Tulin siihen tulokseen, että jos on harrastanut jotain käytännöllistä lajia esim. puoli vuotta, niin sitä ei kannata vaihtaa ellei sitten halua nähdä sitä vaivaa, että alkaa taas alusta alkaen iskostamaan uutta tekniikkaa selkärankaan. Käytännössä tämä merkitsee, että opitut taidot menee kohtalaisesti hukkaan. Tiettyyn tilanteeseen kun ei montaa ratkaisua voi soveltaa yhtäaikaa, eikä niitä ole aikaa pohtia hyökkäyksen alaisena. Ja jotta tekniikat todella toimisivat, niin toistoja on järkevää tehdä paljon.
Eli siitä mitä on aikaisemmin oppinut joutuu hylkäämään paljon, koska ei enää harjoittele niitä tekniikoita. Ja vaikka harjoittelisikin, niin silti jotain liikkeitä on järkevää päättää käyttää. Ja jommasta kummasta siis karsii jotain liikkeitä pois.
Tosin voihan sitä yrittää omaksua molemmista lajeista ne parhaat tekniikat ja asiat. Ja tietysti jos valitsee sellaisen lajin, joka keskittyy sellaiseen osa-alueeseen, mihin aikaisempi laji keskittyi hyvin vähän, niin siinä tapauksessa se voi hyvin täydentää aikasemmin opittua.
En kuitenkaan näe kovin hyvänä vaihtoehtona vaihtaa lajia. Stressitilanteessa kun tekniikoiden pitäisi tulla muistista välittömästi, niin siksi on hyvä toistaa samoja tekniikoita paljon. Jos aloittaa uuden lajin, niin on taas uudet kujeet. Vanhoja tekniikoita tulisi kerrata uuden rinnalla. Mutta kun oppii samaan tilanteeseen useita ratkaisumalleja, niin se voi sekoittaa. Vastaukset hyökkäykseen eivät tule välttämättä yhtä nopeasti ja voi vaistomaisesti alkaa soveltamaan esim. sitä mitä on viimeksi harjoitellut, vaikka olisikin päättänyt aikaisemmin käyttää jotain aikaisemmin lajin tekniikkaa.
Mitä mieltä olette itsepuolustuslajin vaihtamisesta puolen vuoden harjoittelun jälkeen?
Eilen kun menin harjoituksiin, niin ajattelin: "Itsepuolustustaidot on rakastamista varten."
Harjoittelen ainoastaan siitä syystä, että haluan suojella itseäni ja muita. Sivutuotteena saa sitten muutakin hyödyllistä harjoittelemisesta.
Eli siitä mitä on aikaisemmin oppinut joutuu hylkäämään paljon, koska ei enää harjoittele niitä tekniikoita. Ja vaikka harjoittelisikin, niin silti jotain liikkeitä on järkevää päättää käyttää. Ja jommasta kummasta siis karsii jotain liikkeitä pois.
Tosin voihan sitä yrittää omaksua molemmista lajeista ne parhaat tekniikat ja asiat. Ja tietysti jos valitsee sellaisen lajin, joka keskittyy sellaiseen osa-alueeseen, mihin aikaisempi laji keskittyi hyvin vähän, niin siinä tapauksessa se voi hyvin täydentää aikasemmin opittua.
En kuitenkaan näe kovin hyvänä vaihtoehtona vaihtaa lajia. Stressitilanteessa kun tekniikoiden pitäisi tulla muistista välittömästi, niin siksi on hyvä toistaa samoja tekniikoita paljon. Jos aloittaa uuden lajin, niin on taas uudet kujeet. Vanhoja tekniikoita tulisi kerrata uuden rinnalla. Mutta kun oppii samaan tilanteeseen useita ratkaisumalleja, niin se voi sekoittaa. Vastaukset hyökkäykseen eivät tule välttämättä yhtä nopeasti ja voi vaistomaisesti alkaa soveltamaan esim. sitä mitä on viimeksi harjoitellut, vaikka olisikin päättänyt aikaisemmin käyttää jotain aikaisemmin lajin tekniikkaa.
