Asia on sikäli tärkeä että katsoin asiakseni saattaa katteen tarjouskilpailua koskevan Leo Leppäsen blogissa Kari Ilkkalan julkituoman tarjouskilpailun pisteytyksen myöskin tänne kaiken kansan ihmeteltäväksi. Toivon että Leo tai Kari ei pane tästä pahakseen.
Kari Ilkkala kommentoi:
25.3.2011 15.35
Hei,
sain juuri katteen tarjouspyyntöasiakirjat tilaajapäälliköltä, tarvitsi vain pyytää (vinkki Juutilaiselle, varaa s-postilaatikkoosi 200-300 Mb tilaa ensin…).
Arviointiperusteet ovat:
Arviointikohde
A. Projektin johtaminen 20 %
B. Alustava rakennussuunnitelma 30 %
B1 Tunnelin alustavat suunnitelmat 13 %
B2 Alustavat geosuunnitelmat 6 %
B3 Alustavat erityisrakenteiden suunnitelmat 6 %
B4 Alustavat moottoritien rampin ja lisäkaistojen suunnitelmat 5 %
C. Selvitys alustavasta toiminta- tai laatusuunnitelmasta 50 %
C1 Laadunvarmistusorganisaatio, työnaikainen laadunvalvonta ja ohjaus sekä kelpoisuuden osoittaminen ja raportointi 12 %
C2 Suunnittelun hallinta, urakoitsijan ja suunnittelijoiden yhteistoimintamalli sekä urakan aikainen viestintä 10 %
C3 Riskienhallintasuunnitelma sekä ympäristö- ja turvallisuusasiat 13 %
C4 Työnaikaisen liikenteen ohjaus ja hallinta 15 %
Yhteensä 100 %
Eli yhdeksän arvioitavaa kohdetta, kussakin perustaso 5, arvostelu 0-10 yhden pisteen välein. Perustaso tarkoittaa, että jos kohde täyttää tarjouspyynnön vaatimukset ja tilaajan ennakko-odotukset, saa 5 pistettä. Jos kohteen taso ei ole riittävä, vähenee pisteet. Jos kohteessa on lisäarvoa, pisteet kasvavat.
Laatupisteytyksen jälkeen kunkin kohteen pisteet kerrottiin yllä mainitulla painotuksella. Jos sai jokaisesta arvioidusta kohteesta peruspisteet eli 9×5=45 pistettä, sai 500 laatupistettä. Eli jos esimerkiksi A-kohdasta sai 6 pistettä, sai 120 laatupistettä 200 mahdollisesta.
Laadin nopeasti koelaskelmataulukon. Tein seuraavat havainnot:
Selvyyden vuoksi sanotaan, että tarjoaja X:n tarjous oli 30 milliä, ja Y:n tarjous 25 milliä.
Jos esimerkiksi X:n projektijohtaminen oli yhden (1) arvostelupisteen Y:tä parempi, X sai 240.000 euroa Y:tä enemmän pois tarjoushinnastaan.
Jos vastaavasti Y:n projektijohtaminen oli yhden (1) arvostelupisteen X:ää parempi, Y sai vain 200.000 euroa X:ää enemmän pois tarjoushinnastaan.
Tämä johtuu siitä, että vertailuhinnan laskennassa ei käytetty lainkaan hinnan edullisuuden painotusta. Se on kummallista tilanteessa, jossa laadulle annetaan näin valtava painoarvo. Halvemman tarjouksen antajaa rangaistaan.
Eli 30 miljoonan urakkatasolla yhden (1) arviointiryhmän antaman projektijohtamispisteen arvo oli 20 laatupistettä ja 240.000 euroa. Vastaavasti esimerkiksi ramppien pisteen arvo oli vain 60.000 euroa.
Käytetty pisteytysjärjestelmä on matemaattisesti äärimmäisen herkkä pienillekin eroille ja sellaisena mieletön, etenkin kun sen rinnalla ei ollut hintapainotusta. Aineettomien arviointikohteiden osuus eli A Projektijohtaminen ja C Toiminta- ja laatusuunnitelma on painotettu 70% annettavista pisteistä. Vipu kertautuu, kun skaala 0-90 pistettä kerrotaan painotuksilla 0-1000 pisteeksi.
