Tällä palstalla on äänekäs ryhmä joka pitää kovaa melua itsestään ja asumisestaan.
He ovat Muovipulloissa asujia, itse he kutsuvat pullojaan taloksi, ja pulloissaan heillä on imurit, jotka kovalla hurinalla vievät pois kosteuden, joka pulloon väkisnkin tulee, kun se ei muuta kautta pääse pois, ja tämä kosteus jää sinne ilmanvaihtoputkiin muhimaan ja homehtuu siellä ja asuntoon tulee kaikenmaailman homeitiöitä, jotka ovat niin vakavasti sekoittaneet muovipullossa asuvien päät, etteivät he itsekään tajua, miten idioottimainen tapa on asua muovipullossa, jota he asuintaloksi kutsuvat.
Muovipullossa asujat ovat täysin rakennusteollisuuden höynäyttämiä, eivätkä he itse sitä edes tajua, aivopesu on niin täydellisen onnistunutta.
Muovipullossa asujat
ytrewq-555
90
1460
Vastaukset
- tsykiatri
Tulikoha väärälle palstalle.
- Ei Pullotalo
Olen TÄYSIN SAMAA MIELTÄ KANSSASI mutta eihän ne pullossa asuvat sitä tajua , Varaudu kuitenki siihen että sinut tullaan lyttään sinne perimmäiseen nurkkaan ja vielä mielen vikaisena.. Pitkästä aikaa hyvä aloitus.
- Ei myynnissä
Asun 1888 rakennetussa rossipohjaisessa hirsitalossa, taloa rempattu n. 30 vuoden välein perinteitä kunnioittaen eli se on edelleen ehjä rossipohjainen hirsitalo jossa on kasvanut jokunen sukupolvi terveitä ja tervepäisiä ihmisiä. Ja kasvaa nykyäänkin ja toivottavasti myös tulevaisuudessa.
- kiinnostunu.
Uudet rakennusmääräykset vaativat tiiveysmittauksen. Miten hengittävä talo sopii tiiveysmittaukseen?
- ml213.
Kiinnostuneelle.
Rakennuksen tiiviys ja hengittävyys on eri asioita. Tiiviydellä tarkoitetaan ilmavuodatonta rakennetta ja hengittävyydellä kosteuden siirtymistä.Esim. tiiliseinä,- ilman pinnoitteita on erittäin hengittävä ja tiivis. - Kivitalo on linnani
ml213. kirjoitti:
Kiinnostuneelle.
Rakennuksen tiiviys ja hengittävyys on eri asioita. Tiiviydellä tarkoitetaan ilmavuodatonta rakennetta ja hengittävyydellä kosteuden siirtymistä.Esim. tiiliseinä,- ilman pinnoitteita on erittäin hengittävä ja tiivis.Tämä on totta. Harkkotalot ovat juuri tällaisia, jos eristeenä ei ole polyuretaani.
Ovat hengittäviä ja tiiviitä.
Asuukohan niissä aloittajan onni? Mitenköhän veikkaan, että ei :) - ml213.
Kivitalo on linnani kirjoitti:
Tämä on totta. Harkkotalot ovat juuri tällaisia, jos eristeenä ei ole polyuretaani.
Ovat hengittäviä ja tiiviitä.
Asuukohan niissä aloittajan onni? Mitenköhän veikkaan, että ei :)"Tämä on totta. Harkkotalot ovat juuri tällaisia, jos eristeenä ei ole polyuretaani.
Ovat hengittäviä ja tiiviitä."
Muuten kevytsoraharkot hengittää huonosti eli on hyvä kosteuseriste.Tämän voi havaita sokkelirakenteesta/kin.
Aito tiili on erittäin hengittävä. Itse aikoinaan kokeilin puiden kuivatusta varastorakennuksessa,- ilman tuuletusta, jossa seinänä on 85mm poltettu tiili. Puut kuivuivat erittäin hyvin ja tämä näkui myös seinien kosteudessa/värissä. - Kivitalo on linnani
ml213. kirjoitti:
"Tämä on totta. Harkkotalot ovat juuri tällaisia, jos eristeenä ei ole polyuretaani.
Ovat hengittäviä ja tiiviitä."
Muuten kevytsoraharkot hengittää huonosti eli on hyvä kosteuseriste.Tämän voi havaita sokkelirakenteesta/kin.
Aito tiili on erittäin hengittävä. Itse aikoinaan kokeilin puiden kuivatusta varastorakennuksessa,- ilman tuuletusta, jossa seinänä on 85mm poltettu tiili. Puut kuivuivat erittäin hyvin ja tämä näkui myös seinien kosteudessa/värissä.Siis hä?
Kevytsora, betoni, kevytbetoni, kaikki imevät vettä hyvin.
Kevytsora imee vettä erittäin hyvin. Ota harkko käteen ja lorota päälle kaljapullollinen vettä. Hyvin jää kaikki harkon sisään. - varsinainen imuri
Kivitalo on linnani kirjoitti:
Siis hä?
Kevytsora, betoni, kevytbetoni, kaikki imevät vettä hyvin.
Kevytsora imee vettä erittäin hyvin. Ota harkko käteen ja lorota päälle kaljapullollinen vettä. Hyvin jää kaikki harkon sisään.Aivan. Kevytsoraharkkoseinään voi laskea puutarhaletkulla vettä, ja kaikki uppoaa, ei jää valumaan pintaa pitkin.
- ml213.
Kivitalo on linnani kirjoitti:
Siis hä?
Kevytsora, betoni, kevytbetoni, kaikki imevät vettä hyvin.
Kevytsora imee vettä erittäin hyvin. Ota harkko käteen ja lorota päälle kaljapullollinen vettä. Hyvin jää kaikki harkon sisään.Tarkoitin lähinnä veden johtavuutta/imukykyä.Laitappa betoni ja kevytsoraharkko rinnatusten ja 10mm syvyydeltä veden sisään ja seuraa kosteuden nousemista.
Rakennusten perustuksista erikoisesti huomaa, miten harkot eivät nostata maakosteutta ylös kuin betonivaluiset perustukset.
Tietenkin harvarakenteinen kevytsoraharkko sitoo vettä.
- vitsi vitsinä
Millä ajattelit korvata höyrynsulkumuovit? Foliollako? :D
- höyryhäyrinen
Ootko noin typerä, ei höyrynsulkua tarvitse korvata milläämn, koko ajatus "höyryn sulkemisesta" on täysin typerä. Antaa höyryn vapaasti mennä ja tulla, kyllä höyry ulos menee.
- kiinnostunu.
Miten tiiveysmittaus sopii hirsitaloon?
- punppaaja
Tuollainen on sellainen kuuluisa harakanpesä jossa asuu maalämpöpumppulämmittäjä.
- kuivaseinä.
Jaahas, ruvetaan taas leikkimään Panulaa. Ihminen tuottaa toimillaan kosteutta asuntoon n. 2 litraa per henkilö/ vrk. Elikkä 5 henkinen perhe yhteensä 10 litraa vuorokaudeessa, ja tämä määrä pitäisi saada ulos seinien läpi. Miksi seinien läpi ?, kosteus lähtee paljon helpommin ilmanvaihtoputkia pitkin suoraan ulos. Kyllä se on aika selvä asia että veden päästäminen seinärakenteisiin ei ole hyvä asia eristävyydelle eikä rakenteiden säilyvyydelle. Kohta tulee uutuus eristys käyttöön, elikkä seinissä tyhjiö, ja silloin ei liiku mitään seinien läpi. Nim. "Ei vettä seinien sisälle".
- ml213.
Kuivaseinä.
Oikeassa olet, jos halutaan pitkäkestoinen rakenne taloon meidän sää oloihin. Kosteuden laskeminen seinärakenteisiin on samanlainen käsite kuin pesutilojen lahoaminen ilman höyrysulkua. Tietenkin oleskelutiloista kosteuden siirtyminen on pienempää, mutta kuitenkin.
Niin, en oikein ymmärrä, mikä ihmeen pelkotila/epävarmuus tulee ihmiseen kun taloon laitetaan hyvä kosteuseriste ja "hengittävyys" toteutetaan koneellisesti ja erikoisesti hallitusti ja energiataloudellisesti.
