Hei, haluaisin mielipiteitä. Olen yliopisto opiskelija,jonka opiskelut ovat venyneet juuri pelon,ahdistuksen ja sosiaalisten tilanteiden pelon myötä. Nyt on gradu tehty (8vuotta aloituksesta)ja nyt ahdistaa, jos en saakaan töitä, koska opintoni ovat viivästyneet. Olen pilannut koko loppu elämäni vaikka nyt tuntuisi että se uusi elämä voisi alkaa.
Ikää tullut lisää niin koen tulleeni enemmän tasapainoon itseni kanssa ja pystyn paremmin hallitsemaan itseäni ja esimerkiksi ahdistustani. Propral on ollut tarvittaessa käytössä.
Miten minun tulisi työhaastattelussa selittää opintojeni viivästyminen "positiivisesti" ? Uskon kuitenkin että haastattelija sitä kysyy?
Olen toki ollut välillä töissä, kesätyöt 3-5kk vuodessa mutta ei vakituista työtä, joka olisi ollut hyvä selitys viivästymiselle.
mielipiteitä...
Ikää tullut lisää niin koen tulleeni enemmän tasapainoon itseni kanssa ja pystyn paremmin hallitsemaan itseäni ja esimerkiksi ahdistustani. Propral on ollut tarvittaessa käytössä.
Miten minun tulisi työhaastattelussa selittää opintojeni viivästyminen "positiivisesti" ? Uskon kuitenkin että haastattelija sitä kysyy?
Olen toki ollut välillä töissä, kesätyöt 3-5kk vuodessa mutta ei vakituista työtä, joka olisi ollut hyvä selitys viivästymiselle.
mielipiteitä...
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Olen pilannut koko loppuelämäni" -etköhän sä nyt kuitenkin vähän liioittele?
Kaikenlaiset mielialaongelmat, masennus ja ahdistus ovat hyvinkin yleisiä, mutta koska niitä hävetään niin ihmiset eivät välttämättä tiedä kuinka yleisiä...
En tiedä miten tämä nyt sulle sopii, mutta mua on välillä helpottanut se että mä olen vaan yksinkertaisesti hyväksynyt ongelmani (ja kertonutkin niistä), enkä taistellut niitä vastaan ikäänkuin pyrkien piilottamaan tiettyjä asioita itsestäni.
Mulla vähän sama ongelma. Valmistun vuoden lopussa ja pitäisi selittää miksi valmistuminen on kestänyt niin kauan. No itselläni se johtui siitä, että muutin pois opiskelupaikkakunnalta ja kävin vielä päivätöissä samaan aikaan opiskelujen kanssa.
Musta sun ei ehkä kannata kertoa sun henkilökohtaisista asioista ja ongelmista työhaastattelussa. Ne asiat on sun henkilökohtaisia ja vaikka ne ehkä vaikuttaisikin jonkin verran sun työhön niin kaikilla meillä on omat ongelmamme jotka vaikuttaa työhön.
Jos haastattelija vaikka kysyy opiskelujen kestosta niin sä voisit vaikka sanoa, että et halunnut liikaa kiirehtiä opintojen kanssa ja pidit välillä taukoa. Heti tuon perään kannattaa korostaa hyvää opiskelumenestystä ja sun hyviä ominaisuuksia. En usko, että opiskelujen kesto on kynnyskysymys.