Tainnutettu sydän
Sydämmeni suuri hellyys.
Anteeksiantava punainen helmi,
sykkien hyvyyden tahdissa.
Kaltoin kohdeltu sitä on.
Vasaralla lyöty tainnoksiin.
Herättyään tajuttomuudestaan.
Viha ei tarttunut mustelmiin sen,
joita sydämmen pinnalla oli.
Jaksoi se vain rakastaa.
Huomennakin.
R.S
25.11.2010
Sydämmeni suuri hellyys.
Anteeksiantava punainen helmi,
sykkien hyvyyden tahdissa.
Kaltoin kohdeltu sitä on.
Vasaralla lyöty tainnoksiin.
Herättyään tajuttomuudestaan.
Viha ei tarttunut mustelmiin sen,
joita sydämmen pinnalla oli.
Jaksoi se vain rakastaa.
Huomennakin.
R.S
25.11.2010
Vastaukset 10
Vanhimmat
Rakkaus,
paljon anteeksi antaa.
Muisti häviää osittain -
rakkaus sitä - verhonsa alla.
Onko se oikein kun mustelmilla sydän?
Vaan paraneehan tuo!
Kuinka siitä rakkaudesta voi erehtyä..
Minä en vielä usko -
en erehtynyt!
Tässä on vain jokin klikki
jospa rakkaus senkin - verhonsa alle.
Kyllä se mustelmille jää, jos sitä satuttaa riittävän kovaa.
Ei välttämättä parane, jättää arven joka muistuttaa aina. Verho ei piiloita.
Rakkaudessa,
sinä vain olet sisimpäni nähnyt.
Nyt
kun katson verhoa,
itseänikin.
Nousee paljaana
kolhiutumaton rakkaus.
Sillä
minä sinua katson.
Eikä rakkaus erehdy.
Olkoon.
Rakkaus, vaate
vaalea tuo
Pisarat, pienet
kookkaat
Pinnalle sen, omat
heijasteensa,
värinsä luo
Pintaan vaatteen, vaaleaan
Voima heijastuksen
vahvan, niin voimakkaan
Pintaan vaalean sen iskostaa
Pinnan muovaa
Väri vaalea, se katoaa
Vain pisara pieni tuo, se pintaa
karheaa, koskettaa
Sen tuoksua, väriä se aistia saa
Pois pinnalta, pois
alas, niin alas se vajoaa
Säikeen saavuttaa, sen
vahvaksi muovaa
Vaate vaalea tuo,
vaate Rakkauden
Se ylle puetaan, sitä kannetaan
Niin kauniisti
sen kannat
sanoin puetat : )
Jäin juuri vasta nyt miettimään tuota koboltin runoa/alkuvoiman kommenttia sydämen mustelmasta. Peilaten tuohon nimmari "muu on lisäystä" runoon ja tuohon omaan juttuuni.
Niin, en tiedä jääkö se mustelma arpineen aina olemaan, kuitenkaan?
Mutta kiitos, jos edes jotenkin pidit tekeleestäni. Kun olen vähän tällainen ex-tempore näissä runoissani!
Ps. Ehkä joskus ihan oikeest ryhdyn opettelemaankin tät runon kirjoittamista.
Rakkaus
päivästä toiseen vuodesta toiseen
rakkaus jaksaa
kaikki se kestää kaikki se toivoo
paljon se anteeksi antaa
uskoa jaksaa ei väsy
vaikka sen kestävyyttä
koetellaankin
Toivotaan että kestää, jos se hajoaa, henki ei helposti kulje.
viha tai katkeruus syö ihmistä
rakkaus tulee sisältä
mustelmat häipyvät pinnalta
vaikka tuntuukin kovalta hinnalta
on uskottava parempaan
ei jäädä tuleen makamaan
Niin eteepäin vaikka esteitä tiellä on, mutta ehkä joskus saisi olla helpompaa.