Itse en haikaile vetoisen rakennekulttuurin perään,- jolloin rakenteen saumojen "tuuletus" esti rakenteiden homehtumisen. Huonoin tilanne on juuri rakenteessa, jossa on vuorivilla yhdistettynä puuttuvaan kosteussulkuun.
tuolla toisessa ketjussa ( http://keskustelu.suomi24.fi/node/9734596 ) vilisee epäilyttävän tiheään erään "hengittävän" materiaalin valmistajan linkkejä
herää kaamea epäilys
"hengittävyys"- ja "pullotalo"puheet ovat eräiden materiaalivalmistajien myynninedistämiskampanjaa ?
1.
tutkimuksen http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf esim. taulukosta 3.7. näkee että näiden "hengittävien" eristyskyky on huonompi kuin muiden villatuotteiden
2.
alussa mainitun tuotten (minun luokituksessani tyyppiä "evvk") hintoja en ole selvittänyt mutta käsillä oleva Bauhausin mainos puhuu karua kieltä, tässä 100 mm:n eristyslevyjen neliöhintoja:
- Vital 13,20 €
- kotimainen mineraalivilla 5,73 €
- ulkomainen lasivilla 3,15 €- sakke645
Myös ilmastointi-palstalla toistuvasti nousee keskustelun aiheeksi samaan asiaan liittyvä -uskonnoksi luokiteltava- painovoimaisen ilmastoinnin ihannointi. Kun lähtökohta on tosiasiat unohtava, argumentointikin on samaa luokkaa.
"Ymmärrän kyllä pullotalon sillä tavalla, että saadaan myytyä kallis ilmanvaihtojärjestelmä tyhmälle muovipullossa asujalle."
Ja tässä yläpuolella
"Asun 1888 rakennetussa rossipohjaisessa hirsitalossa, taloa rempattu n. 30 vuoden välein perinteitä kunnioittaen eli se on edelleen ehjä rossipohjainen hirsitalo jossa on kasvanut jokunen sukupolvi terveitä ja tervepäisiä ihmisiä. Ja kasvaa nykyäänkin ja toivottavasti myös tulevaisuudessa."
"Jos haluatta hometta niihin taloihin niin laittakaa koneellinen ilmastointi."
Näitä riittääkin loputtomasti. Esittämäsi rakenteidenhengittävyysuskonnon ylläpitäminen oman tuotteen myynninedistämisenä olikin minulle uusi asia. Onkin varmasti yksi syy. - tinapetteri
Mites tämä "Kansanterveyslaitoksen mukaan 40 prosentissa maan kouluista on on vakavia kosteus- ja ilmanlaatuongelmia (Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2008)".
Luulisin, että valtion/kunnallisissa rakennuksissa ei ole käytetty höyrynsulkumuoveja. Miksi ne on HOMEESSA, kun on tehty hengittäviksi? No koulut on oma lukunsa ja niiden lisäksi tulee päiväkodit, joista myös löytyy home/kosteusvaurioita. Mutta yksi yhteinen tekijä näille on. Ne on ammattimiesten/naisten rakentamia. Toista ne on, kuin hartiapankki rakentaja, jolla ei yleensä ole kokemusta talon rakentamisesta. Pitäisköhän harkita lasten ottamista pois koulusta.- horot homeessa
> Miksi ne on HOMEESSA, kun on tehty hengittäviksi? No koulut on oma lukunsa ja niiden lisäksi tulee päiväkodit, joista myös löytyy home/kosteusvaurioita. Mutta yksi yhteinen tekijä näille on. Ne on ammattimiesten/naisten rakentamia.
Yhteistä on sekin, että nämä koulut ja päiväkodit ovat pitkälti 70/80 -luvuilta, jolloin ilmatiiviydestä ei vielä piitattu pätkääkään. Nuohan ovat pääosin koneellisella poistolla varustettuja ja silloin ajateltiin, että saadaan kätevästi korvausilma, kun ei tehdä liian tiivistä. Höyry/ilmasulut on - periaatteessa - puurakenteissa, mutta käytännössä ne on asennettu sinne enemmänkin muodon vuoksi. Plus muut systeemit, kuten tiiliseinät ilman tuuletusrakoa, tasakatot ihan olemattomilla kaadoilla (=uima-allas katolla) yms. millä on saatu järjestettyä kosteutta rakenteisiin. Kaiken on kruunannut huono kunnossapito, kun on pitänyt säästää...
80/90-luvulla noihin päiväkoteihin tuli vielä arkkitehtoninen kikkailu, on 15 nurkkaa ja pyöreää tornia ja katon lapetta 6 eri tasossa, mutta noiden detaljeja ei jaksettu suunnitella ja lopputulos on sitten ihan herran haltuun. Varmaan tuosta syystä saman aikakauden OK-talot eivät ole ihan yhtä pahoja pommeja... - Sanoppa muuta
Suuri osa kouluistamme on rakennettu ennen kuin höyrynsulkumuoveja on alettu käyttämään, ehkä 40%?
- säästettiin väärin
Suuri osa kouluista on homeongelmissa siksi että niissä on mm. vuotavia kattoja.
Monessa kohteessa myös haettiin ilmanvaihdolle minimiriittävyyttä 90-luvun lamassa, myös suodatinten hoidolle haettiin minimitasoa ja lopulta tuo minimitaso vielä alitettiin reippaasti laiminlyömällä huolto. Seurauksena on se että erittäin suuressa osassa julkisia rakennuksia on homeiset ilmanvaihtokoneiden kennot ja kanavat, tai ilmanvaihto on yksinkertaisesti riittämätön.
- jankuti jankuti
Miksi meuhkaat taas samasta aiheesta?
Keskity vaan kuule omiin ongelmiisi.
Ilmeisesti tämä oli provo, sillä ei kukaan kai ole oikeasti noin pihalla asioista, että kuvittelisi kosteuden muhivan ilmanvaihtokanavissa? - mielenterveys palsta
Onko autosi homeessa? Siinähän on ulkovaippa pelliä ja lasia ja kaikki raot tarkasti tiivistetty.
- Asiantuntija 1
Kaikki on homeessa,jotka muovillla vedetähän umpeen.
- niinpä niin
Vakuumipakattu jauheliha säilyy ainakin paremmin kuin tuohikoriin survottu.
- tietää.
Päiväkodeissa on aivan oma erikoisongelmansa. Niissä tulo-poistokoneet asennetaan uutena ja sen jälkeen ei huolehdita mistään. Suodattimet tukkeutuvat. Kun on tukossa tuloilma, niin poisto vetää liian kovan alipaineen. Tulee vetoa rakosista. Ja kun tulee vetoa, pannaan poistokone kiinni vallan. On vain huono tulo ja ylipaineinen rakennus siinä.
Kun huomataan rempan lähestyvän niin käydään panemassa taas poisto päälle. Poistoimuri vetää homekasvustot sisälle ilman suunnan kääntyessä rakenteissa. Viimeisinä kuukausina altistuvat lapset ja hoitajat homeelle oikein kunnolla ja sairastuvat enempi ja vähempi. Tutkitaan homeita ja löydetään. Tässä vaiheessa herää huoltotoimi ja käy illan pimeinä tunteina vaihtamassa 15 vuotta vanhat tulosuodattimet puhtaisiin. Ehkä kanavatkin nuohotaan ensimmäisen kerran. Viimeiset kuukaudet ollaankin siinä sitten suunnitteluarvoissa. Pieni alipaine toki vetää koko ajan homeita sisäilmaan.
Tämä kaava toteutuu aina. aloittaja> ... ovat täysin rakennusteollisuuden höynäyttämiä
ainakin nuo "talon eristeet pitää kostuttaa" -tyypin panukailottajat ovat (vuorostaan?) rakennusMATERIAALIteollisuudenkin "eko"lahkon kalliisti höynäyttämiä.