Jos esimerkiksi sai kohteista A ja C1-C4 kustakin yhden (1) pisteen kilpailijaa enemmän eli yhteensä esimerkiksi 50 pistettä kilpailijan 45 vastaan, muodostui laatupisteiksi 500 vs. 570, ja 30 millin tarjoushinnalla noiden 5 pisteen hinnaksi tulee 840.000 euroa!
Nyt on oleellista saada tietää etenkin, ketkä arvioivat kohteet A ja C. Niiden vivutuksella on ollut valtava vaikutus ilman, että itse fyysisen rakennusosan sisältö on muuttunut mitenkään. Vaikka käytössä on ollut kahden kuoren järjestelmä, on kohteiden A ja C arvioijilla ollut helppo homma arvioida, paljonko pitää antaa enemmän pisteitä, jotta lopputulos on haluttu. (Kas, kun kohteen rakenneosan hinta on kaikilla tiedossa, vrt. Sorasten, Destian ja PEAB’in tarjoukset.)
Tulosten ja arviointikriteereiden valossa riski sille, että YIT:n (ja Lemminkäisen ja Kesälahden) tarjoukset on vedätetty seksikkäillä paperisuunnitelmilla tappiin, on ilmeinen.
Skanska tietää miten peli pelataan. Nähtyään kriteerit se on osannut ynnätä, ettei kannata tuhlata ruutia laskentaan.
Ei ole ihme, ettei papereita ole haluttu valmisteluvaiheessa näyttää luottamushenkilöille. Joku olisi voinut ymmärtää niistä jotain, tai ainakin kysyä neuvoa.
Kari Ilkkala kommentoi:
25.3.2011 15.35
Hei,
sain juuri katteen tarjouspyyntöasiakirjat tilaajapäälliköltä, tarvitsi vain pyytää (vinkki Juutilaiselle, varaa s-postilaatikkoosi 200-300 Mb tilaa ensin…).
Arviointiperusteet ovat:
Arviointikohde
A. Projektin johtaminen 20 %
B. Alustava rakennussuunnitelma 30 %
B1 Tunnelin alustavat suunnitelmat 13 %
B2 Alustavat geosuunnitelmat 6 %
B3 Alustavat erityisrakenteiden suunnitelmat 6 %
B4 Alustavat moottoritien rampin ja lisäkaistojen suunnitelmat 5 %
C. Selvitys alustavasta toiminta- tai laatusuunnitelmasta 50 %
C1 Laadunvarmistusorganisaatio, työnaikainen laadunvalvonta ja ohjaus sekä kelpoisuuden osoittaminen ja raportointi 12 %
C2 Suunnittelun hallinta, urakoitsijan ja suunnittelijoiden yhteistoimintamalli sekä urakan aikainen viestintä 10 %
C3 Riskienhallintasuunnitelma sekä ympäristö- ja turvallisuusasiat 13 %
C4 Työnaikaisen liikenteen ohjaus ja hallinta 15 %
Yhteensä 100 %
Eli yhdeksän arvioitavaa kohdetta, kussakin perustaso 5, arvostelu 0-10 yhden pisteen välein. Perustaso tarkoittaa, että jos kohde täyttää tarjouspyynnön vaatimukset ja tilaajan ennakko-odotukset, saa 5 pistettä. Jos kohteen taso ei ole riittävä, vähenee pisteet. Jos kohteessa on lisäarvoa, pisteet kasvavat.
Laatupisteytyksen jälkeen kunkin kohteen pisteet kerrottiin yllä mainitulla painotuksella. Jos sai jokaisesta arvioidusta kohteesta peruspisteet eli 9×5=45 pistettä, sai 500 laatupistettä. Eli jos esimerkiksi A-kohdasta sai 6 pistettä, sai 120 laatupistettä 200 mahdollisesta.
Laadin nopeasti koelaskelmataulukon. Tein seuraavat havainnot:
Selvyyden vuoksi sanotaan, että tarjoaja X:n tarjous oli 30 milliä, ja Y:n tarjous 25 milliä.
