Palstalle kuulumaton poliittissävyinen provokaatioavaus vaikuttaa tulleen poistetuksi.
Kumpa tamä tapahtuisi vastaavissa tilanteissa useammin ja nopeammin, saataisiin veneily - foorumin eri osioille odotuksia juttujen tason noususta muutenkin. Ehkä vähemmän, mutta aiheesta?
Ja tämänkin saa luonnollisesti poistaa, tulipahan sanottua.
Kumpa tamä tapahtuisi vastaavissa tilanteissa useammin ja nopeammin, saataisiin veneily - foorumin eri osioille odotuksia juttujen tason noususta muutenkin. Ehkä vähemmän, mutta aiheesta?
Ja tämänkin saa luonnollisesti poistaa, tulipahan sanottua.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Perskohtaisesti vastustan itsekin mitä tahansa pakkositätaitätä.
Niille huuteluille vaan on omat fooruminsa, hyvä ystävä.
Jätetäänkö tähän, kaikki kiittää?
Ahtisaarella ei kielitaitoa!
TV:ssä sanottiin juuri, että Ahtisaari ei haluaisi sotkeutua Libyan tilanteeseen, koska hänellä ei mielestään ole siihen tarvittavaa kielitaitoa!
Eikö ruotsin pitänyt olla portti kaikkiin muihin kieliin?
Miksi Ahtisaari ei nyt käytä tätä mainostamaansa taikaporttia?
Kummallista solvaamista Ahtisaaren kielitaidosta! Maailmassa on arviolta 6000 kieltä. Eniten puhuttuja kieliä ovat mandarikiina (874 milj.), hindi (366 milj.), espanja (358 milj.), englanti (341 milj.), arabia (211 milj.), bengali (207 milj.)...
http://www.solki.jyu.fi/kielistakiinni/docs/kieletmaailmassab6.htm
Monissa maissa on paljon enemmän kieliä kuin kaksikielisessä Suomessa!
Maa Alueella puhuttujen
kielten määrä
1. Papua-Uusi-Guinea 832
2. Indonesia 731
3. Nigeria 515
4. Intia 398
5. Meksiko 295
6. Kamerun 286
7. Australia 268
8. Brasilia 234
9. Kongo 210
Yhteensä 9 valtiossa 3769
Jos koulussa opetattavalla kielellä on tarkoitus pärjätä globaalisti, pitää kieliopetus miettiä kokonaan uudelleen. Numerotietojen perusteella voisi olla paras luopua sekä suomen että ruotsin kielistä, koska ne ovat maailmanlaajuisesti todella harvinaisia. Suomenkielellä pärjää melkein kaikkialla Suomessa, ruotsilla pärjää osassa Suomea, Ruotsissa ja auttavasti Norjassa ja jotenkuten Tanskassa. Jos tarkoitus on pärjätä Euroopassa, pitäisi opetus tähdätä englantiin, saksaan, espanjaan, ranskaan ensimmäisenä "pakkokielenä". Pakkokielistä puhumalla saadaan kuitenkin vastenmielisyys kaikkeen kielten oppimiseen, vaikkapa pakkoenglantiin, pakkosaksaan....
Ahtisaari on varmasti oikeassa siinä, että yhdenkin vieraan kielen oppiminen ja omaksuminen helpottaa myös muiden kielten oppimista. Mitä nuorempana kielten opetus lapsille aloitetaan sitä paremmin ja helpommin lapsi oppii.
Aika surullista, että löytyy näitä sensuurin kannattajia jotka haluavat "jonkun" valvomaan ja ruotimaan sanomisia ja kirjoitteluja.
Olisiko niin kovin vaikeaa, jättää vain omalta kohdaltaan niihin omasta mielestään "asiattomuuksiiin" osallistumatta ja lukematta. Häviävät kyllä itsestään.
Yleensä nämä sensuuri-sepot kärsivät suhteettoman suuresta egosta, ja heillä on kohtalaisen vaikeaa muutenkin selvitä normaali elämästä.
