Professori: Maataloudelle miljardi euroa piilotukea (Taloussanomat)
Suomen maatalouden saamat tuet ylittävät lähes miljardilla eurolla julkisuudessa esillä olleet luvut, kun mukaan lasketaan maanviljelijöiden eläketuki ja luopumistuet. Professori Esko Niemi vaatii tukijärjestelmän romuttamista.
Suomalaiset maanviljelijät saavat erilaisina verotukina lähes kolme miljardia euroa, laskee Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Esko Niemi.
Kolmen miljardin euron summasta vain 1,9 miljardia on suoria viljelytukia. Loppu miljardi koostuu erilaisista eläke- ja luopumistuista, joita ei yleensä haluta laskea maatalouden tukipaketin hintaa kerrottaessa.
Pitkään Suomen aluepolitiikkaa arvostellut Niemi kutsuu kahdesta miljardista puhumista harhaanjohtamiseksi.
– Maa- ja metsätalousministeriö, maanviljelijät ja heitä lähellä olevat henkilöt, MTK:laiset, hän listaa mielellään pienemmästä tukisummasta puhuvia tahoja.
Erityisesti Niemeä kismittää maatilojen kurjuuteen vetoaminen. MTK:n ja valtiovarainministeriön laskujen mukaan maatilallisen työansio tuntia kohden on vain 2,2 euroa.
– En tiedä miten ne kehtaavat? Jokainenhan tajuaa, että se on silkkaa roskaa. Miten niitä [työtunteja] kysellään, eihän se voi todellakaan pitää paikkansa, Niemi ihmettelee.
"Kaukana duunarin
ansioista"
Professori Niemi vaatii, että maataloustukijärjestelmästä aletaan pikkuhiljaa luopua. Kannattamatonta toimintaa on turha tukea, vaikka hän hyväksyykin tavoitteen omavaraisesta elintarviketuotannosta.
– Mutta eihän sekään voi tarkoittaa yli sadan prosentin omavaraisuutta joissain tuotteissa. Emmehän me ole banaaneissakaan milloinkaan omavaraisia, hän sanoo.
Niemi huomauttaa, että tuettu elinkeino on nostanut maanviljelijät tulonjakotilastojen paremmalle puolelle.
Tilastokeskuksen mukaan maanviljelijöiden käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2008 jopa 49 prosenttia korkeammat kuin keskivertokotitalouden. Henkeä kohti laskettuna tulot olivat 17 prosenttia korkeammat. Erot ovat kasvaneet 1990-luvulta.
– Tavalliseen duunariin verrattuna käytettävissä olevat tuet on korkeat. Tukemalla pitäisi saavuttaa korkeintaan kohtuullinen tulotaso, hän sanoo.
Lisää selvitettävää riittää. Niemi viittaa maataloushallinnon suureen byrokratiaan ja toivoo asiantuntijoilta ratkaisuja. Laskematta on esimerkiksi, mitä maataloustuotteiden hintatuki maksaa kuluttajille.
– Joku bloggari on pistänyt sen miljardiin euroon. Siis Suomen osalta, Niemi sanoo.
Tarkempi luku 3,01 miljardia
Valtiovarainministeriön tuoreen budjettiesityksen mukaan ensi vuonna viljelyä tuetaan suoraan 1,9 miljardilla eurolla. Summasta Suomen osuus on 1,1 miljardia, eli 59,5 prosenttia ja EU:n osuus 766 miljoonaa, eli 40,5 prosenttia.
Suomen tuki koostuu maa- ja puutarhatalouden kansallisesta tuesta (555 miljoonaa), maatalouden ympäristötuesta (265 miljoonaa) ja luonnonhaittakorvauksesta (304 miljoonaa).
Lisäksi Suomi maksaa esimerkiksi luopumis- ja muina tukina noin 260 miljoonaa euroa. Maatalouden kehittämiseen on varattu 116 miljoonaa euroa.
EU maksaa omaa yleistukeaan 541 miljoonaa sekä ympäristötuesta 107 miljoonaa ja luonnonhaittakorvauksesta 118 miljoonaa.
Näiden summien päälle tulevat kuitenkin vielä maanviljelijöiden sosiaalituet. Sosiaali- ja terveysministeriön budjetista maksettavat osuudet maatalousyrittäjien eläkkeistä (531 miljoonaa) ja lomitustoiminnasta, eli sijaisten palkkaamisesta maanviljelijöiden ja turkistuottajien hengähdystauoille (219 miljoonaa).
Yhteensä maataloudelle jaetaan valtion ja unionin budjeteista 3,01 miljardia euroa.
Edellisen lisäksi maatouden saamiin tukaisiin tulisi lisätä saastuttamisen aiheuttamat vahingot, joita maatalouharrastajat eivtät korvaa.
Lisäksi maanomistajille jaellaan kuntien ja valtion budjetista rahaa monelta momentilta, jota ei tulkita maataloustueksi, vaikka kyse on suurista rahansiirroista.
