Moi! olen tämän kevään abi, kirjotin pitkän matikan, fysiikan, maantieteen, enkun, venäjän, ruotsin ja äikän. Viime aikoina olen alkanut haaveilla lääkikseen hakemisesta, mutta en ole opiskellut lukiossa kun pakolliset kurssit biologiasta ja kemiasta, ne tosin meni erinomaisesti. Fysiikasta napsahtaa L (alustavasti 46p) ja matikasta M-E. Haluasinkin kysyä asiasta jotain tietäviltä, että onko minun mitään järkeä yrittää pyrkiä lääkikseen? Eli onko mahdollista omaksua galenos ja mahd. puuttuvat tiedot kemiasta ja biologiasta (mitä mieltä olette) jäljellä olevassa ajassa? Kiitos.
lääkikseen
nu2haa
4277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Totta kai on. Itse luin pääsykokeisiin noin 3 kuukautta ja pääsin helposti sisään.
Ei mitään mahiksii, on sen verran huonosti käyty lukio ja sehän on kaikki kaikessa...
Luovuta nyt ennen kuin petyt pahasti.
Olet oikeassa. Itse kirjoitin 10 ainetta ja sain kaikista pisteen vajaa täydet. Paperini olivat niin huonot, että minua ei edes kutsuttu pääsykokeeseen. Sinne pääsivät vain ne joilla oli täydet pisteet.
Serkkuni opiskeli Galenoksen kannesta kanteen ja kirjoitti pääsykokeeseen sanasta sanaan 300 sivua, mutta ei päässyt. Olisi pitänyt opiskella lääketieteen väitöskirjat vuosilta 1960-2010 (valmennuskursseillahan näin tehdään), Galenos on kuin ala-asteen oppikirja ja sen tiedot eivät riitä pääsykokeeseen.
Veljeni pääsi Harvardiin lääkikseen kun vain lähetti paperit, mutta Stadin lääkikseen ei hänkään uskaltanut hakea.
Pääsykokeessa riitttää kun ulkoaopiskelun sijaan on hyvä ongelmanratkaisussa ja osaa lukutaidon lisäksi peruslaskutoimitukset. Kaikki oleellinen tieto annetaan pääsykokeissa mutta hyvä olisi olla perustaidot biologiasta, fysiikasta ja kemiasta.