- yleensä omiahan ovat talonsa, joiden eristeiden eivät anna toimia täydellä teholla
- mutta silti on vastuutonta tuhlata tulevien sukupolvien enegiavarantoja
PS. rintamalinjoihin katsomatta lopettakaa jo höyrysylun ja koneellisen ilmanvaihdon kytkeminen yhteen. Omassa purueristetyssä talossani vuodelta 1955 on alusta alkaen ollut hyvät höyrysulut JA painovoimainen ilmanvaihto (joka tietysti vaatii säätämisiä ulkolämpötilan mukaan)- ammatti/na rakentaja
Kaikki kosteuseristeet tulisi poistaa taloista. Nyt tämä viimeaikainen villitys pesutilojen kosteuseristäminen on kyllä huippu. Jos asut rivitalossa, nin et edes saa omaan taloon laittaa laattoja seinää vasten. Siihenkin tulee laittaa kalliit kosteuseristeet.
No, ei ihme jos pesuhuoneetkin homehtuu kun seinät eivät hengitä.
Ihmisiltä tulisi lailla kieltää muovien käyttä asuintiloissa. Niitä ei ollut aiemminkaan ja turhaa ne on nytkin. ihmiset on asuneet ilman muovitaloja kautta aikojen.> viimeaikainen villitys pesutilojen kosteuseristäminen on kyllä huippu
minulle riitti yhden kosteuseristämättömän kylppärilaatoituksen purku ja lahonneen pohjarakenteen kaapiminen ämpäreihin. Ehdottomasti tuohon(kin) kosteussulku !
- Lämmittäjä.
Vielä kun sais nuo kosteusimurit pois, niin talo lämpiäisi pelkällä pierulla.
Maanantaina kun pieraisee, niin vielä perjantaina on lämmintä 20C - dfbdfbdfb
Samaa mieltä.
Ja pullotalossa asujalla on pakonomainen tarve tilkitä taloaan jatkuvasti. Lisäksi pullotalossa asujaa kiusaa jatkuva pelko kosteussulun rikkoutumisesta edes naulaa ei uskalla seinään lyödä yöuniaan menettämättä.- 17
Ja tämäkin kirjoittaja elää 70- luvulla. Ei taloihin enään pitkään aikaan ole mitään kiinnitetty nauloilla. Seinät ovat olleet jo viimeiset 35 vuotta kipsiä.
On tämä katajainen kansa ei voi muuta sanoa.
- ml213.
Aikoinaan hengittävä rakenne oli välttämätön, koska ei ollut keksitty menetelmää poistaa kosteutta huoneistosta. Taas vetoisuus tuli "rakennekulttuurista" eli rakennetarvikkeetkin ovat kehittyneet ja siksi rakenteista saa helposti tiiviitä.
Miettikää nyt ihmeessä,- ja vähän syvällisemmin, mitä hyötyä on tänä aikana hengittävästä rakenteesta. Todellisuus on, miten kaikki kosteus,- joka siirtyy rakenteeseen, tuottaa ongelmaa.Esim. reippaassa kosteuden siirtymisessä eristyskyvyn/tason laskua.
Kosteushan/kostea eriste johtaa hyvin lämpöä.- zxcczx
Hengittävä rakenne voisi olla hyvä kesäkäyttöön, mutta rakenteet pitää pitää ohuina.
Esim. polttopuu kuivaa mukavasti, mutta kokonainen paksu kuorimaton tukki lahoaa. Vaatteetkin kuivavat narulla mukavasti, kunhan niitä ei ole liikaa päälekkäin.
Hirsirakenne voi olla hyvä ilman höyrynsulkuja ja lisäeristeitä, kunhan maalaa vaikka punamullalla. Silloin ei kannata rakentaa suihkua sisälle, eikä kuivattaa pyykkiä.
- Yualle
Olet aivan oikeassa :)
Ja kaikkein idoittimaisimpia ovat juuri ne amiksen renkaanvaihtolinjan käyneiden hemmojen ja hiustenhivelylinjan käyneiden gimmojen muodostavat pariskunnat, jotka eivät tajua, että se ilmastointi TÄYTYY pitää päällä tosiaan päällä näissä taloissa. Taidat itsekin olla tuo ensin mainittu :)
nim. pullotalossa asuva ja raikkaasta sisäilmasta nauttiva :>> "pullotalossa asuva ja raikkaasta sisäilmasta nauttiva :>"
samat sanat ! helppo testi: töihin lähtiessä kaikki sisäovet kiinni ... onko töistä tullessa tunkkainen ilma ... jos, niin liesituulettimeen lisää kierroksia ja sisäovet auki
(yksin kun asun, riittää kyllä sisäovien aukipitäminen pitämään ilman raikkaana nollakeleillä ja kylmemmillä ilmoilla ilman liesituuletintakin)
- Älkää.
Nyt paljastako ihan julkisesti,että ns.passiivienergiatalot ovat pullotaloja ja nykytrendien mukaiset talot. Antaa vaan ihmisten rakennella pullotaloja ja ihmetellä 10 vuoden päästä, kuinkas tässä näin nyt kävikään?
- Vanhat Mestarit
Meillä on ollut rakentajia, jotka tietävät kuinka rakentaa.Missä entisajan kisälli-mestarimeininki? Tieto siirtyi näyttämällä käytännössä kuinka homma toimii. Täällä ollaan vaan tietävinään. ytrewq-555 ainut asiallinen ja asioista perillä!
- wwfef
Pullotalossa asuu onnellinen ihminen. Kunhan kukaan ei vaan laita korkkia kiinni.
Pullotalo on kuin Titanic , sitä ei voi tuhota mikään.
Kukaan ei ole niin varma asiastaan kuin pullotalon asukas, eihän hän olisi muuten pullotaloon muuttanutkaan.- BUAHAHAHHAHAHA
Ja miksi se kyrsi sinua noin helvetin paljon?
Taitaa vaan vituttaa kun öljyä palaa omassa tuulen pesässä 5000 litraa vuodessa. - wwfef
BUAHAHAHHAHAHA kirjoitti:
Ja miksi se kyrsi sinua noin helvetin paljon?
Taitaa vaan vituttaa kun öljyä palaa omassa tuulen pesässä 5000 litraa vuodessa."Ja miksi se kyrsi sinua noin helvetin paljon?"
Ei todellakaan kyrsi. Huvittaa vaan tuo suunnaton itsevarmuus. Ei tasakatotkaan voineet vuotaa, se oli jo varmaksi tosistettu, mutta se siitä. Tämä ketju osoittaa varsin hyvin kuinka "se koira älähtää johon kalikka kalahtaa"
"Taitaa vaan vituttaa kun öljyä palaa omassa tuulen pesässä 5000 litraa vuodessa"
Ei ihan. Tänä vuonna on mennyt yhteensä 210 litraa kun lämpöpumppu ei jaksanut tehdä kaikkea huippupakkasilla. - Jusiss
wwfef kirjoitti:
"Ja miksi se kyrsi sinua noin helvetin paljon?"
Ei todellakaan kyrsi. Huvittaa vaan tuo suunnaton itsevarmuus. Ei tasakatotkaan voineet vuotaa, se oli jo varmaksi tosistettu, mutta se siitä. Tämä ketju osoittaa varsin hyvin kuinka "se koira älähtää johon kalikka kalahtaa"
"Taitaa vaan vituttaa kun öljyä palaa omassa tuulen pesässä 5000 litraa vuodessa"
Ei ihan. Tänä vuonna on mennyt yhteensä 210 litraa kun lämpöpumppu ei jaksanut tehdä kaikkea huippupakkasilla.Ja sekin lämpöpumpun "säästö" tärvääntyi tältä talvelta siihen, kun joulukuulla kuuntelit ovelta ovelle kiertäneen pumppukauppiaan myyntipuhetta oven raossa ja lämpöjen karatessa harakoille :)
Myönnä pois vaan.
- ei ole todellistaa
tää ketju vetää kyllä vertoja tasossaan mlp-uskisten sekoiluille... jatkakaa kun vauhti on huono!
lämpöä nikki vois tulla nyt kertoo miten sen horotalossa ainakin tuulee ;) ja säästöä tulee *itku* - Katselmoija
Maatilojen energiakatselmoinneissa on tullut vastaan mm. vajaa 200 neliön 1920 -luvun hirsinen maatilan päärakennus, jonka vuotuinen energiankulutus oli 120.000 kWh/a siis 120 TUHATTA kilowattituntia!
Neuvo siinä sitten siirtymistä MILPille. n. 30.000 kWh sähköä vuodessa COP-arvolla 4 !?
