Tanskassa on Euroopan pienin työttömyys ja yksi anteliammista sosiaaliturvajärjestelmistä. Syynä on pitkälti pidetty Flexicurityksi ristittyä mallia, jossa työntekijän irtisanomissuojaa pienennetään sillä vastapainolla että sosiaaliturvan taso pidetään korkeana (keskivertoa matalapalkkaisemmissa töissä 80% entisestä palkasta.) Työttömyysturvalle joutuneita edellytetään tekemään kaksi työhakemusta kahden viikon välein. Kun palkkatyöläisten työpaikkoja pyritään säilyttämään työsuojan avulla, se estää uusien työpaikkojen syntymistä, sillä suhteessa suoja-ajan kanssa kasvaa yrittäjän riski ottaa uusi työntekijä. Järkevämpää on nostaa työttömäksi jääneiden elintasoa (jolloin työttömyys ei ole yhtä paha riski työntekijälle) ja samalla helpottaa uusien työpaikkojen syntyä (vähentää uuden työntekijän ottamisen riskiä). Milloin vastaava malli Suomeen? Jos ei näin, miten ratkaista työttömyysongelma Suomessa? Lisää aiheesta http://tsarbombastic.wordpress.com/2011 ... exicurity/
Työttömyys ja Tanskan malli
tsarbombastic
4498
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pistäppä linkkiä josta voi tarkastaa "kaksi työhakemusta kahden viikon välein" asian.
Usein mainostetaan Tanskan mallia suomalaisten työttömien työllistämisongelmien ratkaisijaksi. Mutta tulee muistaa, että Tanskan työministeriöllä on ainakin 7-kertainen budjetti käytettävissä työllisyyden hoitoon kuin Suomen työvoimaviranomaisilla on (populaa on liki sama määrä Tanskassa kuin Suomessakin). Mutta Tanskassahan on jo aikoja sitten tehty "sosiaaliturvan uudistus", että Tanskassa ei tarvitse niin useita luukkukja kolistella kuin Suomen työttömien tulee. Vaan työttömyyysturva Tanskassa on mitoitettu sen mukaan, että sillä on saavutettavissa kohtuullinen elämisen taso vuokran maksun jälkeenkin.
Mutta pakkotyötä Tanskassakin on tehtävä. Joitain vuosia sitten, Yleltä tuli raportti Tanskan työllistämisen mallista, ja samalla näytettiin, kun 4 työllistetettyä kyykkivät matalilla penkeillä kuorien käsipelissä perunoita vanhainkodissa.
Ja kerran raportoitiin tanskalaisesesta joka opetti pätkätyöllisenä yliopistossa viestintää, niiin työttömyyskaudellaan yksityinen työnvälittäjä olisi lähettänyt opettajan cv-kurssille - samaa aihetta opiskelmaan, mitä opettaja yliopistossa myös opetti oppillailleen.
Pakkotyöltä työtön ei välty sitten missään järjestelmässä. Näin uskoisin, sillä pakkotyö on kuitenkin silmän lumetta ja tuolla tarkoitetaan sitä, että työlliset ja äänestäjät luulisivat, että työttömiä työllistetään pitkäaikaisiin työsuhteisiin ja työttömät ikään kuin tekisivät työtä saadakseen työttömyyturvansa. Mutta pakkotyö kestää sen minkä kestää, ja kohta on taas vapaa nauttimaan työttömyykorvauksia oman aikansa. Ja taas mennään tekemään muutaman kuukauden pakkotyöhuki johonkin jonnin joutavaan aktiviteettiin.
'''Mutta pakkotyötä Tanskassakin on tehtävä.'''
Olen kuullut, että noista 'pakkotöistä' maksetaan kunnon palkka. Vai olenko kuullut oikein? Tuolloinhan kyse ei ole pakkotöistä. Ei työttömät vastusta palkkatyötä, kyse suomalaisessa pakkotyössä on ihan muusta.
Suomalainen versio pakkotyöstä on sellainen, että työnantajan maksama palkka on 0 euroa ja työtön saa työssäoloajalta yleisimmin työmarkkinatukea runsaat 500 euroa, mistä menee 20 % veroa ja sen lisäksi työtön saa 9 euron kulukorvauksen.
Palkattomiin pakkotöihin haetaan yleensä vielä hyvin koulutettua ja työkokemuksen omaavia. Kyse on siis härskistä työttömien hyväksikäytöstä.
Suomalaisesta pakkotyöstä laajemmin tuolla: http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=23
"Tanskan työministeriöllä on ainakin 7-kertainen budjetti käytettävissä työllisyyden hoitoon kuin Suomen työvoimaviranomaisilla "
Pakkotyö Tanskassa onkin piiloitettu siihen, että työstä saa kohtalaista palkkaa - oli työ sitten minkä arvoista tahansa.
Sama sille kuka suoranaiset kustannukset työttömän työstä maksaa, kun ei Tanskassakaan ole oikeata tuottavaa työtä enää tarjolla kuin n. 70%:lle työvoimasta.
Minulle on ihan se ja sama hyötyykö työnantaja työttömän yhteiskunnan palkkaamasta työstä. Kunhan vaan jokainen on tyytyväinen olotilaansa. Siis työttömissäkin on suuri voimavara, kunhan vaan yhteiskunta heidän tuottamattoman työnsä hyväksyy oikaeksi työksi. Kyllä se siitä sitten lähtee.
Jostain tilanteesta on kuitenkin lähdettävä liikkeelle, että työttömien työpanosta passaa unohtaa. Jotain uutta tuolta saralta saattaa olla löydettäissä, kunhan vaan aika kuluu. Siis on aivan varma asia, että vähäisen työn tuotto tulee myöhemmin tuottavammaksi. Ajattele vaikkapa turhia virkamiesten armeijan asemaan nykyisessä Suomessa. Eikö tuonne vielä yksi turha virkamiesarmeija sekaan mahtuisi.