Demokratia romutettu harjoittamalla politiikkaa, joka on kansan mielipiteen vastaista. Tämä ajatus nousi mieleen kun luin eilen HS:n artikkelia maanantaina julkistetusta kirjasta, jonka ovat koonneet joukko sosiaalipolitiikan asiantuntijoita ja yliopistotason tutkijoita.
"Miksi Suomessa harjoitetaan politiikkaa, jota kansa vastustaa, kysyy joukko asiantuntijoita.
Poliitikkojen pitäisi ymmärtää, mitä merkitsee, että olemme kulkemassa kohti luokkayhteiskuntaa", parahti sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Olavi Riihinen.
Huono- ja hyväosaisten välisen kuilun syveneminen kertoo Riihisen mielestä 'moraalisesti kyseenalaisesta politiikasta'. Eriarvoisuuden kasvu nousee voimalla esiin kirjan 16 artikkelissa. Politiikan todetaan koventuneen 1990-luvun alusta lähtien.
Siloisen laman aikana perusturvaa leikattiin valtion menojen säästämiseksi. Sen jälkeen heikoimmin toimeentulevien tukia ei ole nostettu samaan tahtin kuin ansiotulot ja ewlinkustannukset ovat kasvaneetl.
Hallitusten erilaiset kokoonpanot eivät ole muuttaneet politiikan suuntaa. Kuluneena kahtena vuosikymmenenä hyvinvointivaltio on hukannut monet perimmäiset arvonsa ja toimintatapansa, tutkijat toteavat.
Suuri osa väestöstä voi aina vain paremmin, mutta yhä suurempi on se joukko, jolle jokapäiväisestä elämästä selviytymisestä on tullut suoriutumistarina, tilannetta kuvaa kirjassa professori Marja Vaarama. Hän on ylijohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.
"Miten on mahdollista, että demokraattisessa maassa voidaan harjoittaa politiikkaa, joka on kansan tehdon vastaista?" kysyi Vaarama. "Miten poliitikot suostuvt alistumaan kamreeripolitiikalle?"
Kysymyksen takana on näkemys, että harjoitettu sosiaalipolitiikka on lähtöisin valtiovarainministeriöstä. Tutkija Johannes Kananen Helsingin yliopistosta puhui 'meillä ei ole varaa' -politiikasta, joka on jatkunut myös läpi pitkien nousukausien.
Vaaraman mielestä maassa on menty 'talous edelä, eikä ennakoitu päätösten sosiaalisia seurauksia'.
Ihmisten pitää sopeutua ja muuyttua globaaliin talouteen sopivaksi", sanoi kirjaa kommentoinut yliopistonlehtori Tiina Silvasti Helsingin yliopistosta.
Sosiaalipolitiika on siirtynyt liberalistiseen suuntaan, joka korostaa yksilön omaa vastuuta selviytymisestään, vyvinvoinnistaan ja toimeentulostaan. Sosiaalipolitiikan hyvällä ajalla, ennen 1990-luvun lamaa, heikoimmatkin pidettiin mukana yhteiskunnassa, Silvasti sanoi."
Teos on nimeltä: SOSIAALIPOLITIIKKAA - HUKASSA VAI UUDEN JÄLJILLÄ? Toim. Elina Palola ja Vappu Karjalainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
"Miksi Suomessa harjoitetaan politiikkaa, jota kansa vastustaa, kysyy joukko asiantuntijoita.
Poliitikkojen pitäisi ymmärtää, mitä merkitsee, että olemme kulkemassa kohti luokkayhteiskuntaa", parahti sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Olavi Riihinen.
Huono- ja hyväosaisten välisen kuilun syveneminen kertoo Riihisen mielestä 'moraalisesti kyseenalaisesta politiikasta'. Eriarvoisuuden kasvu nousee voimalla esiin kirjan 16 artikkelissa. Politiikan todetaan koventuneen 1990-luvun alusta lähtien.
Siloisen laman aikana perusturvaa leikattiin valtion menojen säästämiseksi. Sen jälkeen heikoimmin toimeentulevien tukia ei ole nostettu samaan tahtin kuin ansiotulot ja ewlinkustannukset ovat kasvaneetl.
Hallitusten erilaiset kokoonpanot eivät ole muuttaneet politiikan suuntaa. Kuluneena kahtena vuosikymmenenä hyvinvointivaltio on hukannut monet perimmäiset arvonsa ja toimintatapansa, tutkijat toteavat.
Suuri osa väestöstä voi aina vain paremmin, mutta yhä suurempi on se joukko, jolle jokapäiväisestä elämästä selviytymisestä on tullut suoriutumistarina, tilannetta kuvaa kirjassa professori Marja Vaarama. Hän on ylijohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.
"Miten on mahdollista, että demokraattisessa maassa voidaan harjoittaa politiikkaa, joka on kansan tehdon vastaista?" kysyi Vaarama. "Miten poliitikot suostuvt alistumaan kamreeripolitiikalle?"