Hyvin talo hengitti. Mitä nyt asukit kärsivät pikkasen vedon aiheuttamasta nuhasta. - gto350cid
Vanhat Mestarit. Joopa joo, en ole nähnyt yhtäkään 1800-1960 välisenä aikana rakennettua taloa joka ei olisi täysin mätä ikkunoiden alareunaan saakka. Se niistä Mestareista ja hengittävistä rakenteista.
- montaako olet katson
tervetuloa katsomaan:P
oma purueristetty taloni vuodelta 1955 on alusta alkaen varustettu kosteussululla.
pikkupoikana olin rakentamassa, taisi olla sisältä lukien ekat kerrokset
- halltex
- ilmarako rimoin
- alumiinipaperi kiiltävä pinta sisäänpäin
Vanha Mestari ? Kyllä ... tämän talon rakentanut edesmennyt isäni luki sodan jälkeen rakennusmestariksi, kun sotavammojen vuoksi ei pystynyt jatkamaan kirvesmiehen hommissa- harakanpesät jooo...
Hahah, katkeraa vanhassa harakanpesässä asujan tilitystä ;) Tuuleeko läpi niin että sukat pyörii jaloissa ja seinän homeiset purut pölisee sisällä siinä lahossa rintsikassa vai? Haiseeko sisällä tyypilliseltä rintsikalta eli vanhalta ummehtuneelta kellarilta? Onko käyttöikä tullut täyteen ja talon purku edessä... vai meneekö ehkä öljyä tai sähköä enemmän kuin rahat riittää... taitaa olla suurin syy katkeruuteen häh... pistä se höskä äkkiä myyntiin, kai sen joku hölmö saattaa ostaa, kaikki kun ei tunne NYKYAIKAISTA rakentamista... ihan niinkun kukaan hullu enää ajaisi 50-luvun autoillakaan muuten kun huvikseen kesällä... mutta eihän se köyhyys tietysti kivaa ole ;)
"lämpöeristeet pitää kostuttaa" -lahkoiset hengitystalohörhöt alkavat tosiaan olla tukalassa tilanteessa kun EUROT alkavat puhua (tai huutaa)
- tekisi mieli lisäeristää, mutta ei tiedä miten seinään päästetty kosteus sen jälkeen käyttäytyy
- varsinkin kun kuivana pitänyt hukkalämpö vähenee
suostuisivatkohan vetämään pinkopahveihinsa lisää maalia että pikkuisen vähenisi tuo kosteuden vaeltaminen seinän läpi?- xxx144
Minä pakotan painepesurilla vettä seiniin, sisä ja ulkopuolelta ruiskuttamalla kerran vuodessa. Teen tämän talvisin, jolloin lämpöero seinissä suurimmillaan, ja vesi kulkeutuu seinien eristeisiin tehokkaasti. Naapurit ihmettelee kun "pesen" taloa tammikuun pakkasilla, mutta eivät tajua kosteuden tärkeyttä seinien sisärakenteissa.
viikonvaihteen Tekniikka ja Talous -lehti kirjoitteli kosteusongelmien eräästä ilmentymästä: betoniset sandwich-elementit. Solumuovieristeellä kuulemma erityisen hankala saada kuivumaan ulospäin ... JOS on rakennusaikana päässyt kastumaan (KUN on rakennusaikana päässyt kastumaan, sanoisin minä)
BTW: mirlenkiintoinen lisäruutu lehdessä kertoi ettäSuomessa on vain seitsemäntoista (17) rakennusfysiikan AA-pätevyysluokkaan hyväksyttyä suunnittelijaa :-(Mielenkiintoista. Esimerkiksi lammitalon seinään, joka siis rakenteeltaan vastaa aika hyvin tuota sandwichiä, lorotetaan muutama tuhat litraa vettä rakennusvaiheessa (vähän pakko, tai tulee hieman hötöä betonia). Jotenkin nuo kuitenkin kuivuvat... Jaa. Ehkä ne kuivuvat sisäänpäin? Tai siis mikseivät kuivuisi. Ja ilmanvaihto vie sitten sisältä ylimääräistä kosteutta pois.
Ongelma?
> imurit, jotka kovalla hurinalla vievät pois kosteuden ...
>
> kosteus jää sinne ilmanvaihtoputkiin muhimaan ja homehtuu siellä
> ja asuntoon tulee kaikenmaailman homeitiöitä
kosteus menee TULOILMAputkiin? ... no olkoon, muutenkin täyttä höpötekstiä- Turha veto
Sisäpuolelta rakenneliitoksistaan tiivis talo mahdollistaa toimivan ilmanvaihdon. Lämmitysenergian hyötykäyttö vähentää asumiskustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä. Liitosrakenteistaan tiivis talo estää kosteusvaurioiden syntymistä.
Horo talo kuluttaa paljon lämmitysenergiaa ja siinä on sairaan talon syngrooma.- ml213.
On hyvä huomioida miten meillä on muuttunut ratkaisevasti kosteuteen liittyvät tekijät. Kun aikoinaan pesutilat/sauna tuotiin asuinhuoneiston yhteyteen, niin kosteuden määrä lisääntyi ratkaisevasti. Saunan liitämisestä sisätiloihin, niin tästä syntyvää kosteusongelmaa ei teoriassakaan poisteta hengittävällä rakenteella.
Olisipa mielenkiintoista nähdä ja todeta mikä olisi tilanne, jos sauna/pesutilat olisi yhdistetty 1900 luvun alussa ja sen ajan kosteuseristeillä. Ne "hengittävät" puurakenteet olisivat lahonneet alle aika yksikön.
Mutta,- onneksi,- tämä ongelma lieveni kun lähes samaan aikaan kun sauna liitettiin asuintilaan, niin markkinoille tuli kosteuseristeet eli muovi. Tuossa tilanteessa puuttui enää kunnollinen ilmanvaihto eli hallittu koneellinen ilmanvaihto.
Tänä aikana on mahdollista rakentaa tiivis ja hyvän sisäilman omaava talo ja erikoisesti energiaa säästäen, mutta tämän päivän ongelma taitaa olla laiteiden käytössä eli ilmanvaihtoa ei tule sammuttaa/poistaa missään olosuhteissa. Nykyään monelle tulee säästösyistä pienentää ilmanvaihtoa, koska se on helppo toteuttaa. - Minäpä kerron
ml213. kirjoitti:
On hyvä huomioida miten meillä on muuttunut ratkaisevasti kosteuteen liittyvät tekijät. Kun aikoinaan pesutilat/sauna tuotiin asuinhuoneiston yhteyteen, niin kosteuden määrä lisääntyi ratkaisevasti. Saunan liitämisestä sisätiloihin, niin tästä syntyvää kosteusongelmaa ei teoriassakaan poisteta hengittävällä rakenteella.
Olisipa mielenkiintoista nähdä ja todeta mikä olisi tilanne, jos sauna/pesutilat olisi yhdistetty 1900 luvun alussa ja sen ajan kosteuseristeillä. Ne "hengittävät" puurakenteet olisivat lahonneet alle aika yksikön.
Mutta,- onneksi,- tämä ongelma lieveni kun lähes samaan aikaan kun sauna liitettiin asuintilaan, niin markkinoille tuli kosteuseristeet eli muovi. Tuossa tilanteessa puuttui enää kunnollinen ilmanvaihto eli hallittu koneellinen ilmanvaihto.
Tänä aikana on mahdollista rakentaa tiivis ja hyvän sisäilman omaava talo ja erikoisesti energiaa säästäen, mutta tämän päivän ongelma taitaa olla laiteiden käytössä eli ilmanvaihtoa ei tule sammuttaa/poistaa missään olosuhteissa. Nykyään monelle tulee säästösyistä pienentää ilmanvaihtoa, koska se on helppo toteuttaa.Äitini kotitilalla oli minun lapsuuden aikana kolme saunaa. Ensimmäinen oli navetan päädyssä, siitä en tiedä kauonko oli ollu käytössä, mutta purettiin pois sen jälkeen kun luopuivat karjasta. Tiedän että ennen tuota oli ollu erillinen saunarakennus pihapiirissä.