Jos esimerkiksi X:n projektijohtaminen oli yhden (1) arvostelupisteen Y:tä parempi, X sai 240.000 euroa Y:tä enemmän pois tarjoushinnastaan.
Jos vastaavasti Y:n projektijohtaminen oli yhden (1) arvostelupisteen X:ää parempi, Y sai vain 200.000 euroa X:ää enemmän pois tarjoushinnastaan.
Tämä johtuu siitä, että vertailuhinnan laskennassa ei käytetty lainkaan hinnan edullisuuden painotusta. Se on kummallista tilanteessa, jossa laadulle annetaan näin valtava painoarvo. Halvemman tarjouksen antajaa rangaistaan.
Eli 30 miljoonan urakkatasolla yhden (1) arviointiryhmän antaman projektijohtamispisteen arvo oli 20 laatupistettä ja 240.000 euroa. Vastaavasti esimerkiksi ramppien pisteen arvo oli vain 60.000 euroa.
Käytetty pisteytysjärjestelmä on matemaattisesti äärimmäisen herkkä pienillekin eroille ja sellaisena mieletön, etenkin kun sen rinnalla ei ollut hintapainotusta. Aineettomien arviointikohteiden osuus eli A Projektijohtaminen ja C Toiminta- ja laatusuunnitelma on painotettu 70% annettavista pisteistä. Vipu kertautuu, kun skaala 0-90 pistettä kerrotaan painotuksilla 0-1000 pisteeksi.
Jos esimerkiksi sai kohteista A ja C1-C4 kustakin yhden (1) pisteen kilpailijaa enemmän eli yhteensä esimerkiksi 50 pistettä kilpailijan 45 vastaan, muodostui laatupisteiksi 500 vs. 570, ja 30 millin tarjoushinnalla noiden 5 pisteen hinnaksi tulee 840.000 euroa!
Nyt on oleellista saada tietää etenkin, ketkä arvioivat kohteet A ja C. Niiden vivutuksella on ollut valtava vaikutus ilman, että itse fyysisen rakennusosan sisältö on muuttunut mitenkään. Vaikka käytössä on ollut kahden kuoren järjestelmä, on kohteiden A ja C arvioijilla ollut helppo homma arvioida, paljonko pitää antaa enemmän pisteitä, jotta lopputulos on haluttu. (Kas, kun kohteen rakenneosan hinta on kaikilla tiedossa, vrt. Sorasten, Destian ja PEAB’in tarjoukset.)
Tulosten ja arviointikriteereiden valossa riski sille, että YIT:n (ja Lemminkäisen ja Kesälahden) tarjoukset on vedätetty seksikkäillä paperisuunnitelmilla tappiin, on ilmeinen.
Skanska tietää miten peli pelataan. Nähtyään kriteerit se on osannut ynnätä, ettei kannata tuhlata ruutia laskentaan.
Ei ole ihme, ettei papereita ole haluttu valmisteluvaiheessa näyttää luottamushenkilöille. Joku olisi voinut ymmärtää niistä jotain, tai ainakin kysyä neuvoa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Täällähän varsinkin ns. aseveliakselin valtuutetut saavat koulutuksen tehtäviinsä:
1) Älä kysele mitään
2) Älä puhu mitään
3) Saatuasi luvan voit nyökätä ja hymyillä
4) Ryhmänjohtaja antaa merkin, mitä nappia painetaan
5) Sinulla ei ole muita jumalia kuin Hämeen Sanomat ja HPK! Älä koskaan loukkaa Hämeen Sanomaa, kuvat loppuu lehdestä heti, ja et ole enää seuraavassa valtuustossa.
Vielä lainauksia. Nyt on lähdetty näköjään vielä astetta vakavampaan suuntaan. Jos nykyjohto saa vielä muutaman vuoden olla vallankahvassa on kaupunkimme todennäköisesti todella suurissa vaikeuksissa.
Kari Ilkkala kommentoi:
28.3.2011 22.13
Ei kai sitten voida: Katetunnelin lisärahoitus etenee valtuustoon. Kuin lapselta tikkarin veis…
Hallintosäännön uudistusta perusteltiin sillä, että näin varmistetaan hankintalain osaaminen ja noudattaminen. Vain niin.
