1. Helsinki on Suomen suurin yliopistokaupunki. Vuosittain tänne tulee tuhansia ulkopaikkakuntalaisia opiskelemaan. Aika suuri osa saa täältä työpaikan, perustaa perheen ja hankkii ASUNNON.
2. Helsinkiin perustetaan EU-virasto. Alkuperäisen suunnitelman mukaan viraston työntekijämäärä oli n. 200-400. Nyt sitä ollaan suurentamassa n.800:n. Pääosa viraston tulevista työntekijöistä ovat muista EU maista. Heille ja heidän perheille tarvitaan ASUNTOJA.
3. Virosta tulee halpatyövoimaa tekemään niitä töitä jotka eivät suomalaisille kelpaa. Pieni palkka ei riitä edestakaiseen matkusteluun Viron ja Suomen välillä. Työvoimalle tarvitaan ASUNTOJA.
4. Venäjän talous nousee pikkuhiljaa. Jo nyt suomalaiset rakennusfirmat kuittaavat jättiurakoita. Nyt ollaan uudistamassa vasta Pietarin ja Moskovan asuinkortteleita. Työvoiman saanti helsinkiläisrakennuksille on jo nyt vaikeaa. Helsinkiin ei pystytä pitkiin aikoihin rakentamaan tarvetta vastaava määrä asuntoja. Tämän vuoden tarve, 25.000 uutta asuntoa jää 22.500 asuntoa vajaaksi.
5. Kaikki uudet asunnot jotka Helsingissä rakennetaan myydään aikapäiviä ennen valmistumista.
Näin se vain on...
2. Helsinkiin perustetaan EU-virasto. Alkuperäisen suunnitelman mukaan viraston työntekijämäärä oli n. 200-400. Nyt sitä ollaan suurentamassa n.800:n. Pääosa viraston tulevista työntekijöistä ovat muista EU maista. Heille ja heidän perheille tarvitaan ASUNTOJA.
3. Virosta tulee halpatyövoimaa tekemään niitä töitä jotka eivät suomalaisille kelpaa. Pieni palkka ei riitä edestakaiseen matkusteluun Viron ja Suomen välillä. Työvoimalle tarvitaan ASUNTOJA.
4. Venäjän talous nousee pikkuhiljaa. Jo nyt suomalaiset rakennusfirmat kuittaavat jättiurakoita. Nyt ollaan uudistamassa vasta Pietarin ja Moskovan asuinkortteleita. Työvoiman saanti helsinkiläisrakennuksille on jo nyt vaikeaa. Helsinkiin ei pystytä pitkiin aikoihin rakentamaan tarvetta vastaava määrä asuntoja. Tämän vuoden tarve, 25.000 uutta asuntoa jää 22.500 asuntoa vajaaksi.
5. Kaikki uudet asunnot jotka Helsingissä rakennetaan myydään aikapäiviä ennen valmistumista.
Näin se vain on...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Muuttoliike laskee hintoja
Muuttoliike suurista kaupungeista ympäristökuntiin näkyi alkuvuonna kaikissa Suomen suurissa kaupungeissa. Eniten kuntien välisistä muuttotappioista kärsivät Helsinki, Turku ja Tampere. Vaikka niihin tuli alkuvuonna paljon uusia muuttajia, lähtijöiden määrä oli vielä kovempi.
Miinukselle nettomuutto meni Tilastokeskuksen tämän vuoden tammi-huhtikuun ennakkotietojen mukaan myös Espoossa. Lisäksi poislähtijöiden määrä kiihtyi Vantaalla, Oulussa ja Jyväskylässä.
Helsingistä muutetaan paljon esim. Klaukkalaan ja Nurmijärvelle, kuntiin josta löytyy halvempi asunto mutta ei työpaikkoja.
Ei ole kuitenkaan kovin innostavaa muuttaa pitkälle kasvukeskuksista, jos työmatkan pituus venyy useaksi tunniksi tai perheeseen joudutaan hankkimaan kaksi autoa. Ei kahden auton ylläpito ilmaista ole. Aluksi muutto halvemman asunnon perässä saattaa tuntua hyvältä, mutta muutaman vuoden kuluttua alkaa rassaamaan.