Uusi sauna rakennettiin pihan vanhaa asuin rakennukseen, se oli joskus 1930 luvulla rakennettu purueristeinen talo. Kymennessä vuodessa tuo hengittävään taloon rakennettu sauna oli läpensä mätä ja koko rakennus purettiin pois.
Kolmas sauna oli erillisenä saunarannuksena pihapiirissä, sillä paikalla jossa oli ollu vastaava joskus 25 vuotta aikaisemmin. Vaarin kuollessa tuokin sauna oli lattiasta mätä.
Eli näin se ennen meni, pesutilat oli eirikseen pihalla ja saunaa rempattiin alle 10 vuoden välein.
- ytrewq-555
Taas amatöörit asialla, huomaa keskustelun sävystä.
Faktoja kehiin:
Materiaalin hengittävyys tarkoittaa aineen kykyä sitoa ja LUOVUTTAA nestemäistä vettä.
Esi, villapaita hikoillessa kastuu, mutta se myös kuivuu, eli se pystyy myös luovuttamaan kosteutta.
Näis myös puukuituvillat, kuten selluvilla, pystyvät ottamaan ja haihduttamaan vettä.
Eristeessä vesi hajoaa kuitujen sisärakenteeseen yksittäisinä molekyyleinä, eikä siten kohtuullisina määrinä kastele.
Yhdessä grammassa selluloosaa on noin 10 neliömetriä vedensitomispintaa. Sisällä olevassa kirjassa tai tuolissa on kymmenen prosenttia painostaan vettä, eikä se näppejä kastele.
Kosteurtta on siis monissa esineissä luonnostaan jonkin verran.
Mineraalivilloissa vesi ei pääse kuituun sisälle, vaan jää sen pinnalle.
Jos vesihöyryä tulee tarpeeksi, kuitujen pinta alkaa kastua. Mineraalivillassa tyyppihyväksyntäkosteus on 0,5 % kun se puukuituvillalla on 12 prosenttia.
Tätä tarkoittaa puukuituvillan, puun tai paperin hengittävyys.
Rakenteen hengittävyys saa aikaan sen, että pienestä kattovuodosta kastunut seinä pystyy katon paikkaamisen jälkeen kuivumaan itsekseen.
Muovitetussa mineraalivillarakenteessa näin ei tapahdu.
NYKYRAKENNE TOIMII TEORIASSA, MUTTA ON TOSIELÄMÄN KUPRUISSA TOPIMISKYVYTÖN.
Erityyppiset puukuituvillat ovat eristävyydeltään samaa luokkaa kuin mineraalivillat.
Ainepaksuuden kasvattaminen rakenteissa on yksinkertaista. Kastepistettä ei tarvitse pelätä.
(Lähde:Panu Kaila)- zxcczx
Kokeileppa laittaa villapaitoja sen verran päälle, että saat eristepaksuudeksi 20cm. Kuinkahan paidat pärjäävät pitemmän päälle...
> puukuituvillat ovat eristävyydeltään samaa luokkaa kuin mineraalivillat.
> Ainepaksuuden kasvattaminen rakenteissa on yksinkertaista.
> Kastepistettä ei tarvitse pelätä. (Lähde:Panu Kaila)
samaa LUOKKAA mutta selmästi HUONOMPI, katsopa kuvat tästä:
http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf
( tutkimus vesihöyryn vaikutuksesta eristävyyteen ja eristeiden paremmuusvertailua)
kastepisteessä höyry tiivistyy vedeksi olipa eriste mikä tahansa, vedestä pieni osa saattaa aluksi imeytyä kuituihin, mikä ei ainakaan paranna sen eristävyyttä.
hra Kaila on puhunut muitakin päättömyyksiä ...- kenen pälle..
zxcczx kirjoitti:
Kokeileppa laittaa villapaitoja sen verran päälle, että saat eristepaksuudeksi 20cm. Kuinkahan paidat pärjäävät pitemmän päälle...
Jos villapaidat on nuken päällä, niin ne vain tuulettuvat. Jos ne on taas kosteutta hikoilevan ihmisen päällä, niin kastepiste/kostuminen on ilmeinen ulkopinnalle.
Kastepistehän syntyy sisältä tulevan kosteuden takia.Voihan eristepaaleja olla vaikka 300cm ulkotilassa, niin mitään kastepistettä ei synny. > pienestä kattovuodosta kastunut seinä pystyy katon paikkaamisen jälkeen
> kuivumaan itsekseen.
> Muovitetussa mineraalivillarakenteessa näin ei tapahdu.
tämä on yksinkertaisesti VALHE.
Kuivuminen ulospäin on oikein rakennettaessa vähintään yhtä hyvä kuin jos panukailaisesti pusketaan eristeeseen lisäkosteutta huoneilmasta> Taas amatöörit asialla, huomaa keskustelun sävystä.
vieläköhän seuraavat ovat keskuudessamme ja voisivat jälkikäteisesti kommentoida antamiaan rakennusfysiikan opetuksia:
- apulaisprofessori Pentti Vähäkallio, rakennusfysiikan opettajani TKK:lla
- professori Heimo Rahtu, esimieheni VTT:n rakennustekniikan labrassa
myös ytrewq-555 voisi valottaa opintojaan ja työuraansa rakennusfysiikan parissa ...- ml213.
as77 kirjoitti:
> pienestä kattovuodosta kastunut seinä pystyy katon paikkaamisen jälkeen
> kuivumaan itsekseen.
> Muovitetussa mineraalivillarakenteessa näin ei tapahdu.
tämä on yksinkertaisesti VALHE.
Kuivuminen ulospäin on oikein rakennettaessa vähintään yhtä hyvä kuin jos panukailaisesti pusketaan eristeeseen lisäkosteutta huoneilmastaKyllä selluvilla eriste kuivuu,- jopa helposti pienistä kattovuodoista.Sumutetaanhan eristeeseen vettä seinäeristeitä ruiskuttaessa.Sellueriste on kuin imupaperi kosteusominaisuudeltaan.
Mutta, ei ole mitään järkevää syytä hyödyntää tätä ominaisuutta, vaan paremminkin tämä ominaisuus tulisi mieltää rakenteiden nopeampana ja tehokkaampana kuivumisena.
Eristeiden ja rakenteiden kosteushan vaihtelee ulkoilmasta tulevan kosteuden mukaan. Tähän liittyen meillä lie tulevaisuus synkempi kosteiden/pitkäkestoisten jaksojen takia.
Jo nyt oli havaittavissa maalipinnoissa "homehtumisen" kaltaista ilmiötä kun oli peräkkäin muutama kostea kesä ja leuto talvi. - rakennusfysiikkaa
kenen pälle.. kirjoitti:
Jos villapaidat on nuken päällä, niin ne vain tuulettuvat. Jos ne on taas kosteutta hikoilevan ihmisen päällä, niin kastepiste/kostuminen on ilmeinen ulkopinnalle.
Kastepistehän syntyy sisältä tulevan kosteuden takia.Voihan eristepaaleja olla vaikka 300cm ulkotilassa, niin mitään kastepistettä ei synny.Kastepiste on kosteuden lämpötilaeron yhteisvaikutus, jos toinen puuttuu, kastepiste ei ole ongelma. Höyrysululla poistetaan kosteus.
Eristeen paksuus ei ole minkäänsortin ongelma, kun sinne ei ehdoin tahdoin päästetä kosteutta sisäilmasta. - häh???
ml213. kirjoitti:
Kyllä selluvilla eriste kuivuu,- jopa helposti pienistä kattovuodoista.Sumutetaanhan eristeeseen vettä seinäeristeitä ruiskuttaessa.Sellueriste on kuin imupaperi kosteusominaisuudeltaan.
Mutta, ei ole mitään järkevää syytä hyödyntää tätä ominaisuutta, vaan paremminkin tämä ominaisuus tulisi mieltää rakenteiden nopeampana ja tehokkaampana kuivumisena.
Eristeiden ja rakenteiden kosteushan vaihtelee ulkoilmasta tulevan kosteuden mukaan. Tähän liittyen meillä lie tulevaisuus synkempi kosteiden/pitkäkestoisten jaksojen takia.
Jo nyt oli havaittavissa maalipinnoissa "homehtumisen" kaltaista ilmiötä kun oli peräkkäin muutama kostea kesä ja leuto talvi."Eristeiden ja rakenteiden kosteushan vaihtelee ulkoilmasta tulevan kosteuden mukaan."
