As-ihmiset ongelmia vastakkaisen sukupuolen kanssa. Itselläni ei ole nais tuttuja ollut juuri koskaan.. muutenkin ihmisiin tutustuminen täyttä helvettiä.
Uusia pysyviä kavereita en ole saanut sitten ala-asteen (olen yli20v) Johtuu kyvyttömyydestäni pitää suhteita yllä. Parisuhteista naisiin ei ole ikinä syntynyt mitään vakavaa, vaikka olen joskus ihastunut/rakastunut. Eli olen naisten kanssa todella hukassa. Voin sanoa, että se on johtanut todella pahoihin itsetunto/luottmus ongelmiin ja masennukseen.. päihteiden käyttöön!
Tuntuu, että tää elämä pelkkää pelkoa,ahdistusta ja masennusta. Eikä tässä uskalla enään mitään. Pelkää vaan tekevänsä väärin ja virheitä. On niin paljon pelkoja/ongelmia joita ei pysty muut käsittämään.. tuntuu vaan että pahenee!
Uusia pysyviä kavereita en ole saanut sitten ala-asteen (olen yli20v) Johtuu kyvyttömyydestäni pitää suhteita yllä. Parisuhteista naisiin ei ole ikinä syntynyt mitään vakavaa, vaikka olen joskus ihastunut/rakastunut. Eli olen naisten kanssa todella hukassa. Voin sanoa, että se on johtanut todella pahoihin itsetunto/luottmus ongelmiin ja masennukseen.. päihteiden käyttöön!
Tuntuu, että tää elämä pelkkää pelkoa,ahdistusta ja masennusta. Eikä tässä uskalla enään mitään. Pelkää vaan tekevänsä väärin ja virheitä. On niin paljon pelkoja/ongelmia joita ei pysty muut käsittämään.. tuntuu vaan että pahenee!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ota aasialainen...
On mullakin miesten kanssa ongelmia, olen as nainen. :P
kokeile käydä neuropsykologilla ja keskustella ongelmistasi.Et ole yksin ongelmiesi kanssa,kyllä samoja kuvioita muillakin on. Ehkäpä tarvitset harjaannusta sos.taitoihisi eikä sen harjoittaminen terapiassa ole myöhäistä.Muita ihmisiä voi assikin oppia "lukemaan" ilmeistä kunhan saa harjaannusta. Naisille ei ole käyttö-ohjeita kuten ei miehistäkään..kaikkea oppii vaan elämässä ja uskalla vaan lähteä asiaa hoitamaan. Oma poikani on 17v assi ja nyt osaa jo sos.kiemuroita mutta on joutunut niitä harjoittelemaan...saanut mm neuropsyk.kuntoutusta ja aikaan toimintaterapiaa. Ei vieläkään tykkää katsella vieraita ihmisiä silmiin mutta pystyy kuitenkin katse-kontakitin ottamaa..juu eikä ole vielä tyttöjä oven takana nähty..Kyllä se siitä suttaantuu:)
minulla on ehkä assi piirteitä, vaikkei mitään vaikeaa sos. ongelmaa ole. Ongelma on kuitenkin se, etten osaa ilmaista kiinnostusta, jos sitä on. Olen niin asiallinen ja kaveria ja helvetin ujo jos joku astuu "lähemmäs." Ei vastapuoli voi arvailla yhtään mitään. Puhumattakaan flirtistä..... suorastaan en kestä flirttiä, jos joku sitä yrittää. Alkaa naurattamaan ja nolottamaan niin helvetisti.
Toinen vittumainen seikka on silmiin katsominen normaalissa keskustelussa kenen tahansa kanssa. Ihmiset tuijottelee toisten silmiä ihan hirveesti puheen aikana. En oikein ymmärrä.... Ite voisin kulkea laput silmillä ja pälpättää. Sain lapsena siitä ensimmäisiä huomautuksia, että täytyy katsoa välillä silmiin kun puhuu. Sillon kun keskityn oikeen tarkkaan, mitä toinen esim. neuvoo, silmiin katsominen tulee luonnostaan. Mutta muuten, pelkät korvat riittää mulle, mitä toiset puhuu.
kertoo kaiken:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aspergerin_oireyhtymä
Miltei kaikki tismaa minuun, paitsi että lapsena olin hemmetin sosiaalinen, pidin seurasta ja muista, muut piti minusta. Ilopilleriksi ja aurinkoiseksi lapseksi monet "haukkui", joskin siitä sai myös vihamiehiä osakseen.
Oireina on alusta asti ollut keskittymisen vaikeus tehtäviin, jotka evvk. Koulussa pystyin keskittymään sen verran, että normaalit koulut olen normaaleilla numeroilla läpi vetänyt. Äiti sen tiesi, mitä helvettiä oli prepata kokeisiin. Vääntelehdin tuolilla ja upposin muihin maailmoihin. Riitoja tuli. Olen ollut ylivilkas lapsi, kiipeilin ties missä ja jouduin valjaisiin (ennen kouluikää.) Itteäni olen heijannut ja kesäsin iho tuoksuun "auringolle."