Vaikka lisämäärärahasta päättäminen ei tarkoita suoraan hankintapäätöksen tekemistä, kaupungin selkeä aikomus rikkoa hankintalakia on kirjattu kaupunginhallitukselle tehtyyn esitykseen. Työt aiotaan aloittaa mahdollisimman pian - esityksen tulopuolen toteutuminen edellyttää töiden aloittamista viimeistään heinäkuussa.
Hallintosäännön uudistuksella näytetään varmistetun ainoastaan hankintalain rikkominen. EU-hankintarajan ylittävissä hankkeissa on automaattinen suspensio. Tämä tarkoittaa sitä, että jos hankinnasta on valitettu markkinaoikeuteen, hankintayksikkö ei saa solmia hankintasopimusta eikä aloittaa hankintaa ilman markkinaoikeuden päätöstä tai erityistä lupaa. Markkinaoikeuden päätös voi tulla heinäkuuhun mennessä - 2012. Kyseessä olevassa hankinnassa erityisluvan saaminen olisi pakottavien syiden puuttuessa epätodennäköistä.
Töiden aloittaminen markkinaoikeudesta piittaamatta tarkoittaisi tarkoituksellista ja kirjaimellista hankintalain rikkomista. Seurauksena markkinaoikeus voi tuomita kaupungin maksamaan valtiolle seuraamusmaksun riippumatta siitä, menestyykö Soraset Oy:n valitus vai ei. Jos valitus vielä menestyy, hankintasopimus voidaan myös tuomita toteutumattomilta osiltaan tehottomaksi, tai kaupunki maksamaan hyvitystä Soraset Oy:lle. Suspension rikkominen käytännössä varmistaisi hyvitysmaksun jos Soraset voittaisi juttunsa.
JUUPA JUU!!
Tätä mä olen odottanutkin, eli täsmätietoa katteesta! (ja osin pysäköintitalosta).
Miksi yksityinen rakentaja ei saa kaataa edes puuta tontilta ennenkuin rakennuslupa saatu?
Kaupunkiin voidaan rakentaa suuria pysäköintitaloja ilman LUPAA!
Miten tämän rakentamisen mielivallan voi saada aisoihin? TUHLAUSTA kaikki keskustan ahdasrakentaminen. Hämeenlinna vanha kaupunki ja sen olemusta pitäis kunnioittaa muutekin kuin Hellstenin asuntokunnostuksella Niittykadulla!( siitä tulee varmaan hyvä, kaunis ja maisemaan sopiva) Mutta miksi muu kaupunki pilataan, laatikkorakentamisella ja luvattomilla rakennuksilla? Eikö näitä jo Tiiriössä ja Pullerilla riitävästi?
Milloin tämä keskustelu tavoittaa päättäjät???
Mee ehdokkaaksi vaaleihin, niin pääset päättään. Saat mieleises kaupungin.
Ei koskaan.
NIINPÄ!
On mielenkiintoista nähdä miten markkinatuomioistuimessa käy ja sen jälkeiset johtopäätökset. Veikkan että Hämeenlinnalaiset veronmaksajat maksavat sanktiot ja kukaan ei kanna taaskaan vastuuta. Homma jatkuu hamaan hautaan katastrofista toiseen ja kaupunginjohtajat nauravat partaansa valtuuston- ja hallituksen puheenjohtajien hykerressä vieressä.
459
Mikä on uusin arvionne tietäjät?
Rakennetaanko se kate, vai voittaako HPK mestaruuden tänä vuonna?
Niinpä. Kilpailutus oli täysin lainvoimainen ja katetta rakennetaan, mikä on erinomainen asia.
Tää o kaikk erinomast
Tossa toi alottaja väläytteli laskentataitojaan. Kokeiles vetää tohon esille laskelma,
paljonko katteen rahavirrasta menee HyväVeli-Kerhon kukkaroon?
Sen kun selvität, niin patsaat kannelle sulle!
Korpelaa naarattaa.