Varsinainen riskitekijähän on sisäilmasta tuleva kosteus. - ennen oli ennen
häh??? kirjoitti:
"Eristeiden ja rakenteiden kosteushan vaihtelee ulkoilmasta tulevan kosteuden mukaan."
Varsinainen riskitekijähän on sisäilmasta tuleva kosteus.>"Eristeiden ja rakenteiden kosteushan vaihtelee ulkoilmasta tulevan kosteuden mukaan."
>Varsinainen riskitekijähän on sisäilmasta tuleva kosteus.
Sekä että. Ongelmia voi aiheuttaa sisältä tuleva kosteus, mutta ongelmallisiksi ovat osoittautuneet myös mm. tuuletusraottomat tiiliseinät. Sade kastelee seinän -> vesi imeytyy tiiliin/saumojen läpi ja edelleen eristeeseen, jossa voi pöpöillä alkaa bileet.
Ja tiedossa VOI olla ongelmia myös tulevaisuudessa, kun eristyspaksuuksia vain lisätään ja lisätään joka toinen vuosi. Mitä parempi eristys, sitä lähempänä olosuhteet erityksen ulkopinnan lähellä ovat ulkoilman olosuhteita. Ja ulkoilmassahan kosteus huitelee pääosin >70 % eli on pöpöille passelilla alueella suuren osan vuodesta. Esim. Virossa on ilmeisesti tullut rapattujen seinien levä/sammal vaimitäsenytoli kasvustoista yleinen riesa ja sama voi meilläkin olla edessä, kun eristykset paranee ja/tai ilmasto lämpenee.
- ml213.
Totta mitä edellä toit esille rakenteen hengittävyydestä ja kosteudesta ja erikoisesti selluvillan hyvistä ominaisuuksista. Mutta, kokonaisuus ei ole niin yksinkertainen.
On huomioitava, miten kosteuden siirtyminen sisätilasta rakenteisiin ja siiitä ulkoilmaan on jatkuva prosessi , jos ei ole muovia ja siten eristeen ja seinän kosteus on normaalia korkeampi.
Niin, lisä ongelman tulevaisuudessa vielä tuo pitkät leutosäät ja korkeat kosteuspitoisuudet ulkoilmassa eli sisätiloissa oleva ulkoilmaa korkeampi kosteuspitoisuus on entistä vaikeampi siirtyä hengittävän seinän kautta ulkoilmaan.
Mutta,- jos tasan tarkkaan jo nyt tiedetään ja tunnetaan kosteuspitoisuuden vaikutus eristävyyteen ja rakenteisiin, niin kerroppa mitä järkeä tai hyötyä tms on tietoisesti laskea/siirtää kosteutta huoneilmasta rakenteisiin ja eristeisiin. Kun on jo eksitty erittäin hyvin toimiva ja hallittu koneellinen ilmanvaihto,- jossa kosteus johdetaan kavavien kautta ulkoilmaan häiritsemättä eristävyyttä ja rakenteita.
Niin, ei kukaan järkevä rakentaja enää kuvittele laskevan kosteustiloista kosteutta rakenteisiin,- vaikka seinärakenne olisi kuinka hengittävä tahansa. Sama mielikuva pätee myös kuivempiin huonetiloihin. - zxccd4
10-20 vuoden kuluttua tulee tyhjiöelementit, eikä seinän sisällä liiku mikään, ei edes ilma. Elementit on vain 5-10cm paksuja, ja lisäksi tulee 10cm vaahtolevy, lopun voi laittaa mitä haluaa, vaikka 5 kerrosta sitä niin haluttua pinkopahvia.
- Nou ins.
Näitä lämmöneristeiden ja rakennetiiveyden "tietäjiä ja osaajia" on vähän joka toinen ukko. Mutta mistä kummasta se sitten johtuu että maassamme on satojatuhansia homeisia rakennuksia. Inssit sekä kailat neuvovat ja nyt näppinsä eristys-ja tiiveys-soppaan on laittanut Motiva. Näiden "tietäjien ja nerojen" neuvoessa konstejaan kansalaiset kärsivät homeloukuissaan vuosikymmenistä toiseen. Eristys sekä rakennetiiveys asioissa pitäisi aina käsitellä kiinteistön iän ja rakennusmateriaalien mukaan.
Lähtökohtana lämmityskulujen pienentämiseen sekä asumismukavuuden parantamiseen on kuitenkin aina sisäpuolen rakenneliitosten tiiveys.- ml213.
" Mutta mistä kummasta se sitten johtuu että maassamme on satojatuhansia homeisia rakennuksia".
Mitä ymmärrän ja mtä olen nähnyt ja mitä olen kokenut, niin homeisen talon yleisin syy on juuri tämä kosteuseristeen pettäminen. Homehan muhii rakenteissa ja viimein se tulee, jopa sisäpinnoille rakenteen/seinän vastapuolelle.
Niin, koskaan en ole edes kuullut tai nähnyt, että homeongelma olisi muovin sisäpinnalla eli huoneen puolella.Siis pohdittaessa seinärakenteita ja erikoisesti kostean tilan olosuhteita.
Koko kosteusongelmaan liittyen, niin mielikuva ihmisillä on erittäin ristiriitainen. Moni ihminen mieltää, miten kosteus/homeongelma poistuu kun muovi poitetaan eli rakenteesta tehdään se hengittävä, mutta asia on juuri päin vastoin. Talon seinien rakenne tulisi erikoisesti sisäpuolelta suojata hyvällä kosteuseristeellä/muovilla ja näin rakenteet säilyvät mahdollisimman kuivina.
Alapohja ja kellarirakenteet on oma pohdinnan aihe ja ongelmansa. - montaa nähnyt
ml213. kirjoitti:
" Mutta mistä kummasta se sitten johtuu että maassamme on satojatuhansia homeisia rakennuksia".
Mitä ymmärrän ja mtä olen nähnyt ja mitä olen kokenut, niin homeisen talon yleisin syy on juuri tämä kosteuseristeen pettäminen. Homehan muhii rakenteissa ja viimein se tulee, jopa sisäpinnoille rakenteen/seinän vastapuolelle.
Niin, koskaan en ole edes kuullut tai nähnyt, että homeongelma olisi muovin sisäpinnalla eli huoneen puolella.Siis pohdittaessa seinärakenteita ja erikoisesti kostean tilan olosuhteita.
Koko kosteusongelmaan liittyen, niin mielikuva ihmisillä on erittäin ristiriitainen. Moni ihminen mieltää, miten kosteus/homeongelma poistuu kun muovi poitetaan eli rakenteesta tehdään se hengittävä, mutta asia on juuri päin vastoin. Talon seinien rakenne tulisi erikoisesti sisäpuolelta suojata hyvällä kosteuseristeellä/muovilla ja näin rakenteet säilyvät mahdollisimman kuivina.
Alapohja ja kellarirakenteet on oma pohdinnan aihe ja ongelmansa.Käsittäkseni eniten ongelmia aiheutuu nimen omaan vedestä, ei niinkään höyrystä. Vettä pääsee vuotamaan/johtumaan rakenteisiin mitkä ei kuivu, jolloin alkaa mikrobikasvu. Itse korjasin 1912 vuonna rakennetun talon ,missä ei ollut vesi/kosteus vaurioita muualla kun alapohjassa. Nekin johtuivat siitä että entinen omistaja oli pessyt aika ajoin lattiat vedellä kuuraamalla. hometta ei ollut vaan lahovaurioita. Mitä tulee vanhojen talojen ilmanvaihtoon, se on toiminut aikoinaan hyvin johtuen lämmitys muodosta, tulisiat. Sitten joku keksi laittaa vastukset niihin ja sen jälkeen ei enää ollutkaan ilmanvaihtoa. Vanhat talot ovat yleensä olleet korkeita, jolloin niissä on toiminutkin paivovoimainen ilmanvaihto hyvin.