Kysymyksen takana on näkemys, että harjoitettu sosiaalipolitiikka on lähtöisin valtiovarainministeriöstä. Tutkija Johannes Kananen Helsingin yliopistosta puhui 'meillä ei ole varaa' -politiikasta, joka on jatkunut myös läpi pitkien nousukausien.
Vaaraman mielestä maassa on menty 'talous edelä, eikä ennakoitu päätösten sosiaalisia seurauksia'.
Ihmisten pitää sopeutua ja muuyttua globaaliin talouteen sopivaksi", sanoi kirjaa kommentoinut yliopistonlehtori Tiina Silvasti Helsingin yliopistosta.
Sosiaalipolitiika on siirtynyt liberalistiseen suuntaan, joka korostaa yksilön omaa vastuuta selviytymisestään, vyvinvoinnistaan ja toimeentulostaan. Sosiaalipolitiikan hyvällä ajalla, ennen 1990-luvun lamaa, heikoimmatkin pidettiin mukana yhteiskunnassa, Silvasti sanoi."
Teos on nimeltä: SOSIAALIPOLITIIKKAA - HUKASSA VAI UUDEN JÄLJILLÄ? Toim. Elina Palola ja Vappu Karjalainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Juurihan siitäkin julkaistiin tutkimus, miten "alaluokkaan" pudonnut ei voi enää nykyään vaikuttaa elinoloihinsa!
Liberalistien asenne "jokainen on oman onnensa seppä" ei totisesti ole enää vuosiin pitänyt paikkaansa.
Onko muuten liberalismikin muuttanut muotoaan? Minulla on ainakin maailman historiankirjoitusten perusteella erilainen näkemys.
Nykyään taitaa kaikki röyhkeys, lakien rikkominen, korruptio, inhimillisyyden unohtaminen ja oma ahneus olla edellisten hallituspoliitikkojen suurin ponnin, nimitetään sitä sitten millä -ismillä tahansa. Joka tapauksessa yksilön mahdollisuudet vaikuttaa enää elämäänsä siinä vaiheessa, jos vaikka kuinka hänestä riippumattomista syistä elämä on lähtenyt alamäkeen, niin hänelä itsellään ei enää juuri vaikutusmahdollisuuksia ole.
Miten hänellä voisi nitä olla, koska kaikki vaikutusmahdollisuudet hankitaan rahan voimalla? Esim. keskimääräinen työeläke on 1100 euroa kuussa ja päättämässä ovat ne, joiden oma eläke tulee olemaan kymmeniätuhansia kuussa. Siitä on pidetty lainsäädännöllä kaikella tavalla huolta, että "alaluokka" pystyy siellä, mihin heidät on alistettu. Jos laissa ei sopivaa porsaanreikää löydy, niin sitten rikotaan lakeja, kuten lastensuojelussa tapahtuu.
Koska köyhillä ei ole merkitystä, eikä edes heidän lapsillaankaan ihmisarvoa, niin laitetaan heidän lapsensa tuottamaan euroja raharikkaille lapsibisneksessä, jota vielä toistaiseksi lastensuojeluksi kutsutaan. Sen takia ei lapsille tarvita kaikkia peruspalvelujakaan nykyään, koska niitä tarvitsevat tenavat voidaan heitää markkinatalouden alttarille.
Tosin sinne pääsemiseksi lapsi ei tarvitse edes köyhiä vanhempia, sijaishuoltoon pääsee kuka tahansa lapsi, joka on niin röyhkeä, että olisi perustuslain lupaamien terveyspalvelujen tarpeessa, eikä "ei ole varaa" -poliitikot ole pitäneet tärkeänä niitä heille järjestää. Totta kai raharikas eliitti säilyy koskemattomina laittomilta huostaanotoilta, hehän ovat siinä asemassa, jotka lapsibisneksen ovat Suomeen luoneetkin.
Kunnon rikoksella (ryöstö) tai lottovoitolla pääsee kaiketi ylös "suosta". Rahalla saa paremmat terveyspalvelut, ei joudu työvoimatson kyykyttämiseksi, paremmin pysyy lastensuojelu loitolla (eli huoli ei herää köyhyyden takia ja sossun kaltaisia "silmänpalvojia" on rahalla helpompi höynäyttää (jos siihen on tarvetta)esim. asuu kauniissa ja tilavassa asunnossa, yllättysrynnäkköjä about poliisi ja sossu arvioidaan tarkemmin etukäteen, opettajat miettivät tarkemmin ennen kuin alakvat "sähläämään", vauraan perheen lapset jätetään päivähoidossa "huoliluokittelujen" ulkopuolelle, jos on kauniit vaatteet (kärjistäen) ja tarpeen tullen voi laittaa yksityiseen päiväkotiin, raskausajan neuvolapalvelut voi ostaa (säästyy huoliuokitelemiiselta ja perusteettomista ennakoivista lastensuojeluilmoituksista) samoin tietysti lapsuusajan neuvolapalvelut, tukiverkoston saa rahalla ja jos kuitenkin ongelmia ilmenee niin voi palkata huippujuristin tai vaikkapa kaksi ja kyykyttää koko koneistoa (jos siltä tuntuu)
Alun artikkelin Tausta-osion on kirjoittanut toimittaja Anna-Riitta Sippola:
"Tuloerojen kasvaminen ja huono-osaisimpien suhteellinen ja absoluuttinen kurjistuminen on ollut tiedossa jo vuosia. Perus- ja vähimmäisturvan varassa elävien, työttömien ja lapsiperheiden asema on heikentynyt ja köyhyys lisääntynyt.
