänselvyyksiä en ole vielä koskaan tavannut. Moni on kyllä niitä viljelemällä yrittänyt peittää osaamattomuuttaan tai ottaa keskustelussa yliotteen kun ei ole muuten osannut.
Ystävällisin terveisin
tao
unohtakaa koulukunnat ja katsokaa alkuperäistä oppia.ja pysykää siinä!
Mielestäni on jotenkin omituista todistella meditaation hyödyllisyyttä lääketieteellisin tai teknisin keinoin. Kyllä sen hyödyllisyyden pitäisi näkyä muutenkin ja kiistatta.Eikä kukaan tiedemies kai kiistäkään etteikö meditaatio vaikuta aivotoimintaan. Mieli, energiamme ja ruumiimmehan ovat psykofyysinen kokonaisuus. Kaikki vaikuttaa kaikkeen molempiin suuntiin mutta mieltä harjoittamalla saa vahvan ja hallitun mielen.
Onko terveellistä, kysyit? Kaikki liiottelu on epäterveellistä. Hulluksi voi tulla, ja fyysisesti sairaaksi esim. liiasta istumisesta. Pitää olla hyvässä ohjauksessa. Itse olen lähes lakannut sairastamasta. Mutta en ole koskaan hakenut mitään merkillisiä ihmeellisiä kokemuksia, vaikka niitä sitten joskus kuitenkin tulee. Mutta enimmäkseen ei tule.
liittyykö viestiisi "terveydeksi" joku vitsi,
minulla ainakin aukeaa vain tyhjä tila.
heti kirjoitettuani tuon edellisen viestin aukesi
se viestisi jota en saanut auki.
Ollaan nyt tarkkana:
>Mielestäni on jotenkin omituista todistella meditaation hyödyllisyyttä lääketieteellisin tai teknisin keinoin.>
Sitä ei kai voi kiistää etteikö meditatio vaikuta aivotoimintaan. Siksihän sitä harjoitetaan.
Mutta meditaation terveellisyydestä sinänsä en ole asettanut kysymystä. Hyödyllisyyden mainitsin juuri siksi ettei jäisi käsitystä että asetan meditaation kyseenalaiseksi ?!?
Olen kysynyt onko se tajunnan tila jonka syntymistapaa kuvasin ehkä terveellinen. Ja joka tila vaatii vuosien meditaation ja ehkä muita tekijöitä mm. väsymys, verensokerin vaihtelu jne.
Miksi kysyn: esimerkiksi siksi että pitäisikö meditaatio jossain vaiheessa ehkä lopettaa tai suunnata toisin tms. -tätä voi kai kysyä ?
Ja olen koettanut tehdä selväksi että en tiedä onko sillä tilalla ja buddhalaisella valaistumisella jotain yhteistä.
Kyselynihän lähti siitä että kysyin mitä buddhalaisuus sanoo valaistumisesta ja onko siinä erilaisia tiloja ja miten ne eroavat.
En ole pyrkinyt "todistelemaan" tai todistamaan mitään, vain pohjustamaan kysymystäni. Jos osuin johonkin pelkoosi tai ennakkoluuloosi niin ikävä juttu. Minua syyllistämällä ei pelkosi syy poistu.
meditaatio loppuu nirvanaan,ei enää ikinä tarvii mietiskellä.nirvanan saavuttanut on pysyvästi vapaa maallisista kärsimyksistä....shangharaksita
valaistumisen ihanne
onnea tielläsi !
Alternate Names of the Group:
Western Buddhist Order
former members point out that "Friends of the Western Buddhist Order" is the organization's public wing
Leader:
Dennis Lingwood (aka "Sangharakshita")
Description:
from former member
The group pretends to be a Buddhist sect, but is at 'core-level' a personality cult around Dennis Lingwood
koirat haukkuu ,näin kulkee karavaani.
OK.
- Mielestäni meditaatiota ei harjoiteta, jotta se vaikuttaisi aivotoimintaan, vaan jotta se vaikuttaisi mieleen, eli niihin mekanismeihin jotka ohjaavat meitä. Ne eivät ole pelkästään aivotoiminnan tuotteita, vaikka niille saattaakin löytyä kemialliset reaktio-vastineet.
-En tiedä onko mainitsemasi tila hyödyllinen tai epäterveellinen. Se lienee pitkäaikaisen, jatketun tyhjyysmeditaation tulosta, -ainakin tiibetiläisissä traditioissa sanotaan mm. että sellainen saattaa johtaa jälleensyntymään ei-muodon valtakunnassa, josta voi olla hyvin vaikeata päästä pois, koska ei ole saanut ruumista, joka on hyvin tärkeä kun pyrimme kohti buddhuutta.
-Sitten se kuulema voi aiheuttaa koukkuun jäämisen, eli jos saavuttaa suuren autuuden meditaatiotilan, haluaisi vain jäädä nautiskelemaan eikä taaskaan ole hyödyksi kellekään.
-Tietääkseni buddhalaiseksi buddhaksi voi päätyä vain suurta, täysin erittelemätöntä myötätuntoa meditoiden ja toteuttaen. Ehkä erikoiskeinot voivat toimia teknisinä apuvälineinä.
-En erityisesti arvostellut sinua kun siteerasit tutkimusaineistoa. Arvostelin yleensä niitä jotka tekevät tuollaista tutkimusta, koska se aina jossakin määrin halventaa dharmaa kun se pyritään sijoittamaan johonkin yhteismitallisiin tieteellisiin puitteisiin, joihin se ei koskaan tule mahtumaan.
>Mielestäni meditaatiota ei harjoiteta, jotta se vaikuttaisi aivotoimintaan, vaan jotta se vaikuttaisi mieleen, eli niihin mekanismeihin jotka ohjaavat meitä.>
Noh, tämä on nyt muna vai kana-kysymys. Samaistat mielen ja mekanismit jotka ohjaavat meitä, mutta ne eivät ole aivotoimintaa? Minä kyllä liitän käsitteeseen "mieli" enemminkin sisällöllisiä asioita - mutta ihan miten vaan.
>Arvostelin yleensä niitä jotka tekevät tuollaista tutkimusta, koska se aina jossakin määrin halventaa dharmaa kun se pyritään sijoittamaan johonkin yhteismitallisiin tieteellisiin puitteisiin, joihin se ei koskaan tule mahtumaan.>
Kommenttini pohjautuivat pitkälti tutkimukseen "Mystinen tajunta /Tajunta neurofilosofian ja mystiikan näkökulmista"
jossa tarkastellaan mm. neurofilosofian ja buddhalaisen mystiikan taustaoletuksia tajunnasta.
Jos luet sen voit paremmin arvioida miten se suhtautuu dharmaan. Jos sait ko. tutkimuksesta tai tutkimisesta yleensä väärän kuvan minun viestieni pohjalta niin jo etukäteen kovasti anteeksi !
>jos saavuttaa suuren autuuden meditaatiotilan, haluaisi vain jäädä nautiskelemaan eikä taaskaan ole hyödyksi kellekään. >
Niin, joistakin kommenteista voi tulla käsitykseen että tämä itsekäs extreme-nautinto on buddhalaisen polun tavoite eikä sen jälkeen muuta olekaan agendalla. "Valaistuminen on kova juttu" on tälläkin palstalla kirjoitettu juuri kokemusta tarkoittaen.
Arkinen elämä on pyhää.