Tässä keskustelussa on mennyt puurot ja vellit sekaisin melkopahasti tai sitten tarkoitukselliseti:). Mutta mitä tulee veden eristykseen se on syytä olla AINA kosteissa tiloissa, koska oli eristeenä mikä tahansa ne eivät kestä vettä muuttumattomina(pois lukien suulakepuristetu polystyreeni ja uretaani mahdollisesti)! On tyhmyyttä jättää se pois, ottamatta kantaa sitten höyrynsulkuun.
Periaatteessa pullotalon on toimiva jos sen saa oikesti pulloksi, eikä höyrynsulkuun tule vuotoja.Toisaalta vaihdetaan ilmaa niin paljon että ei pieni vuoto haittaa kun ei siitä pääse vesihöyryä rakenteisiin kun ilman kosteus pidetään matalana.
Suurin ongelma nykyään on se että ihmiset eivät osaa asua taloissaan eikä huoltaa niitä. Suihkun jälkeen jätetään lattia kuivamatta kun lattialämmitys hoitaa sen, ja taas on paljon höyryä ilmassa... ja niin edespäin.
Itse olen saanut koulutuksen nykyaikaiseen rakentamiseen ja olen myös lukenut Kailaa, uskon että on eri asia korjata vanhaa kun rakentaa uutta. Eri menetelmille on paikkansa, ja virheistä pitää oppia. - Eri muodoissa.
montaa nähnyt kirjoitti:
Käsittäkseni eniten ongelmia aiheutuu nimen omaan vedestä, ei niinkään höyrystä. Vettä pääsee vuotamaan/johtumaan rakenteisiin mitkä ei kuivu, jolloin alkaa mikrobikasvu. Itse korjasin 1912 vuonna rakennetun talon ,missä ei ollut vesi/kosteus vaurioita muualla kun alapohjassa. Nekin johtuivat siitä että entinen omistaja oli pessyt aika ajoin lattiat vedellä kuuraamalla. hometta ei ollut vaan lahovaurioita. Mitä tulee vanhojen talojen ilmanvaihtoon, se on toiminut aikoinaan hyvin johtuen lämmitys muodosta, tulisiat. Sitten joku keksi laittaa vastukset niihin ja sen jälkeen ei enää ollutkaan ilmanvaihtoa. Vanhat talot ovat yleensä olleet korkeita, jolloin niissä on toiminutkin paivovoimainen ilmanvaihto hyvin.
Tässä keskustelussa on mennyt puurot ja vellit sekaisin melkopahasti tai sitten tarkoitukselliseti:). Mutta mitä tulee veden eristykseen se on syytä olla AINA kosteissa tiloissa, koska oli eristeenä mikä tahansa ne eivät kestä vettä muuttumattomina(pois lukien suulakepuristetu polystyreeni ja uretaani mahdollisesti)! On tyhmyyttä jättää se pois, ottamatta kantaa sitten höyrynsulkuun.
Periaatteessa pullotalon on toimiva jos sen saa oikesti pulloksi, eikä höyrynsulkuun tule vuotoja.Toisaalta vaihdetaan ilmaa niin paljon että ei pieni vuoto haittaa kun ei siitä pääse vesihöyryä rakenteisiin kun ilman kosteus pidetään matalana.
Suurin ongelma nykyään on se että ihmiset eivät osaa asua taloissaan eikä huoltaa niitä. Suihkun jälkeen jätetään lattia kuivamatta kun lattialämmitys hoitaa sen, ja taas on paljon höyryä ilmassa... ja niin edespäin.
Itse olen saanut koulutuksen nykyaikaiseen rakentamiseen ja olen myös lukenut Kailaa, uskon että on eri asia korjata vanhaa kun rakentaa uutta. Eri menetelmille on paikkansa, ja virheistä pitää oppia.Vettä se on kosteus höyry neste tai jää.
- hohhoijakkaa
No näkeehän sen tästäkin ketjusta että millä tasolla tavallisten ihmisten rakennusfysiikan tuntemus on. Kosteus tulee ulkoa ja muhii ilmanvaihtokanavissa jne. Eihän tuollaisten tekijöiden käden jälki voi olla mitään muuta kuin katastrofi.
- Siksi turvallinen
montaa nähnyt kirjoitti:
Käsittäkseni eniten ongelmia aiheutuu nimen omaan vedestä, ei niinkään höyrystä. Vettä pääsee vuotamaan/johtumaan rakenteisiin mitkä ei kuivu, jolloin alkaa mikrobikasvu. Itse korjasin 1912 vuonna rakennetun talon ,missä ei ollut vesi/kosteus vaurioita muualla kun alapohjassa. Nekin johtuivat siitä että entinen omistaja oli pessyt aika ajoin lattiat vedellä kuuraamalla. hometta ei ollut vaan lahovaurioita. Mitä tulee vanhojen talojen ilmanvaihtoon, se on toiminut aikoinaan hyvin johtuen lämmitys muodosta, tulisiat. Sitten joku keksi laittaa vastukset niihin ja sen jälkeen ei enää ollutkaan ilmanvaihtoa. Vanhat talot ovat yleensä olleet korkeita, jolloin niissä on toiminutkin paivovoimainen ilmanvaihto hyvin.
Tässä keskustelussa on mennyt puurot ja vellit sekaisin melkopahasti tai sitten tarkoitukselliseti:). Mutta mitä tulee veden eristykseen se on syytä olla AINA kosteissa tiloissa, koska oli eristeenä mikä tahansa ne eivät kestä vettä muuttumattomina(pois lukien suulakepuristetu polystyreeni ja uretaani mahdollisesti)! On tyhmyyttä jättää se pois, ottamatta kantaa sitten höyrynsulkuun.
Periaatteessa pullotalon on toimiva jos sen saa oikesti pulloksi, eikä höyrynsulkuun tule vuotoja.Toisaalta vaihdetaan ilmaa niin paljon että ei pieni vuoto haittaa kun ei siitä pääse vesihöyryä rakenteisiin kun ilman kosteus pidetään matalana.
Suurin ongelma nykyään on se että ihmiset eivät osaa asua taloissaan eikä huoltaa niitä. Suihkun jälkeen jätetään lattia kuivamatta kun lattialämmitys hoitaa sen, ja taas on paljon höyryä ilmassa... ja niin edespäin.
Itse olen saanut koulutuksen nykyaikaiseen rakentamiseen ja olen myös lukenut Kailaa, uskon että on eri asia korjata vanhaa kun rakentaa uutta. Eri menetelmille on paikkansa, ja virheistä pitää oppia.Koneellinen ilmanvaihto säädetään hieman alipaineiseksi, jolloin mahdollinen vuoto rakenteessa on ulkoa sisälle, eikä se silloin aiheuta kosteusrasitusta rakenteeseen.
- horon loro
Siksi turvallinen kirjoitti:
Koneellinen ilmanvaihto säädetään hieman alipaineiseksi, jolloin mahdollinen vuoto rakenteessa on ulkoa sisälle, eikä se silloin aiheuta kosteusrasitusta rakenteeseen.
Huhhei. Pientalon ilmavuotoluku on 4 ja vaihteluhaarukka lienee 0,5-10.
Tämä tarkoittaa, että 360 m³ talosta pitää mättää 50-1000 l/s ilmaa ulos 50 Pa alipaineen aikaansaamiseksi. 5 Pa alipaine vaatisi n. 1/10 -osan em. ilmamääristä - jolloin puhutaan tiiviydeltään normaalia tasoa edustavissa taloissa n. 40 l/s poistoilmavirrasta = aletaan olla kon. poistoilmanvaihdon tasolla.
Vaan ei koneellisella TULOLLA ja poistolla. Jos tulo&poistoilmanvaihto on säädetty vaikka 70/-77 l/s, niin erotus, 7 l/s, luo talon tiiviydestä riippuen päätä huimaavan 0,4-7 Pa alipaineen. Mutta 2 kerroksissessa talossa ns. savupiippuvaikutus luo pakkasilla yli 10 Pa paine-eron alakerran lattian ja yläpohjan välille, joten painesuhteet voi talvella olla vaikka
-7 Pa alapohjan tasossa
-1 Pa välipohjan tasossa
5 Pa yläpohjan tasossa
ja talo keskimäärin 1 Pa alipaineinen (normaali tiiveys, n=4).
Myös tuuli aiheuttaa seinille 10 Pa suuruusluokan paine-eroja, voiden paikallisesti kääntää paine-eron ja virtaussuunnat nurin.
