Kaksi miestä. Molemmat miehet elävät avioliitossa. molemmilla on lapsia. toinen miehistä tekee toistuvasti aviorikoksia ja sillä välin kun miehistä toinen makaa aviorikosta tehden ja se toinen mies valvoo sairaanlapsensa vieressä väsyneenä toistuvasti ja joskus väsyy ja vahingossa ajattelee jotakin sopimatonta, ehkä haureuttakin. Peruu ajatuksensa ja ihmettelee ajatuksiaan. Se mies joka on tehnyt konkreettisesti aviorikosta tulee uskoon ja lopettaa hairahtelut. Tämä entinen huorintekijä osoittaa kuitenkin "sormella" joskus uskoontulonsa jälkeen vahingossa että syntiä voi tehdä ajatuksin, sanoin ja teoin. Näin tekee siitäkin miehestä samantasoisen synnin tekijän kuin itse.
Synti
kumpi ompi pahempi?
4124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kristinuskovasten kanssa lentelee kyllä yllättävän paljon niitä ensimmäisiä kiviä.
Ei tämänlasita ongelmaa voi mitata, sillä raamattu itse on ristiriitainen opetuksiensa suhteeen, ja siihen lisäksi raamattu ei montaa syntiä laita tärkeysjärjestykseen, varsinkaan useta syntejä yhdessä läjässä sekoitettuna johonkin yhteen hyvään välissä.
Mitäs neuvoja sitä noudattaa ja millä keinoin niitä alkaa valitsemaan, kun kirja ei edes itse osaa päättää juuta eikä jaata monenkaan asian suhteen.
SRK: "Kaikki synnit ovat samanarvoisia!"
Kuten olen aiemminkin kertonut, olin 80-luvun alussa SRK:n rippileirillä ja siellä kerrottiin murhan synnin ja hätävaleen synnin olevan ihan yhtä suuria! Kyseenalaistin sen ja minut tyrmättiin.
Mikä ihme tuollaisessa opissa se on, että isä mieluummin raiskaa lapsensa kuin syyllistyy itsetyydytyksen syntiin, koska na ovat samanarvoisia???
Synnit ovat kymmenessä käskyssä kyllä arvojärjestyksessä. Pahemmat asiat ennen lievempiä. Mutta tämä ei ole asian pointti. Lain mukaan tuomittaessa ovat pahempia syntejä mutta armahdettu syntinen on armahdettu. Jos vanki vapautetaan armanduspäätöksellä näpistyksestä tai murhasta on vapaus sama mutta teko, josta tuomittiin ei ole saman arvoinen rikos. Olemme armosta vapaita. Armahdus edellyttää uskoa ja katuvaa mieltä, eikä usko hae synnissä elämistä.
Kaikki synti ajatuksin sanoin ja teoin on kadottavaa Jeesuksen sanojen mukaan, koska esim. rakastuminen toiseen ihmiseen kuin puolisoon tulee väistämättä puolisen keskinäisen suhteen väliin.
On sitten oma pohdintansa seksualisuudesta mikä on syntiä ja mikä ei. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaukset ovat sitä varmasti jo maallisen lansäädännön osalta. Uskonnollisten yhteisöjen keskuudessa on erilaisia käsityksiä esim. itsetyydytyksen synnillisyydestä. Luterilaiseen oppiin syntisen vanhurskauttamisesta tämä keskustelu ei sinänsä tuo muutosta.
Mutta eikö se uskoon tullut entinen huorin tekijä ajattele synnillisesti yhtä paljon tai ehkä enempikin kuin se heikosti uskossa oleva pienen sairaanlapsen puolisolleen uskollinen isä? Eikö hänekin ajatukset ovat syntisiä?