Kirjoitukseeni 25.3.2011 vastannut nimimerkki "paluutodellisuuteen" väittää seuraavaa:
"Kiinteiden polttoaineiden kuten puun tehollinen lämpöarvo on merkittävästi pienempi kuin polttoarvo"
Em. väite perustuu yhteiskunnan opettamaan tarkoitushakuiseen poliittiseen mielikuvaan, jolla tarkoituksenmukaisesti kusetetaan mm. metsänomistajilta sekä halpaa raaka-ainetta metsäteollisuudelle että myöskin energiateollisuuteen.
Kirjoituksessani 25.3.2011 vertasin puun ja öljyn polttamista lämmöksi. Kummassakaan laskelmassa en ottanut polttamisen hyötysuhdetta huomioon.
Riittävällä tarkkuudella sekä öljyn, että puun polttamisen hyötysuhde on luokkaa 80 %. Saivarrella ei tarvitse, koska energiakustannuksissa ei puhuta desimaalien tarkkuudesta vaan pilkun paikasta (hintaero 10-20 kertainen).
Nimimerkki "paluutodellisuuteen" kirjoittaa: "puun tehollinen lämpöarvo on merkittävästi pienempi kuin polttoarvo". Itselleni termi tehollinen lämpöarvo on vieras, mutta oletan kirjoittajan tarkoittavan polttohyötysuhteella korjattua puun lämpöarvoa, joka on luokkaa 80% eli joka viides motti menee hukkaan samoin kuin öljyssä joka viides litra.
Mutta on totta, että puulämmityskohteissa kokonaishyötysuhde jää usein omistajasta johtuen alhaiseksi seuraavista syistä johtuen:
- Huonelämpöä saatetaan pitää 23-25 C
- Lämpöa säädetään ikkunoita ja ovia avaamalla
- suihkua ei suljeta perheen peseytymisen aikana lainkaan
- tilapäisessä tai muuten vähäisessä käytössä olevia tiloja pidetään täydessä lämmössä
- tulisijan savupellejä ei suljeta koskaan
- tulisijan nuohotaan liian harvoin
- tulisija "tukitaan" vanhoja lehtiä yms. polttamalla
- poltetaan joutopuuta esim. rakennusjätettä tai lahoja yms.
Jos haluaa korkean polttohyötysuhteen niin polttakaa hyvälaatuiset kuusitukit kattilassa. Välttäkää koivun poltoa koska se ainakin yksinään poltettuna nokittaa kattilan. Hyvälaatuinen tukkikuusi palaa puhtaasti. Tukkia pilkkomalla saa polttopuut tehtyä nopesti ja saa puulleen moninkertaisen hinnan yhtiöön verrattuna.
"Kiinteiden polttoaineiden kuten puun tehollinen lämpöarvo on merkittävästi pienempi kuin polttoarvo"
Em. väite perustuu yhteiskunnan opettamaan tarkoitushakuiseen poliittiseen mielikuvaan, jolla tarkoituksenmukaisesti kusetetaan mm. metsänomistajilta sekä halpaa raaka-ainetta metsäteollisuudelle että myöskin energiateollisuuteen.
Kirjoituksessani 25.3.2011 vertasin puun ja öljyn polttamista lämmöksi. Kummassakaan laskelmassa en ottanut polttamisen hyötysuhdetta huomioon.
Riittävällä tarkkuudella sekä öljyn, että puun polttamisen hyötysuhde on luokkaa 80 %. Saivarrella ei tarvitse, koska energiakustannuksissa ei puhuta desimaalien tarkkuudesta vaan pilkun paikasta (hintaero 10-20 kertainen).
Nimimerkki "paluutodellisuuteen" kirjoittaa: "puun tehollinen lämpöarvo on merkittävästi pienempi kuin polttoarvo". Itselleni termi tehollinen lämpöarvo on vieras, mutta oletan kirjoittajan tarkoittavan polttohyötysuhteella korjattua puun lämpöarvoa, joka on luokkaa 80% eli joka viides motti menee hukkaan samoin kuin öljyssä joka viides litra.
Mutta on totta, että puulämmityskohteissa kokonaishyötysuhde jää usein omistajasta johtuen alhaiseksi seuraavista syistä johtuen:
- Huonelämpöä saatetaan pitää 23-25 C
- Lämpöa säädetään ikkunoita ja ovia avaamalla
- suihkua ei suljeta perheen peseytymisen aikana lainkaan
- tilapäisessä tai muuten vähäisessä käytössä olevia tiloja pidetään täydessä lämmössä
- tulisijan savupellejä ei suljeta koskaan
- tulisijan nuohotaan liian harvoin
- tulisija "tukitaan" vanhoja lehtiä yms. polttamalla
- poltetaan joutopuuta esim. rakennusjätettä tai lahoja yms.
Jos haluaa korkean polttohyötysuhteen niin polttakaa hyvälaatuiset kuusitukit kattilassa. Välttäkää koivun poltoa koska se ainakin yksinään poltettuna nokittaa kattilan. Hyvälaatuinen tukkikuusi palaa puhtaasti. Tukkia pilkkomalla saa polttopuut tehtyä nopesti ja saa puulleen moninkertaisen hinnan yhtiöön verrattuna.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eiköhän tämä nyt jo ole tullut kaikille selväksi. Hankintamies haluaa polttaa itse harsintahakkaamansa, ajamansa ja pilkkomansa 100 vuotiaat tukit eikä luovuttaa niitä yhtiön kautta kapitalismin rattaita pyörittämään.
Monet termit tuntuvat olevan Hankintamiehelle vieraita eikä hän niitä näytä haluavan edes ymmärtää. Mitä ilmeisimmin tämän takana on pelko joutua poliittisen yhteiskunnan ja metsäyhtiöiden tarkoitushakuisen kusetuksen kohteeksi.
paradoksi:
Yli 100 % hyötysuhde öljykattilassa voidaan saavuttaa jäähdyttämällä saavukaasujen lämpötila lämmönvaihtimessa (ja ottamalla energia talteen) niin alas että savukaasujen sisältämä kosteus tiivistyy vedeksi.
Eli, ennen riitelyä pitää määritellä miten poltetaan ja miten lasketaan
Sehän on keksintö. Olet kehittänyt ikiliikkujan. Onneksi olkoon!
Nyt en ymmärrä ! Missä on ikiliikkuja ?
Ei ole, vaan sopimusasia!
Tyypillisesti lämpölaitoksen hyötysuhteena kerrotaan almpi hyöysuhde, koska piippuun menevä vesihöyryn muodossa oleva energia menee harakoille savukaasujen lämpötilan olessa paljon yli 100C. Talvella se näkyy piipusta tulevana höyrynä
Höyryn mukana menee yhtä paljon hukkaan kuin kuluu saman vesimäärän keittämiseen/haihduttamiseen.
No miksi ei jäähdytetä piipussa? Kivipiippu rapautuu, teräspiippu ruostuu veden ja rikin takia.
Mutta kun höyryn tiivistää, ottaa rikkihapon talteen ja käyttää haponkestävää pakoputkea ja pakokaasuimuria, koska luonnonveto puuttuu, niin silloin saadaan em. haihdutusenergia talteen niin alempi hyötysuhde menee yli sadan mutta ei tietenkään prosessin kokonaishyötusuhde joka tarvittaisin ikiliikujaan.
Veikkaan että tuo savukaasujen jäähdyttäminen ja rikkihapon talteenotto maksaa sen verran että sen jälkeen menee koko laitoksen hyötysuhde miinukselle. Tai ainakin melkein ...