1) Pakkoruotsista keskustelu on kielipolitiikkaa eikä se kuulu suoraan tälle sivustolle.
2) Pakkoruotsi Suomen kouluissa ja yliopistoissa on poliittinen aine eikä se kuulu sinne.
Ehdottaisin kompromissia, että annetaan 1) aiheen olla tällä sivustolla niin pitkään kunnes 2) kohta on poistettu.
Yliopistossa opiskelleena ja opettaneena ei muistu mieleeni, että siellä olisi ollut "pakkoruotsia". Omana opiskeluaikanani oli sen sijaan pakollinen Pro exercitio-kielikoe, joka oli englanti, saksa, ranska tai latina (mutta ei ruotsi). Tämä kielikoevaatimus on nykyisin poistettu. Tsekkasin asian netistä:
"Vuodesta 1852 alkaen väitöskirjoissa sai käyttää latinan lisäksi ruotsia ja vuodesta 1858 alkaen myös suomea. Pro exercitio -koe muuttui ainekirjoituskokeesta käännöskokeeksi äidinkielestä latinaan ja vuonna 1898 latinasta äidinkieleen. Tällaisena koe säilyi 1970-luvulle saakka.[1]
Vuonna 1863 latina säädettiin pakolliseksi ainoastaan historiallis-kielitieteellisissä opinnoissa, ja muiden tieteenalojen (muun muassa matematiikan) opinnoissa sai pro exercition suorittaa joko latinaksi, saksaksi, ranskaksi tai englanniksi.
1900-luvulta alkaen pro exercitio oli suoritettava kahdessa kielessä, joista latina oli pakollinen humanistisissa aineissa. Toinen kieli oli vapaavalintainen. Latinan pakollisuus poistettiin 1970-luvun alussa, ja pro exercitio -koe poistettiin opintovaatimuksista tutkintouudistuksessa 1978".
Ruotsinkielen taito sen sijaan vaadittiin valtion virkoihin, mikä on ymmärrettävää. Yliopistossa on omat säädöksensä toisesta kotimaisesta kielestä (joka ruotsinkielisillä on suomi).
"Vaatimus suomen ja ruotsin kielen osoittamisesta perustuu lakiin (424/2003) julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta ja valtioneuvoston asetukseen (481/2003) suomen ja ruotsin taidon osoittamisesta valtionhallinnossa sekä tutkintoasetuksiin (221/1994 ja 794/2004).
Tutkinto-opiskelijat suorittavat toisen kotimaisen kielen opinnot tai kokeen kielikeskuksen kursseilla tai kokeessa, joilla mitataan oman erityisalan hallitsemista.
Toisen kotimaisen kielen kirjallisen ja suullisen taidon voi korvata valtionhallinnon pienellä kielikokeella (hyvät tai tyydyttävät tiedot). Korvaamista haetaan tiedekunnan opiskelijapalveluista".
http://www.helsinki.fi/hum/tutkinnot/hyvaksilukeminen.htm#ki
Virkamiesruotsi - tjänstemansvenska
Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen taito on romahtanut. Niin sanotun virkamiesruotsin kokeesta suoriutuminen saattaa tulevaisuudessa viivyttää yhä useamman opiskelijan valmistumista.
Ruotsin kielen suorittaminen osana ylioppilastutkintoa muutettiin vapaaehtoiseksi vuonna 2006. Valinnaisuus on vaikuttanut suoraan yliopistoihin virtaavaan opiskelija-ainekseen.
Suurimpia puutteita ruotsin kielen taidossa on Turun yliopiston ruotsin kielen lehtorin Ilkka Norrin mukaan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla. ”Monesti juuri matemaattisesti lahjakkaat jättävät ruotsin kirjoittamatta ylioppilaskokeissa. Se näkyy yliopiston ruotsinopinnoissa”, Norri sanoo.
Myös muiden alojen opiskelijoiden ruotsin kielen taito on huonontunut 1990-luvun alkuun verrattuna. Tämä selittyy osin peruskoulun ja lukion ruotsin opetuksen määrän vähentymisellä.