Helsingin muuttotilastot vääristää suuri ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden määrä, kuin myös Vantaan sekä Espoon.
Muuttoliike ei asuntojen hintoja laske. Ainoa mikä vaikuttaa asuntojen hintaan on työtilanne. Ilman työpaikkoja ei ole asunnontarvettakaan.
Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle syntyy kasvukeskuksiin työvoimapula.Helsingissä on alettu vakinaistamaan esim. sairaanhoitajien paikkoja tämän pelossa. Kaikki merkit viittaavat siihen että työvoimaa tarvitaan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Miten tällaisessa tilanteessa voisi asuntojen hinnat kääntyä laskuun. Kysyntä kun on edelleen koko ajan suurempi kuin tarjonta.
Korkojen suurempi nousukaan ei kysyntää laske jos ihmisillä on maksukykyä.
On, innostavaa on, todella!
Aiemmin asuimme ahtaasti, pelkkää betonia "silmänilona", kehkontäytteenä pakokaasut ja kivipöly. Nasuja ei voinut päästää yksin ulos.
Nyt on oma talo ja lääniä tönön ympärillä. Vihreä väri vallitsevana, ilma raikasta, lähikauppa kävelymatkan päässä. Mukulat voivat juosta vapaasti pihalla.
Ennen meni kolme varttia lyhyeen työmatkaan rassaavassa ruuhkassa. Suuntaansa. Joka työpäivä. V***tti.
Nyt puolet päivistä matkustan n.50 min suuntaansa, puolet päivistä teen etänä omasta rauhallisesta työhuoneesta. Etänä eivät kollegatkaan turhaan keskeyttele, mutta tavoittavat tarvittaessa. Tuottavuus on etäpäivinä jopa parempi. Hymyilyttää.
Velkaa - ei juurikaan enempää kuin ennen.
Mietin, että mikä ihme olisi se syy, jolla tästä luopuisimme....
Eipä ole yllätys, että suunta on muuttunut.
Tavallisella tallaajalla ei enää juurikaan ole realistisia mahdollisuuksia ostaa _mielestään_ asuntoa helsingistä. Jos muualta saa mieluisan kämpän, ja edes suht mieluisan työn, moni lähtee varmasti. Muualta on tultukin, usein pakosta.
Kukas näitä himohintoja sitten makselee? Sijoittajat keskenään, ja kahta työtä (puolikkaan palkalla) tekevät vierastyöläisetkö?
1. Helsinki on Suomen suurin yliopistokaupunki. Vuosittain tänne tulee tuhansia ulkopaikkakuntalaisia opiskelemaan. Aika suuri osa saa täältä työpaikan, perustaa perheen ja hankkii ASUNNON.
Kyllä, pitää paikkaansa. Tosin melkein kaikki muuttavat opiskelujensa jälkeen muualle, koska opintovelkojen lisäksi ei voi ottaa suurta asuntovelkaa.
2. Helsinkiin perustetaan EU-virasto. Alkuperäisen suunnitelman mukaan viraston työntekijämäärä oli n. 200-400. Nyt sitä ollaan suurentamassa n.800:n. Pääosa viraston tulevista työntekijöistä ovat muista EU maista. Heille ja heidän perheille tarvitaan ASUNTOJA.
Suurin osa työntekijöistä on suomalaisia. Muualta tulevista suurin osa asuu vuokralla. Työkomennushan ei ole pysyvä. Espoon yli 100m2 rivarit ovat varmasti suosittuja.
3. Virosta tulee halpatyövoimaa tekemään niitä töitä jotka eivät suomalaisille kelpaa. Pieni palkka ei riitä edestakaiseen matkusteluun Viron ja Suomen välillä. Työvoimalle tarvitaan ASUNTOJA.
Keikkakämppiä a`4 neliötä /asukki on jo nyt. Ei kai kukaan tuhlaa rahojaan kalliiseen asumiseen? Miksi tulla tänne töihin, jos koko palkka menisi vuokraan.