Johtopäätökset:
- ilmanvaihdon säätö alipaineiseksi ei estä täydellisesti ilmavuotoja sisältä ulos ts. sillä ei saa paikattua höyry/ilmasulun puutteita
- ym. yläpohjien ylipaineesta huolimatta kaikki talot eivät ole homeessa - rakenteet kestävät tietyn määrän kosteusrasitusta ts. pienet vuodot eivät ole katastrofi
- tiiviys on silti hyvä asia, mitä vähemmän ilmaa päästetään rakenteisiin, sitä enemmän on varmuusmarginaalia rakenteiden sietokyvyn suhteen lämmönhukkakin on pienempi
- hyvin tehty talo kestää pientä (muutama Pa) ylipainettakin
- olisi jo korkea aika päästä eroon tästä poisto vähintään 10 ja mieluummin 20 % suurempi kuin tuloilmavirta -ajattelusta, kun tiiviys paranee, kasvaa myös alipaine ja lopulta käy niin, että ilma imetään väkisin ties mistä (esim. alapohjan läpivienneistä = tulee radonitkin kaupan päälle) = menee ihan hukkaan rakenteiden tiiviyden parantaminen, kun IV-miäs tulee ja säätää värkit niin, että vuotaa ihan kuten menneinäkin vuosikymmeninä
- voi yksinkeratisuus
> Kosteus tulee ulkoa ja muhii ilmanvaihtokanavissa jne.<
Talven "paras ajattelija". on osoittautunut että "hengittävyys"hössötystä lietsotaan eräiden "ekologisten" tuotteiden myynnin edistämiseksi
kiinnostaisi julkistaa näiden orgaanisten eristystuotteiden hintoja. Onko täällä joku näitä "ekovilloja" lähimenneisyydessä ostaneita? Saisi kertoa
allaoleva lainaus on viestistäni 27.3.2011. Mainittu Vital lienee kaikkein kallein, eikös jotain selluvillaa saa vähän halvemmalla?
> ... Bauhausin mainos .... tässä 100 mm:n eristyslevyjen neliöhintoja:
> - Vital 13,20 €
> - kotimainen mineraalivilla 5,73 €
> - ulkomainen lasivilla 3,15 €- ml213.
Niin, tämän päivän honnoittelusta en tiedä, mutta 2001 sai selluvillan seiniin ruiskutettuna ja puhallettuna samalla hinnalla kuin vuorivilla pihaan tuotuna.
Erikoisesti "Itäeristeen" ammattitaidolla tehtynä, joka kesti/kestää kriittisdenkion arvostelun.
Ainoastaan kinastelun aiheutti kun en hyväksynyt hengittävää rakennetta eli paperia muovin sijaan.Niin, selluvillasta saa saumattoman kokonaisuuden ja eriste ei ole rakenneväleihin sidottu.
selluvillakauppias ytrewq-555 tuntuu myyntiesitteensä lukeneellta (hatunnosto hänelle tästäkin ... jostain muustakin hän ansaitsisi ...)
saisi kertoa peräänkuuluttamia selluvillan hintoja ... mieluiten 100 mm:n levyille, koska tuo lienee yleisin koolaus- eljii
"selluvillakauppias ytrewq-555 ... (hatunnosto hänelle tästäkin) ... "
Ei tuollaiselle pullotalo-taikauskon levittäjälle kannata pipoa kohotella!> "selluvillakauppias ytrewq-555 ... (hatunnosto hänelle tästäkin) ... "
>
> Ei tuollaiselle pullotalo-taikauskon levittäjälle kannata pipoa kohotella!
kannattaapa:
tämä "eristeet pitää kostuttaa" -hengittävyystaikausko on tuuletettava ulos!
"nostettava kissa pöydälle"
kansantalouden edun ja energiapolitiikan vastaista että
- usutetaan pitämään talojen eristeet kosteina
- luodaan epävarmuutta lisäeristyksen toimivuudesta
- saadaan muutama talonomistaja luopumaankin lisäeristämisestä
- Asu, ole
Sisäpuolelta rakenneliitoksistaan tiivis talo mahdollistaa suunnitelmien mukaisen ilmanvaihdon. Tämän jälkeen voidaan tarpeen mukaan suorittaa tai lisätä lämpöeristystä. Uutta lämmöntuottotapaa suunnitellessa kannattaa aina suorittaa rakenneliitosten tiivistystoimet. Kaikissa muodoissa hallitsematon veto lisää lämmityskustannuksia ja heikentää asumismukavuutta.
- jonkinlainen vastuu
Höpö höpö. Taidat olla varsinainen itseoppinut tilkitsijähometalomestari. Tee vaikka mitä omalle talollesi, mutta älä neuvo muita.
- harakanpesässä vilu
jonkinlainen vastuu kirjoitti:
Höpö höpö. Taidat olla varsinainen itseoppinut tilkitsijähometalomestari. Tee vaikka mitä omalle talollesi, mutta älä neuvo muita.
Taitaa olla kylmä rinki perseessä essonbaarinmiähellä, kun tajusi juuri, mikä on vanhan harakanpesäsi arvo = tontin arvo.
Toki siitä saa perusteellisella korjauksella tiiviin, lämpimän ja energiataloudellisen talon, jopa ilman sitä "painovoimaisen ilmanvaihdon" ja/tai "vanhan puutalon tuoksua" (puun hajoamistuotteita sädesienien aineenvaihduntatuottaite), mutta lysti maksaa helposti 100 000 €, joten järkeä moisessa ei hirveän paljoa ole.
- Homegate
http://homegate2011.blogspot.com/2011/04/pitaisiko-rakenteiden-olla-ilmatiiviita.html
Tajusin tämän keskustelun olemassaolon vasta blogattuani. Asialliset kommentit tervetulleita. - Miksi parantaa
Totta että ikkunoiden, ovien ja rakenteiden tiivistäminen ei kannata. Hataraa kiinteistöä kannattaa kerskalämmittää kalliillakin lämmitystavalla ja vedontunteeseen on totuttu. Variksetkin kiittää. Eikä hallittua ilmanvaihtoa kannata edes harkita. Homeongelmat ja huono sisäilma on niin usein toistuva ilonaihe.
- Uusi ja maa
Heh Heh perin suomalainen asenne lämmityskulujen säästötoimiin ja ilmanvaihtoon.
- betoni-talo
Rakennusmääräyksissä ei ole vanhalle rakennuskannelle tiiveysvaatimuksia, siksi asia on täysin hakusessa. Eri maissa on rakennuksille ilmantiiveysvaatimukset n50=vuotavan ilman määrä suhteessa rakennuksen tilavuuteen. Kanada 1,5 1/h, Ruotsi 3.0 1/h, Saksa 3.0 1/h jne. Suomessa ei ole määräystä joten käytännössä yleinen ilmavuotoluku on yli 4-5 ja mittauksissa saavutettu jopa 16.
- ml213.
oma purueristetty taloni vuodelta 1955 on alusta alkaen varustettu kosteussululla.
pikkupoikana olin rakentamassa, taisi olla sisältä lukien ekat kerrokset
- halltex
- ilmarako rimoin
- alumiinipaperi kiiltävä pinta sisäänpäin
Vanha Mestari ? Kyllä ... tämän talon rakentanut edesmennyt isäni luki sodan jälkeen rakennusmestariksi, kun sotavammojen vuoksi ei pystynyt jatkamaan kirvesmiehen hommissa. as77 pohtii.........
Niin, kyllähän tuonajan Mestarien keskuudessa oli jo tietämys rakenteen tiiviyden merkityuksestä, mutta ongelma oli rakennusmateriaaleissa. Juuri tuohon liittyy, miten 50-luvulla rakennettujen talojen kunnossa on suuria eroja ajatellen tätä päivää.
Nin, isäsikin ymmärsi jo siihen aikaan, ettei eristeitä tule kostuttaa,- vaikka purueriste kuivuu itsestään erittäin hyvin..
Ihmettelen, miksi nyt nämä tämän päivän rakentajat ymmärrä tätä todellisuutta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1451980
- 1141527
Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia921350- 1691282
- 891275
- 2071121
- 471057
Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti2041032- 981027
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht229861