Oulun yliopiston yliopistolehtorin ja yliopistojen julkishallinnon ruotsin asemaa tutkineen Hannu Niemen mukaan ongelma onkin juuri korkeakouluihin tulevien opiskelijoiden heikko ruotsin kielen osaamisen lähtötaso. ”Lukion suorittaneiden ylioppilaiden ruotsin kielitaito on paljon heikompi kuin 20 vuotta sitten”, Niemi kertoo.
Esimerkiksi B-ruotsin ylioppilaskokeesta cum laude arvosanalla läpi päässyt opiskelija ei välttämättä ole läheskään riittävällä tasolla osallistuakseen kielikeskuksen kursseille ilman täydentäviä peruskieliopintoja.
Turun yliopiston kielikeskuksen opintoasiainpäällikkö Katja Arola pitää opiskelijoiden heikentyneessä ruotsin osaamisessa ongelmallisena sitä, että yliopistot joutuvat suuntaamaan resurssejaan kielen perusteiden opettamiseen, kun ne olisi pitänyt oppia jo peruskoulun ja viimeistään lukion aikana.
http://www.tylkkari.fi/turun-ylioppilaslehti/valmistuminen-voi-tyssata-virkamiesruotsiin
Nuorille viritettiin ruotsi-ansa” — Uusi Suomi
17. marraskuu 2008 ... Itse kirjoitin YO-ruotsin aikoinaan hyvin arvosanoin, mutta jo neljä-viisi
vuotta myöhemmin oli virkamiesruotsin suorittaminen todella ...
www.uusisuomi.fi/kotimaa/41379-%25E2%...
Ammattikorkea ja virkamiesruotsin suorittaminen ...
12. elokuu 2009
... Pääsin yllätykseni AMKohon opiskelemaan ja pohjakoulutukseltani olen ylioppilas. Eniten AMK opiskelussa jännittää nämä kielet ja ...
keskustelu.suomi24.fi/node/8386566
Valmistuminen voi tyssätä virkamiesruotsiin | Turun ylioppilaslehti
3. helmikuu 2011
... Ilkka Norrin mukaan virkamiesruotsia pidetään kuitenkin paljon isompana ... ja toinen lakimuutos jonka mukaan virkamiesruotsin suorittamista ...
www.tylkkari.fi/turun-ylioppilaslehti...
Oksa merkintöjä: Virkamiesruotsi - tjänstemansvenska
17. marraskuu 2008
... Mitä virkamiesruotsin suorittaminen sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa hikoilua,
turhaa tunneilla istumista ja kokeesta stressaamista. ...
merkintoja.blogspot.com/2008/11/virka
Paaaaaljon lisää aiheesta:
http://www.google.fi/search?hl=fi&source=hp&q=virkamiesruotsin+suorittaminen&meta=&aq=4&aqi=g10&aql=&oq=virkamiesruotsi
.
Finskhetens och svenskhetens svåra förhållande
Gandhi:"First they ignore you, then they ridicule you, then they fight you, then You win" So right so right!!
Sveriges regering lanserade en riksomfattande kampanj “svenska nu”, som börjar redan med gravida kvinnor! Det syns vara en fråga om liv och död för Sverige att ha tvångssvenskan kvar i Finland.
En ny book “Från Österlandet till självständigheten – finskhetens och svenskhetens svåra förhållande” publicerades i december 2010 – (utgivare Finskhetsförbund).
Virkamiesruotsi - tjänstemansvenska
Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen taito on romahtanut. Niin sanotun virkamiesruotsin kokeesta suoriutuminen saattaa tulevaisuudessa viivyttää yhä useamman opiskelijan valmistumista.
Ruotsin kielen suorittaminen osana ylioppilastutkintoa muutettiin vapaaehtoiseksi vuonna 2006. Valinnaisuus on vaikuttanut suoraan yliopistoihin virtaavaan opiskelija-ainekseen.
