Minua ihmetyttää hemmetisti, miksei perämoottoreissa ole potkurin ympärillä suojatunnelia? Se sietäisi pienet kolhut ja säästäisi potkurin. Samalla se lisäisi virtauksen voimaa oikealla muotoilullaan.
Eikö ne osaa?
ir7-ui.
38953
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Lisännee sitä kitkaa, ja mikäli kiville ajaa niin enpä usko että juurikaan auttaa paitsi "soutuvauhdissa" ehkä?
Sinänsä kysymys on ihan hyvä, olisi mielenkiintoista kuulla ASIANTUNTIJAN mielipiden?
Amerikkalkaise valmistajat Evin... ja John... tekivät 1950-luvulla suojattuja potkureita, juuri allen 25 hv:n vehkeisiinsä kivikkoon ajon ja kasvillisuudessa pörräämisen vuoksi.
Myös sitten vetokoneisiinsa yli 65 hv niitä tuli vesihiihtäjän turvallisuuden vuoksi ja vetoköyden suojaamiseen.
Potkuri tekee kaksi voimalle haitallista temppua. Sen työntämään ulkokehään tulee vastakkaispyörrettä, joka vie reaktiota pienemmäksi. Lisäksi se pyörivässä liikkeessä oleva vesi pyrkii heti potkurilavan jälkeen cykloni-kierteeseen keskipakoisvoiman vuoksi. Molemmat tuhlaavat eteenpäin vievää energiaa. Tätä on tutkittu 80-90-vuotta tiiviisti erilaisissa labroissa.
Se ulkoinen suojarengas vähentää sen ulkokehän pyörteitä, mutta lisää cyklonefektiä. Pitäisi olla hyvin pitkäomainen tunnelirakenne, että vesi ei alkaisi keskeltä pyrkiä tyhjiötilaan. Se sitten taas aiheuttaa virtauskitkaa. Siksi erillinen potkuri ja pitkä vesisuihkurakenne kehitettiinkin.
USA:ssa on osavaltioita, joissa saa vetää hiihtäjää vain vesisuihkulla.
Paras potkurimalli on saksalaisen VoithSchneider-tyyppi, jossa usampi potkurilapa pyörii vaakatasossa yhtenäisessä kehässä. Siinä rakenteessa ei tarvita peräisinlaitetta, koska vesisuihku voidaan suunnata 360 astetta. Tämä rakenne on vain monimutkainen ja sisältää paljon kuluvia llakereita ja niveliä.
On tullut TVssä hyviä dokkareita potkurien historiasta. Ne kaikki ovat olleet alkuperäisen keksijänsä pettämistä ja hänet vararikkoon saattamista.
Tiedot, että Eriksson olisi nykypotkurin keksijä perustuvat pelkkään petokseen. Keksijä oli tuntemattomana kuollut italialainen. Hän pyrki ajamaan rahtia ja matkustajia edullisemin välillä Firenze - Venetsia. Joutui juutalaisten rahoittajien ja kilpailijoiden pettämäksi.
Samoin tuon Voith-Schneider potkurin historia perustuu rahoittajien petokseen ja keksijöiden työn varastamiseen. Sen kehityskin pysähtyi 1920-luvulla. Vasta Hitlerin insinöörit kiinnostuivat siitä 1939. Sodan jälkeen se unohtui.
On olemassa jo ikivanha Arkhimedeksen-potkuri, jota voidaan pitää ruuvina. Smith-niminen englantilainen piirsi pitkämallisen kierteen sotalaivaan. Ei toiminut halutusti. Siitä kehitetyt Napoleonin-potkuri, Sauvangen ja uudempi Sauvangen-malli. Sitten tulee se Erikssonin tuulimylly ja siitä parempi nykyaikainen neliapila.
Voith-Schneideder on hyvin virtaviivainen. Siitä ei ole mitään hidastamassa virtaavaa vettä. Jokainen lapa on kaksi kertaa kierroksella täydessä työssä ja samoin parikertaa levossa. Nykyisellä hydrauliikkatekniikalla se saadaan ideaaliksi suurten laivojen käyttöön. Potkurin hyötysuhde nousee aivan uusille lukemille. Haittapuoli on huono jäissä selviytyminen.
En saa kooklattua kuvaa tuosta sun Schneideristasi. Onko linkkiä?
"Potkurin hyötysuhde nousee aivan uusille lukemille. "
Mitä on potkurin hyötysuhde ?
Eikö se riipu eniten käyttötavasta, eli suurta työntövoimaa pienillä nopeuksilla. tai pientä voimaa suurilla nopeuksilla.