4. Venäjän talous nousee pikkuhiljaa. Jo nyt suomalaiset rakennusfirmat kuittaavat jättiurakoita. Nyt ollaan uudistamassa vasta Pietarin ja Moskovan asuinkortteleita. Työvoiman saanti helsinkiläisrakennuksille on jo nyt vaikeaa. Helsinkiin ei pystytä pitkiin aikoihin rakentamaan tarvetta vastaava määrä asuntoja. Tämän vuoden tarve, 25.000 uutta asuntoa jää 22.500 asuntoa vajaaksi.
Juurihan kirjoitit virolaisesta työvoimasta.
5. Kaikki uudet asunnot jotka Helsingissä rakennetaan myydään aikapäiviä ennen valmistumista.
Maalle jaetaan sunnuntain Hesarista ilmeisesti eri painos. Tässä kaupunkiversiossa myydään myös uusia, valmistuneita asuntoja.
Minne muualle opiskelijat Helsingistä muuttavat, jos saavat työpaikan täältä?
Kemikaalivirasto ei ole mikään määräaikainen virasto. Laajennettu versio tuo virastoon 800-1000 virkaa, joihin haetaan henkilökunta EU alueelta. Oheistyövoimantarve tulee olemaan moninkertainen.
Jos Virosta värvätään pääkaupunkiseudulle esim. 10.000 ihmistä töihin, niin näille tarvitaan n. 2500-3000 asuntoa.
Rakennuksille tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa....
Kun en tiedä missäpäin Suomea Paljasjalka sijaitsee, niin en tiedä mikä Hesari sinne jaetaan. Tänne Helsinkiin jaetussa asuntoliitteessä on kyllä uusia asuntoja myynnissä. Totuus paljastuu kuitenkin rakennuttajien verkkosivuilta. Niissä on kohteiden asunnot luetteloitu. Autopaikkoja kyllä löytyy, kaikki asunnot ovat lähestulkoon aina varattuja.
>kaikki asunnot ovat lähestulkoon
>aina varattuja.
Olivat. Vieressäni on myyty muutamaa rivitaloasuntoa jo pian neljä kuukautta. Siis valmistumisen jälkeen. Vastaavaa viestiä on kuulunut parista muustakin kohteesta.
Verkkosivuilla tuskin on aina se absoluuttinen totuus. Myynnistä nuokin firmat elävät, ja jotain ymmärtävät taktiikastakin.
Sattuuko olemaan osaomistuskohde?
Kovan rahan kohteista menee päätyasunnot perustamisvaiheessa, loput varataan viimeistään harjakorkeudessa.
Asian voi kyllä tarkistaa oikotieltä tai etuovesta. Ei siellä kovin montaa valmista uutta rivitaloasuntoa ole tarjolla.
Muualta tulevat (pks:n ulkopuolelta) eivät halua asua myöhemmässä elämänvaiheessa samalla tavalla kuin opskeluaikoina, jolloin tärkeintä olivat hyvät kulkuyhteydet (spora) ja baarit lähellä.
Kemikaalivirasto tulee toistaiseksi pysyvästi, työntekijät eivät. Ystäväpiiristäni on tällä hetkellä 4 perhettä ulkomailla: 1 ns. valtion palkkalistoilla, 3 kans. välisen yritysten palveluksessa. Kukaan ei maksa asumistaan itse, työnantaja huolehtii asumiskustannuksista. Lapsiperheitä kaikki, osalla kolmas maa menossa. Asunnon ostoa kukaan ei ole edes harkinnut, vaikka tulotaso sen mahdollistaisikin.
Mitä rakentamisen ammattitaitoon tulee, laatu tuskin huonommaksi menee, vaikka työvoima etelämmästä tänne tulisikin.
Mitä paljasjalkaisuuteen tulee, se vaatii useamman polven HELSINKIläisyyttä. Larua, Pitskua, Ogelia ym. maalaiskunnan alueella syntyneitä ei lasketa ;-)