Suurimpia puutteita ruotsin kielen taidossa on Turun yliopiston ruotsin kielen lehtorin Ilkka Norrin mukaan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla. ”Monesti juuri matemaattisesti lahjakkaat jättävät ruotsin kirjoittamatta ylioppilaskokeissa. Se näkyy yliopiston ruotsinopinnoissa”, Norri sanoo.
Myös muiden alojen opiskelijoiden ruotsin kielen taito on huonontunut 1990-luvun alkuun verrattuna. Tämä selittyy osin peruskoulun ja lukion ruotsin opetuksen määrän vähentymisellä.
Oulun yliopiston yliopistolehtorin ja yliopistojen julkishallinnon ruotsin asemaa tutkineen Hannu Niemen mukaan ongelma onkin juuri korkeakouluihin tulevien opiskelijoiden heikko ruotsin kielen osaamisen lähtötaso. ”Lukion suorittaneiden ylioppilaiden ruotsin kielitaito on paljon heikompi kuin 20 vuotta sitten”, Niemi kertoo.
Esimerkiksi B-ruotsin ylioppilaskokeesta cum laude arvosanalla läpi päässyt opiskelija ei välttämättä ole läheskään riittävällä tasolla osallistuakseen kielikeskuksen kursseille ilman täydentäviä peruskieliopintoja.
Turun yliopiston kielikeskuksen opintoasiainpäällikkö Katja Arola pitää opiskelijoiden heikentyneessä ruotsin osaamisessa ongelmallisena sitä, että yliopistot joutuvat suuntaamaan resurssejaan kielen perusteiden opettamiseen, kun ne olisi pitänyt oppia jo peruskoulun ja viimeistään lukion aikana.
http://www.tylkkari.fi/turun-ylioppilaslehti/valmistuminen-voi-tyssata-virkamiesruotsiin
Nuorille viritettiin ruotsi-ansa” — Uusi Suomi
17. marraskuu 2008 ... Itse kirjoitin YO-ruotsin aikoinaan hyvin arvosanoin, mutta jo neljä-viisi
vuotta myöhemmin oli virkamiesruotsin suorittaminen todella ...
www.uusisuomi.fi/kotimaa/41379-%25E2%...
Ammattikorkea ja virkamiesruotsin suorittaminen ...
12. elokuu 2009
... Pääsin yllätykseni AMKohon opiskelemaan ja pohjakoulutukseltani olen ylioppilas. Eniten AMK opiskelussa jännittää nämä kielet ja ...
keskustelu.suomi24.fi/node/8386566
Valmistuminen voi tyssätä virkamiesruotsiin | Turun ylioppilaslehti
3. helmikuu 2011
... Ilkka Norrin mukaan virkamiesruotsia pidetään kuitenkin paljon isompana ... ja toinen lakimuutos jonka mukaan virkamiesruotsin suorittamista ...
www.tylkkari.fi/turun-ylioppilaslehti...
Oksa merkintöjä: Virkamiesruotsi - tjänstemansvenska
17. marraskuu 2008
... Mitä virkamiesruotsin suorittaminen sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa hikoilua,
turhaa tunneilla istumista ja kokeesta stressaamista. ...
merkintoja.blogspot.com/2008/11/virka
Paaaaaljon lisää aiheesta:
http://www.google.fi/search?hl=fi&source=hp&q=virkamiesruotsin+suorittaminen&meta=&aq=4&aqi=g10&aql=&oq=virkamiesruotsi
.
.
Siinäpä se nähdään. Kun jokin oppiaine ja/tai sen tenttiminen yo-kirjoituksissa muutetaan ei-pakolliseksi, osaamisen tasokin romahtaa. Näin varmaankin on minkä tahansa oppiaineen kohdalla, ei pelkästään ruotsinkielen.
Lapsi tai nuori ei pysty ratkaisemaan mikä hänelle on aikuisena tärkeää.
Matemaattis-luonnontieteellisen opiskelijoista juuri kukaan ei tule koskaan tarvitsemaan virkamiesruotsia. Ruotsin opiskelun voisi sieltä poistaa välittömästi täysin turhana.