Iän myötä olen vajonnut lähes täysin omaan maailmaan, lähinnä musiikkiin ja taiteisiin, haaveiluihin. Sitä voi sanoa lahjaksi, että osaan säveltää päivääkään musiikkia opiskelematta. Sosiaalisuus on jäänyt taka-alalle, sillä en kestä ihmisten kieroilua alkuunkaan. Ja tyypilliset ihmisten kiinnostuksen kohteet on mielestäni tylsiä.
Oikeastaan kaikki oireet täsmää, paitsi kyky olla tulkitsematta ihmisiä. Minä jos kukaan nimenomaan tulkkaan oikein, eleistä, ilmeistä, olemuksesta, äänen sävystä jne. Ja minä jos kuka en välitä v.ttuakaan auktoriteeteista, jos ne on perseestä ja epäoikeudenmukaisia. Päätäni auon ja osun arkaan paikkaan, jos joku minua ensin loukkaa tai loukkaa heikompiaan.
Tulipa selostus. X)
Juuri edellä mainittujen juttujen takia asseille olisi erittäin tärkeää harjaantua siinä mitä suustaan päästää(vaikka ovat yleensä oikeassa:)) Tämä sosiaalinen joustavuus auttaa elämässä kuitenkin vaikka se asseista tuntuu välillä tosi vaikealta..kun ovat totuudentorvia. Se on varmasti suurin syy sosiaaliseen eristäytyneisyyteen,,osa kärsii valtavan paljon yksinäsyydestä,seurustelukaverin puutteesta ja tunteesta että on niin outo ja erilainen..Toki on sitten niitäkin jotka viihtyy vain itsensä seurassa ja sen mielenkiintoisen oman harrasteen parissa...Yritän omaa lastani ohjata joustavaan toimintaan ja tuloksia jo onneksi näkyy..kavereita on ja erityinen mielenkiinnonkohteen harrastus ei vie 24/7 aikaa...niinpä..meitä on moneksi..:)
Minulla on Aspergerin syndrooman ja psykoosityyppisen personallisuus häiriön sekamuoto.
Nais puolisia kavereita minulla on paljon ja niitä tulee ja menee. Ne ovat yleensä melko hyvän näköisiä. Mihinkään seurustelusuhteisiin nämä eivät johda, koska olen hyvin epävarma heidän vaikeaselkoisten seuranhaku tapojen takia ja sen takia, että minua on naisasioista kiusattu liikaa koulussa.
Yleensä nämä naiset ymmärtävät vaikea selkoisia juttujani ja niiden kanssa kiusataan sellaisia jotka minua kiusaa, koska ne on yleensä sellaisia örkin näköisiä junttikoviksi, jotka luulee, että naisia muka kiinnosta ja me tehdään niistä teatteria. Kuten "jonotuslippuautomatti", että ne saa sitten tulla jonossa koittaan tyylillä jos toisella että pokautuisiko se minun seuralainen vaikka voltilla tai millä sitten hätähousu kulaus tyylillä.
Miesten kanssa kaveeraamisessa minulla tullee monesti ongelmia, koska ne eivät ymmärrä minun juttuja ja niiden kanssa hajoaa pää, kun ne kiusaa.
PS: Suhteet naisten kanssa, yleistyi sen jälkeen kun itsevarmuuteni ja itsetuntoni on nousut hyvä palkkaisen IT-alan työn merkeissä ylimmän johdon konsulttina. Naiset on rahan perään ja osoitan paremmuuteni muihin miehiin verrattuna älykkyydelläni ja työelämän menestyksellä. Samoin naisasioihin voi vaikuttaa paljon trendikkäällä pukeutumisella
Mulla on todella pahoja ongelmia ollut aina itseni kanssa.
Jotain jonka tajusin vasta muutama vuosi sitten ja peteyin pahasti. Siihen kaikkeen mitä olen itseni kanssa kokenut vuosien varrella ja minkä ongelmien kanssa olen taistellut ja kummastellut itsessäni. Todella vaikeea edes uskaltaa, kun vain pelkää mokaavansa ja tulevansa naurunalaiseksi. Epävarmuutta on ollut ja sitä tullut kiusaamisista ja muista kaikesta paskasta jonka vaan on aikonaan tunkenut sisälleen ja mennyt muiden mukanva, vaikka on tajunnut oman erilaisuutensa, mutta vaan yrittänyt että kyllä se tästä normaalisoituu.
Mutta kun huomasi ettei tästä voi normaalisoitua ja kaikki asiat teen jotenkin väärin tai huonosti. :(
Ei minulla ole diag. mutta muistan lapsuudesta ja nuoruudesta asioita jotka sopivat hyvin nähin ongemiin.
Tulen toimeen vain assi -miesten kanssa ja he ovat poikkeuksetta niin oikeutettuja itsekkääseen käyttäytymiseen että homma ei toimi. Ainoa mahdollisuus on olla ilman parisuhdetta mutta ystäviä kaipaisin, tosin en tiedä kauanko jaksaisin toista assia katsella edes ystävänä :)