Aika vaikea on parantaa kavitoivan potkurin, jonka luisto on esim 6 %, hyötysuhdetta millään muulla ratkaisulla missä voima tulee vettä siirtämällä.
http://www.voithturbo.com/545950.htm
leiki vaikka tällä!
http://www.voithturbo.com/545950.htm
Samoin sinä tutustunet asiaan.
Saksalaisissa uusissa hinaajissa lienee hyötysuhde 0,93 tai 93% anntetusta/saadusta akselienergiasta.
Tuossa onkin linkitetty juuri Voith firman osaamiseen. Taitaa pyöriä peräti video kahden hinaajan työstä ja kätevyydestä.
Mainittakoon, että keksintöä ei ole enää ikimuistiin suojannut mikään patentti. Siksi on melkoisen kummallista, että maailman suuret jättiläisalukset käyttävät vanhamallista potkurirakennetta. Siinä on paljon vesivastusta ja hyödyksi saataneen vain 0,86 - 0,87 (Wärtsilän sivujen tieto).
Nyky-Voith on edelleenkin mekaanisin työntötangoin. Sellaiset voidaan heittää pois ja laittaa lapa toimimaan hydraulisella käännöllä sekunnin tarkasti toimimaan oikealla hetkellä. Samalla kuluvien osien määrä menee minimiin.
Tuohan noudattaa varsin pitkälle helikopterin syklisen ohjauksen periaatetta, eli varmaan ihan toimiva. Tosin silloin se toimii sekunnin tuhannesosan tarkkuudella, ja jokainen lisätty kommervenkki lisää aikaviivettä. Ja jos mietit hieman tarkemmin, niin lapakulma ei voi hetkeäkään olla muuttumaton, koska vedenvirtauksen vuoksi sen kohtauskulma muuttuu jatkuvasti. Helikoptereissä nopeuden vaikutus on ratkaistu joko koko roottorin lepatuksella (2-lapaiset roottorit), tai lapojen nivelöinnillä. Mutta aivan varmasti toimiva ratkaisu, mitenköhän paljon se vaikuttaa aluksen syväykseen verrattuna periteiseen potkuriratkaisuun?
Otsa sinä valittaja-hörhö nyt vaan ne uudet silmälasit ja lääkkeet ja jätä taas kerran asiat, joista et oikeasti yhtään mitään ymmärrä muiden keskusteltaviksi. Opettele alustavasti perusjutut kuten köli ja sen ilmenemismuodot, purjeiden nimitykset ja roolit, runkonopeuden kaava ja tentittyäsi lyhyen oppimäärän laituriparlamentin nuoriso-osastolla aloita varovainen siirtyminen vaikeampiin asioihin, kuten potkurit tai roottorit muuten kuin huutelemalla n.s. fiksun kuuloisia asioista, joista et oikeasti tajua yhtään mitään, oletpahan vain jostain kuullut moisten olemassaolosta.
Joku saattaa vielä nähdä sen vaivan, että tiivistää kootut huhaa-heittosi pitemmältä ajalta analyyseineen omaksi avauksekseen sekä veneily, että mielenterveyskeskusteluihin. Mielenkiintoinen tapaus sinänsä, mutta et kovin ainutlaatuinen noin ammatillisesta näkökulmasta.
Eli sinä et ymmärtänyt mitään linkissä esitetystä voimansiirtomenetelmästä, kannattaisi sitten palata koulunpenkille.
Muutenhan tuo on loistava etenkin hinaajissa, koska mahdollistaa saman suuruisen työntövoiman kaikkiin suuntiin.
Ja noudattaa edellenkin helikopterin pääroottorin toimintamallia.
Ihan kummallinen potkuri!
Sulle Väkyttäjä-Valittaja on täällä jo 15-20 aikaisemminkin sanonut, että tietosi ja kykysi tekniikan ymmärtämiseen lienee kuvien katselusta netistä. Siksi sun ei pitäisi niitä liikaa heittä esille aikuisille.
Oletko nähnyt helikopterin roottorin pyörivän lappeillaan? Etkö? Ei se voi siten toimiakaan, vaan se leikkaa ylhäältä alaspäin siivun ilmaa ja saattaa sen liikkeeseen.
V-S potkuri työntää lappeelaan vettä ja aikaansaa vesimassan liikkeen, joka tekee vastareaktiovoimen siirtäen alusta.
Siis ilmiöiden ero, kuin pyrkisit voiveitsellä leikkaamaan voita, tai sen lappeella kaapimaan sitä väkisin.
Katsele taas kuvia ja heitä riemuksemme "suuri tekninen näkemyksesi" vaikkapa kylmämoottorista, joka tekee itsestään lämpöä.