Luuletko, että yliopistossa matemaattis-luonnontieteen opiskeluun liittyisi ruotsinkielen opintoja? Ei ainakaan Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan matemaattis-luonnontieteellisellä osastolla ollut minkäänlaista ruotsin opiskelua eikä virkamiesruotsin vaatimuksia, kun itse opiskelin. Milloin sinne olisi tullut pakollinen ruotsin opiskelu?
Vaatimuksesi ruotsin opiskelun välittömästä poistamisesta matemaattis-luonnontieteellisestä osastosta tuntuu typerältä, jos koko opetustakaan ei ole olemassa.
Voin ymmärtää katkeruutesi/ärtymyksesi johtuvan puutteellisesta kielitaidostasi. Mitä haittaa on ruotsin osaamisesta? Luulisi veneilijöiden, myös matemaattis-luonnontieteellistä koulutusta saaneiden, olevan helpompi kommunikoida kantaväestön kanssa seilatessaan ruotsinkielisellä alueella tai Ruotsin rannikolla, jos on kielitaito.
Olen puhunut ruotsia ja suomea koko ikäni, olen siis syntynyt kaksikieliseen kotiin. Yliopistoissa vaadittava ns. virkamiespakkoruotsintutkinto sen sijaan on täyttä humpuukia, josta ei ole kellekään mitään hyötyä. Haitta sen sijaan on laskettavissa rahassa, sillä nuo kurssit hidastavat aivan tarpeettomasti opiskelijoiden valmistumista ja varsinkin matemaattis-luonnostieteellisessä koulutuksessa kurssit ovat täysin hyödyttömiä. Ne, jotka tarvitsevat virkamiesruotsin voivat opiskella sen myöhemminkin. Itse suoritin sen jälkikäteen, sillä ennen vanhaan sitä ei ollut yliopistossa pakollisena. Todistusta en tosin ole ikinä missään tarvinnut.
Kaiken huippuhan on se, että virkamiesruotsissa on myös luentopakko eli luennoilla täytyy olla mukana, vaikka osaisi kuinka hyvin pakkoruotsia. Tämä siksi, että saadaan viimeisen päälle simputettua suomalaista kansanosaa, ja samalla saadaan viivästettyä heidän valmistumistaan VÄHINTÄÄN PUOLELLA VUODELLA.
Tämä on joukkorangaistus suomalaisille siitä, että Suomessa on muutama ruotsinkielinen joille suomen oppiminen on täysin mahdotonta. Se on myös ASENNEVAMMA niin kuin ruotsalaiset sitä itse kutsuvat. Luulisi että kielien oppiminen ei olisi koskaan haitaksi - edes ruotsinkielisille
Tietenkin kieliasiat ovat monelle tunneasioita, joillekin kiihkon aiheuttajia. Mutta miksi tällaisesta aiheesta pitäisi keskustella veneilyfoorumilla? Itämeren alueella liikkuville veneilijöille on joka tapauksessa hyötyä kielitaidosta. Suomen sisäjärvillä pärjää suomella ja savolla.
" Itämeren alueella liikkuville veneilijöille on joka tapauksessa hyötyä kielitaidosta. Suomen sisäjärvillä pärjää suomella ja savolla."
Siinä se tulikin: Kaikesta kielitaidosta on enemmän hyötyä kuin haittaa - miksi ei siis Suomen nuorten anneta valita ITSE niitä kieliä, joita katsovat tarvitsevansa: Kaikki eivät lue edes muumia alkuperäiskielellä eikä ruotsinkielisiä venelehtiä vaan tilaavat hyviä saksankielisiä lehtiä - tietenkin pakkoruotsia osaavat voivat katsoa saksankielisten lehtien kuvat, jotka ovat todella hyviä ja informatiivisia.
Nimimerkki: 10.000 järveä ja yksi Ankkalampi
Palsta on mennyt pahasti alas vuoden takaisesta. Ensinnäkin tämä on piilotettu harrastusten alle ja sensuuri on kovaa. Nykyisin saa odotella vastausta kysymykseensä muutaman viikon. Ennen puhuttiin tunneista.