Suomen maatalouden saamat tuet ylittävät lähes miljardilla eurolla julkisuudessa esillä olleet luvut, kun mukaan lasketaan maanviljelijöiden eläketuki ja luopumistuet. Professori Esko Niemi vaatii tukijärjestelmän romuttamista.
Suomalaiset maanviljelijät saavat erilaisina verotukina lähes kolme miljardia euroa, laskee Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Esko Niemi.
Kolmen miljardin euron summasta vain 1,9 miljardia on suoria viljelytukia. Loppu miljardi koostuu erilaisista eläke- ja luopumistuista, joita ei yleensä haluta laskea maatalouden tukipaketin hintaa kerrottaessa.
Pitkään Suomen aluepolitiikkaa arvostellut Niemi kutsuu kahdesta miljardista puhumista harhaanjohtamiseksi.
– Maa- ja metsätalousministeriö, maanviljelijät ja heitä lähellä olevat henkilöt, MTK:laiset, hän listaa mielellään pienemmästä tukisummasta puhuvia tahoja.
Erityisesti Niemeä kismittää maatilojen kurjuuteen vetoaminen. MTK:n ja valtiovarainministeriön laskujen mukaan maatilallisen työansio tuntia kohden on vain 2,2 euroa.
– En tiedä miten ne kehtaavat? Jokainenhan tajuaa, että se on silkkaa roskaa. Miten niitä [työtunteja] kysellään, eihän se voi todellakaan pitää paikkansa, Niemi ihmettelee.
"Kaukana duunarin
ansioista"
Professori Niemi vaatii, että maataloustukijärjestelmästä aletaan pikkuhiljaa luopua. Kannattamatonta toimintaa on turha tukea, vaikka hän hyväksyykin tavoitteen omavaraisesta elintarviketuotannosta.
– Mutta eihän sekään voi tarkoittaa yli sadan prosentin omavaraisuutta joissain tuotteissa. Emmehän me ole banaaneissakaan milloinkaan omavaraisia, hän sanoo.
Niemi huomauttaa, että tuettu elinkeino on nostanut maanviljelijät tulonjakotilastojen paremmalle puolelle.
Tilastokeskuksen mukaan maanviljelijöiden käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2008 jopa 49 prosenttia korkeammat kuin keskivertokotitalouden. Henkeä kohti laskettuna tulot olivat 17 prosenttia korkeammat. Erot ovat kasvaneet 1990-luvulta.
– Tavalliseen duunariin verrattuna käytettävissä olevat tuet on korkeat. Tukemalla pitäisi saavuttaa korkeintaan kohtuullinen tulotaso, hän sanoo.
Lisää selvitettävää riittää. Niemi viittaa maataloushallinnon suureen byrokratiaan ja toivoo asiantuntijoilta ratkaisuja. Laskematta on esimerkiksi, mitä maataloustuotteiden hintatuki maksaa kuluttajille.
– Joku bloggari on pistänyt sen miljardiin euroon. Siis Suomen osalta, Niemi sanoo.
Tarkempi luku 3,01 miljardia
Valtiovarainministeriön tuoreen budjettiesityksen mukaan ensi vuonna viljelyä tuetaan suoraan 1,9 miljardilla eurolla. Summasta Suomen osuus on 1,1 miljardia, eli 59,5 prosenttia ja EU:n osuus 766 miljoonaa, eli 40,5 prosenttia.
Suomen tuki koostuu maa- ja puutarhatalouden kansallisesta tuesta (555 miljoonaa), maatalouden ympäristötuesta (265 miljoonaa) ja luonnonhaittakorvauksesta (304 miljoonaa).
Lisäksi Suomi maksaa esimerkiksi luopumis- ja muina tukina noin 260 miljoonaa euroa. Maatalouden kehittämiseen on varattu 116 miljoonaa euroa.
EU maksaa omaa yleistukeaan 541 miljoonaa sekä ympäristötuesta 107 miljoonaa ja luonnonhaittakorvauksesta 118 miljoonaa.
Näiden summien päälle tulevat kuitenkin vielä maanviljelijöiden sosiaalituet. Sosiaali- ja terveysministeriön budjetista maksettavat osuudet maatalousyrittäjien eläkkeistä (531 miljoonaa) ja lomitustoiminnasta, eli sijaisten palkkaamisesta maanviljelijöiden ja turkistuottajien hengähdystauoille (219 miljoonaa).
Yhteensä maataloudelle jaetaan valtion ja unionin budjeteista 3,01 miljardia euroa.
Edellisen lisäksi maatouden saamiin tukaisiin tulisi lisätä saastuttamisen aiheuttamat vahingot, joita maatalouharrastajat eivtät korvaa.
Lisäksi maanomistajille jaellaan kuntien ja valtion budjetista rahaa monelta momentilta, jota ei tulkita maataloustueksi, vaikka kyse on suurista rahansiirroista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei kannata kommentoida..
Mitäpä muuta voisitkaan sanoa professorin kirjoitukseen?
Toivottavasti nyt loppuvat puheet tukiaisten tarpeellisuudesta.