Mitä mieltä olette itsepuolustuslajin vaihtamisesta puolen vuoden harjoittelun jälkeen?
Eilen kun menin harjoituksiin, niin ajattelin: "Itsepuolustustaidot on rakastamista varten."
Harjoittelen ainoastaan siitä syystä, että haluan suojella itseäni ja muita. Sivutuotteena saa sitten muutakin hyödyllistä harjoittelemisesta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Useimmat ihmiset eivät ikinä joudu mihinkään tilanteeseen missä noista taidoista olisi hyötyä. Kuka tahansa voi saada turpaan keneltä tahansa jos hyökkäys tulee puun takaa eikä kukaan mahda mitään kun päälle tulee monta itseä isompaa ukkoa, on aseita vastassa tai joku hyökkää tarpeeksi yllättävästi.
Enemmän on hyötyä esim.kielten ja tanssin harjoittelemisesta.
Kuitenkaan siinä ei ole mitään vikaa jos haluaa tulla hyväksi nyrkkeilijäksi, painijaksi tai miekkailijaksi. Se on harrastus siinä missä keilaus, jonglööraus tai jääkiekko. Ne ovat taitoja ja urheilulajeja joissa kehittyminen parantaa itseluottamusta ja tarjoaa haastetta ja tekemistä.
-
Jos siis haluat olla täysipainoinen ottelija niin älä ainakaan harrasta kahta lyöntilajia yhtä aikaa, ellet sitten halua esim.kilpailla erikseen taekwondossa ja thai-nyrkkeilyssä jotka ovat aika erilaisia lajeja vaikka molemmissa lyödään ja potkitaan. Vaan ota sen lyöntilajin lisäksi vaikka judo tai muu painityyli. Lyöntilajeista ei ole juurikaan hyötyä enää siinä vaiheessa kun joudut maahan tai riuhdotuksi pystyssä.
"Lyöntilajeista ei ole juurikaan hyötyä enää siinä vaiheessa kun joudut maahan tai riuhdotuksi pystyssä."
Mitä siitä? Yhtä hyvin voi sanoa, ettei painitaidoista ole hyötyä silloin jos vastustaja tyrmää lyöntietäisyydellä - kaikkien tilanteiden kannalta optimaalisinta ratkaisua ei ole olemassa. Yhtä hyvin voi siis ajatella, että on parempi opetella hyvin edes yksi asia (esim. lyöminen) kuin olla keskinkertainen kaikessa... Kas kun ihmisillä on rajallinen määrä aikaa käytössään, ja vaikka treenaisi kuinka ahkerasti, kukaan ei tule mestariksi kaikessa.
Lisäkysymyksenä vielä: onko mielestänne järkevää itsepuolustuksen harjoittelua esim. harrastaan ensin 2 kk defendoa, sitten 4 kk judoa, 3 kk hokutoryu jujutsua ja 3 kk Brasilian jujutsua.
Onko mielestänne tällaisessa lajin jatkuvassa vaihtamisessa järkeä.
Ajattelen että siinä mielessä on, että peruskursseilla opetellaan varmaankin aina oleellisimpia ja tärkeimpiä asioita. Ja sitten voi valikoida eri lajeista liikkeitä joita käyttää ja kerrata niitä itsekseen ja kaverin kanssa tarpeen vaatiessa. Ja saa myös monipuolisesti taitoja, joita voi soveltaa itsepuolustuksen eri osa-alueisiin. Ja onpahan vaihtelua. Ja kokeilemalla voi myös huomata paremmin mikä laji soveltuu hyvin omaan päämäärään.
Toisaalta tekniikoiden toistojen määrä jää vähemmälle. Tosin onhan jo monessa yksittäisissä lajeissa paljon tekniikoita ja niissäkin on mahdollista, että toistojen määrä jää niukaksi paikoin ja laajemminkin.