Sinun pitäisi oikeasti palata koulunpenkille. "vaan se leikkaa ylhäältä alaspäin siivun ilmaa ja saattaa sen liikkeeseen". Helikopterin roottori toimii täsmälleen samalla tavalla kuin lentokoneen siipi, eli pakottaa ilman kulkemaan kovempaa lavan yläpinnalla verrattuna alapintaan, luoden täten alipaineen lavan yläpuolelle ja ylipaineen alapuolelle. Tiesitkö että nostovoimasta 70-80 % syntyy lavan yläpinnalla, tai että roottorin nostovoima kasvaa helikopterin liikkuessa eteenpäin? Siinä olet tosin oikeassa, että roottori synnyttää varsin voimakkaan poistovirtauksen, josta on hyötyä leijuttaessa lähellä maanpintaa, muuten siitä ei ole hyötyä (lähinnä haittaa alhaisilla nopeuksilla kovalla myötätuulella jolloin helikopteri voi joutua omaan jättävirtaukseen jonka seurauksena ohjauskyky menetetään). Jos et tiennyt, niin ilmaa raskaammat ilma-alukset luokitellaan kiinteä- ja pyöriväsiipisiin.
Ja ainakin tuon linkin perusteella kyseessä on aivan sama perusperiaate, elispsimuotoiset lavat joiden kohtauskulmaa muuttamalla aikaansaadaan alipaine haluttuun suuntaan...
Gooklaa nyt esille yksi helikopterin roottorikuva ja katso onko se pidempi yläpinnaltaan! Jos on, niin saat persettäni!
Katso vaikka tuosta:
http://www.vortechinternational.com/
Kuten huomaat, niin yläpinta on kupera pakottaen ilman kulkemaan pidemmän matkan, ja luoden samalla alipaineen.
Toki kohtauskulma vaikuttaa, mitä suurempi kohtauskulma, sitä suurempi alipaine, kuten huomaat tästä:
http://www.rc-airplane-world.com/image-files/rotor-blade-pitch-angle.gif
Pyllysi täytettä voit hake muualta.
Olet sekaisin! Johan se siinä tekstissäkin kerrotaan. Kuvan runkoakseli ja siipirakene ovat siinä keskiön juuressa muotoiltu paksummaksi käytännön syistä.
Katso nyt lisää pari kuvaa ja huomaa, että roottorisiipi on symmetrinen sieltä, missä sen tehokkuus syntyy.
tai voi olla parempi, että katselet vain itseksesi.....hmmmm
Mulla olis sopiva tukki, jonka voit työntää persvärkkiisi. Väittäjä on nääs oikeassa, taas.
Ripuloitko paljon?
En sanoisi taas, mutta tällä kertaa LKV on oikeassa. Tuo V-S todella muistuttaa paljon helikopterin roottoreita pystyyn nostettuina. Hekossa kun tarvitaan voimaa pystysuuntaan, laivassa vaakasuuntaan.
Se nostovoiman synty siipiprofiilissa onkin toinen juttu. Perinteinen selitys on se yläpinnan pidempi matka, mutta se selitys ei kestä tarkempaa lähestymistä. Aivan liian pitkä juttu tässä selitettäväksi, etsiköön aiheesta kiinnostunut googlella, tekstiä kyllä netistä löytyy yllin kyllin.
joo samaa siipeä siipiveikko, sinisiipi, linnunsiipi ja siipiruuvi. kyll sää tierät?
Niin o, mää tierän, sinä et.
Lieneekö tuossa hyotysuhteen käsitteessä jonkin verran selventämistä. ?
Esitetty hyötysuhde tarkoittaa kai lavan profiilin hyötysuhdetta = profiilin työntövoima/vastus-suhdetta, joka tässä tapauksessa, huolimatta symmetrisestä profiilista, on parempi kuin potkurilla, koska se on yhtä tehokas koko alaltaan
Monimutkainen mekaniikka syö sitten jo reilusti tehoa ja potkurilavatkin tekee työtä korkeintaa puolet kierroksesta, puhalluksen suunta hajoaa väistämättä ja lavat toimivat osaksi toistensa virtauksissa, joten kulmien hallinta (nousu) , varsinkin nopeammassa vauhdissa , on aika suurpiirteistä.
Tuo rakenne on kai omiaan juuri hinaajissa, kun tarvitaan joustavasti suunnattavaa voimaa hyvin hitailla nopeuksilla, ja polttoainetalous ei ole ensisijainen tavoite.
Väite potkurityypin ylivoimaisesta hyötysuhteesta perustunee väärinkäsitykseen, ja se olisi varmasti yleisemmin käytössä mm. lauttaliikenteessä, jos käytöstä olisi hyötyä.
