Olen nyt syönyt kohta kaksi kuukautta masennuslääkkeitä ja niin tyhmältä kuin se varmaan kuulostaa, en osaa sanoa auttaako ne yhtään.
Toki se on yksilöllistä, mutta haluaisin kuulla muiden kokemuksia siitä missä vaiheessa huomasitte positiiviset vaikutukset ja millaisia ne olivat? Ja montaako eri lääkettä jouduitte kokeilemaan?
Toki se on yksilöllistä, mutta haluaisin kuulla muiden kokemuksia siitä missä vaiheessa huomasitte positiiviset vaikutukset ja millaisia ne olivat? Ja montaako eri lääkettä jouduitte kokeilemaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Elätät siis apteekkeja, lääkäreitä ja lääketehtaita. Hohoi niin masennuslääkkeitä kirjoitetaan nykyään kaikille, jotka sanovat olevansa masentuneita. Jos lääke ei auta, niin sinä et sitä silloin tarvitse.
Masentuneille ei tehdä lääketieteellisiä kliinisiä kokeita, joten määräävä lääkärisikään ei tiedä, tarvitsevatko sinun aivosi masennuslääkettä vai ei. Sellaista on psykiatria, joka ei todellakaan teemitään lääketieteellisiä kliinisiä tutkimuksia potilailleen.
Miettikää kaksi kertaa ennenkuin aloitatte elättämään lääketehtaita. Lääkkeiden kirjoittaminen on buisnestä ja raakaa sellaista. Siinä ei ajatella potilasta vaan ajatellaan potilaan rahoja. Niin se vain valitettavasti on täällä maailmassa.
Noita lääkkeitä kirjoitetaan kaiketi sillä ajatuksella, että potilas ajattelee saavansa hoitoa. Kun potilas elää kuvitelmassa, että saa tehokasta hoitoa, saattaa tämän elämä palata takaisin normaaleille raiteille. Tällainen lumelääke-efekti. Lievässä masennuksessahan lääkkeistä ei tosiasiassa ole mitään todellista hyötyä.
Toinen näkökulma:
Itselläni oli myös samanlaisia tuntemuksia kuin aloittajalla, eli, että lääke ei auta. Mutta psykiatrini antoi toisen näkökulman asiaan. Hän sanoi, että mietipä sitä miltä sinusta tuntuisi ehkä, jos et söisi lääkkeitä. Olo voisi olla surkea.
Niinpä puolen vuoden lääkkeiden käytön jälkeen lopetin ne ja kokeilin oloa ilman. Ei kauan tarvinnut kokeilla kun huomasin, että en selviä, en päässyt sängystä ylös ja mikään ei kiinnostanut.
Aloitin lääkityksen uudelleen ja oloni helpottui huomattavasti.
Ei kannata heti ruveta syyttämään lääketehtaita yms, kun näinkin voi olla.
Jep eiköhän toi ole aika yksilöllistä, että kenellä auttaa ja ei. Jos käyttäjällä keuhkoimpi ei ole lääkkeet auttanut tai hän ei ole halunnut kokeilla tai mitä ikinä onkaan tapahtunut, ei se tarkoita etteikö jollain muulla auttaisi. Vai onko kokemusta tästä?
Itse olen miettinyt samaa asiaa kuin aloittaja. Lääkkeiden käyttö ei ehkä ole suositeltavaa, mutta jos on olemassa pienikin mahdollisuus että ne auttaa, aion jatkaakin niiden käyttöä ainakin jonkin aikaa. Ja jos tämä nykyinen ei auta, kokeilen toista. Jos tästä ei muuta hyötyä ole, niin autanpahan ainakin ihmisiä pitämään työpaikkansa elättämällä lääketehtaita :)
hei
Kaksi kuukautta on lyhyt aika lääkkeen vaikutuksen huomaamiseksi. Itselläni meni varmaan puoli vuotta, kunnes eräänä päivänä huomasin etten enää itkenytkään jatkuvasti. Siispä kärsivällisyyttä.
Kokeilin varmaankin neljää viittä lääkettä ennen Cipralexia joka sitten sopi minulle parhaiten.
Parhaillaan yritän monen vuoden käytön jälkeen selvitä vieroitusoireista, mm. huimauksesta ja katson selviäisinkö jo viimeinkin ilman lääkkeitä.