Kumpi on mielestänne järkevämpää itsepuolustuksen kannalta: valita sellainen laji, josta tykkää tai sellainen laji, jota pitää itsepuolustukseen hyvin soveltuvana lajina, vaikka tykkääminen olisi melko vähäistä?
Kai se on järkevää harrastaa yhtä hyvää ja monipuolista lajia ja opetella sitä kunnolla esim. vuoden kuin sen sijaan käydä vuoden aikana n. 4 peruskurssia ja oppia niistä perusteet.
"Lisäkysymyksenä vielä: onko mielestänne järkevää itsepuolustuksen harjoittelua esim. harrastaan ensin 2 kk defendoa, sitten 4 kk judoa, 3 kk hokutoryu jujutsua ja 3 kk Brasilian jujutsua."
Siinä ei mielestäni ole mitään järkeä, koska mainitsemiesi lajien tekniikat poikkeaa toisistaan niin paljon. Sen vähän hyödyn, mitä muutamassa kuukaudessa ehtii saamaan yhdestä lajista, menettää muutaman kuukauden tauon aikana lähes kokonaan.
Tuollainen lajista toiseen hyppiminen voi silti olla hyvä tapa selvittää, mistä tykkää ja mistä ei, ennen kuin päättää mitä lajia harrastaa pidemmälle.
"Ajattelen että siinä mielessä on, että peruskursseilla opetellaan varmaankin aina oleellisimpia ja tärkeimpiä asioita."
Ainakin niissä lajeissa, joita olen harrastanut, peruskursseilla on keskitytty lähinnä lajinomaiseen kehonkäyttöön ja muihin perusteisiin. Ne kun on oleellisia ja tärkeitä siinä vaiheessa, kun varsinaisia tekniikoita hiotaan myöhemmin sisään...
Voisin kuvitella, että ainakin judon peruskurssilla hiotaan paljon ukemia. Se on toki terveyden kannalta hyödyllinen taito, koska kaatumiset on paljon itsepuolustustilanteita yleisempiä, mutta ei ehkä ihan sitä mitä tarkoitat.
"Kumpi on mielestänne järkevämpää itsepuolustuksen kannalta: valita sellainen laji, josta tykkää tai sellainen laji, jota pitää itsepuolustukseen hyvin soveltuvana lajina, vaikka tykkääminen olisi melko vähäistä?"
Taviksen kannattaa valita sellainen laji, josta tykkää oikeasti, koska sitä jatkaa mielellään monta vuotta ja sitä haluaa todella oppia. Pitkässä juoksussa siitä hyötyy palljon enemmän kuin tehokkaammasta pakkopullalajista, jota ei kuitenkaan jaksa harrastaa kovin kauaa.
jätä Hokutoryu ja judo pois niin osaat jo tarvittavan
"Ajattelen että siinä mielessä on, että peruskursseilla opetellaan varmaankin aina oleellisimpia ja tärkeimpiä asioita. Ja sitten voi valikoida eri lajeista liikkeitä joita käyttää ja kerrata niitä itsekseen ja kaverin kanssa tarpeen vaatiessa. Ja saa myös monipuolisesti taitoja, joita voi soveltaa itsepuolustuksen eri osa-alueisiin. Ja onpahan vaihtelua. Ja kokeilemalla voi myös huomata paremmin mikä laji soveltuu hyvin omaan päämäärään."
Tarkoittaa käytännössä sitä että et osaa vielä oikeastaan mistään mitään, kun vertaa ttä tuon vuoden olemalla yhdessä lajissa -> jonkinlaiset perusteet on jo hallussa. Useimmilla alkeiskurssilla opetetaan aivan perusjuttuja joista lähdetään sitten rakentamaan eteenpäin.
Kyl mä ainakin vaihdoin Karaten kautta Magaan ja sitten Streetwise JKD:hen. Nyt ei tosin tarvi vaihtaa kun olen tyytyväinen tähän. Mutta Magassa otti päähän koko ajan ja jos en olis vaihtanut nii olisin varmaan lopettanu kamppailulajit kokonaan.
Mistä et magassa pitänyt?