Tuollainen voimansiirto oli yhdessä Enso-Gutzeitin pikku Kuha-nimisessä hinaajassa. Moottori oli Deuzin 12 pyttyinen ilmajäähdytteinen bokseri. Vulcan-Sinclair nestekytkin oli moottorin ja kulmavaihteen välissä, joka (kytkin siis) muodostui ko. hinaajan tuhoksi. Kykimen öljyt kuumenivat rajussa mylvityksessä ja sulattivat öljyropun "lämpösulakkeen". Öljyt tirskahti kuumalle moottorille ja paatti paloi Kaukopään edustalle n. v. 1978.
Kätevä oli tuo järjestelmä, ainut haitta oli että esim. puomien ylitys oli suuren "uppouman" eli ropelin takia vaikeaa. Mutta tuo ominaisuus, että laivaa voi ohjata portaattomasti joka suuntaan oli yliveto noissa hommissa.
"Minua ihmetyttää hemmetisti, miksei perämoottoreissa ole potkurin ympärillä suojatunnelia? Se sietäisi pienet kolhut ja säästäisi potkurin. Samalla se lisäisi virtauksen voimaa oikealla muotoilullaan."
Mikset teetätä sellainen jos se kerran on niin hyvä.
Jos oletetaan että meillä on kaksi muuten identtistä potkuria jossa toisessa on tuo mainitsemasi kehä. Voi olla että oikeissa olosuhteissa samalla kierrosluvulla kehällinen työntää enemmän. Silti tuo kehä aiheuttaa vastusta sekä pyöriessään että kulkusuunnan virrassa niin paljon että haitta on moninkertainen saatuun hyötyyn nähden. Kähällä voi parhaimmillaan olla vaikutus joka muistuttaa potkutia jyrkemmällä nousulla. Miksei siis kaikilla ole ylijyrkkä potkuri, olisi hyötysuhde parempi (?).
Pääset paljon vähemmällä remontilla, jos et "keksi" sitä tunnelia, siinä lähtee joka kerta koko alapää, kun karautat kiville. Paljon helpompi korjauttaa potkuri ja/tai evä. Vai etkö aja kiville?
Makaatko äitisi kanssa isipuolen ollessa naisissa?
En tiedä muuten mikä siinä on että kivilleajo on vain joillain verissä mutta itse en ole ajanut 18 vuotisen veneilyhistoriani aikana ikinä kiville.
Kun ei ensimmäinen kirjoittaja ollut maininnut missä veneilee, niin kerron eteläsuomalaisille, että Raumalta pohjoiseen on matalaa ja h....tisti kiviä, juttelin Merenkulkuhallituksen mittausaluksen päällikön kanssa , hän sanoi että potkuriremonttia on riittänyt. Ja kaiken lisäksi kivet ovat teräviä kuin ampukivet, ei mitään sileitä kallioita niinkuin teillä. Niitä alapäitä hajoaa em aluella mutenkin.
Mikset siirtyisi lampaanhoitoon, kun veneily on noin vittumaista?
aprillii
En sitten taidakaan enää mennä Ruman pohjoispuolelle, jos kerran alapää on siellä vaarassa.
Suomessa tehdään myös isoja potkurilaitteita laivoihin sekä poralauttoihin,
osassa on suulake potkurin ympärillä, osassa ei riippuu käyttötarkoituksesta.
Tämä on Raumalaista osaamista alunperin, vaikka Rolls Royce sen nykyän omistaakin.
http://www.rolls-royce.com/marine/products/propulsors/azimuth_thrusters/index.jsp
tuolta löytyy erilaisia sovelluksia.
Loistoristeilijöiden potkurit tuotiin Hollannista täysin valmiina kiillotettuina. Taisi kiinnitysakselitkin olla mukana sieltä.
Norjalaiset olivat ennen maailman parhaimpia potkurintekijöitä. Liekkö pari tehdasta enää valamassa alle 2 metristä kalastusvenekamaa?
Saksassa ja Puolassa oli vielä 1990-luvulla jokaisessa rannikkokaupungissa potkurivalimo. Nyt niiden pihassa soittaa rokkipitkätukat heviä ja vetää viinaa.
Tuollaisia tunneleita oli aikanaan evinrude/Johnsson perheellä moottoreissa jotka olivat tarkoitettu purjeveneitten apukoneiksi tai muutoin raskaaseen käyttöön pienellä teholla.Joissain jokiveneissä olen myös tuollaisia nähnnyt.Voihan olla että vieläkin tuollaisia saisi tilauksesta, en tiedä.
no niin siis mielestäni ihan järggyy :ooooooooo ärsytgtäväääää
Meillä oli aikoinaan ( 70-luvulla ) 5 hv Terhi -perämoottori, jossa oli lisävarusteena saatava muovinen suojakehä potkurin ympärillä. Toimi. Luultavasti ei toimi suuremmissa tehoisaa ja -nopeuksissa
http://www.youtube.com/watch?v=cqBxQj7f6JE