Eriarvoistuminen näkyy myös terveyseroissa. Esim. 30-vuotiaista miehistä pienituloisimman kymmenyksen kuolleisuus on 2,4-kertainen verrattuna suurituloisimpiin. Toimeentulotuen perusosan taso on jäänyt ansiokehityksen tasosta 20 vuoden aikana 40 %.
Suomalaisista yli 13 % tilastoitu suhteellisesti köyhiksi. Se tarkoittaa, että heidän tulonsa ovat alle 60 % väestön keskitulosta. Suhteellinen köyhyysaste on nyt korkeimmillaan sitten 1970-luvun tason. Lisäksi yhä useampi köyhistä on yhä kauempana tuosta 60 %:sta, sanoo erikoistutkija Elina Palola terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
"On syntynyt alaluokka, jonka elämää keskiluokka ei enää ymmärrä."
Vielä 1990-luvulla sanottiin, että eriarvoistuminen on vain hyväksi talouskasvulle, vaikka mitäännäyttöä sellaisesta ei ole, Palola sanoo.
"Nyt on ilmeisesti tajuttu ja tunnustettu, että on menty lian pitkälle."
Anna-Riitta Sippola
Uusi Suomi.
Poliittiset päättäjät vastuuseen 2011 vaaleissa.
Suomalainen hyvinvointi hyytyi 80-luvulla.
http://jugement.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53265-poliittiset-paattajat-vastuuseen-2011-vaaleissa
---
Vaikka suurin osa kansasta eli köyhimmät on nähnyt mitä k.skusta, k.koomus ja v.hreät saa aikaan ja mitä jo aikaisemmin päätettyä köyhän kansanosan kurjistamista ylläpiti, niin silti tämä köyhä kansanosakin eli enemmistö meistä tulee äänestämään kokoomusta.
Vaalimainonnan harhauttamana?
Mistä köyhän kansanosan äänestämisvalinta vastoin omaa etua voi johtua.
Herrauskosta? Alamaisuusajattelusta? Jumalanpelosta? Mielistelystä? Ihailusta?
Halusta omasta kurjuudestaan huolimatta olla menestyjä ja voittajan puolella edes äänestyskopissa?
Olette kaikki vähätuloiset häkitettyjä turkistarhakettuja nykyisessä St..bilaisessa ja Ka..slaisessa am.rikkalaisyhteiskunnassa. Häkissä nuolette yksin mätiä haavojanne, ettekä saa aikaa terveyskeskukseen, kun lääkärillä ei ole teidän asiallenne aikaa. Eipä ei, ne on taas St..lais-Ka..ais-porukkaa ne.
Minulla on kolme rutiköyhää naistuttavaa ja kaikki äänestää k.koomusta.
Sillä puolueella on tavaton brändi. Millä ne on sen tehneet.
Naistenlehtien kauniilla värikuvilla rikkaista naisista ja näiden upeista kodeista?
Tälläisella yrityksellään Ur...lainen kuitenkin epäonnistui täysin.
näihin kolmeen naistuttaviin liittyen sanon vaan, että "Hullu saa olla, mutta ei tyhmä" ja Tyhmyys ei ole rikos. Psykolginen käsite kuin kognitiivinen dissonanssi selittää aika paljon ja varmaan sosaalipsykolgiset käsitteet "haluttu viiteryhmä"yksinkertaisuuden lisäksi. Kekkonen teki aikanaan viisaasti kun pisti Kokoomukselle, päättäväisesti, porttikiellon hallitukseen, viisas mies, ainakin siinä suhteessa. Minusta kokoomus on erittäin ihmisvihamielinen puolue. Ja puolueessa on paljon erittäin tyhmiä ihmisiä, hallitus: en ala luetella heidän "saavutuksiaan" vihjaan vaikka yksityistämisen ongelmiin (kansallisomaisuuden myynti pilkkahintaan) tai Kataisen sekoiluihin.
Kela toinen vääryyskirja julkaistiin 6.10.2008. Jotkut tiedotusvälineet uutisoivat.
Rikolliskopla hyvinvointivaltion huipulla. kuntapäättäjiä vaaditaan tilille perusturvan rikkeistä.
Lainaus.
Sosiaalipolitiikkkaa toteutetaan liian usein kansalaisia, alan työntekijöitä ja etujärjestöjen edustajia kuulematta. Tätä mieltä ovat monet sosiaalipolitiikan käytäntöjä lähellä olevat hyvinvointipalvelujen ammattilaiset.
Toinen vääryyskirja jatkaa ensimmäisen vääryyskirjan ( 2006) virinnyttä kriittistä keskustelua hyvinvointivaltion tilasta.
Toisessa vääryyskirjassa puheenvuoro on heillä.
Kirjoittajien teksteissä välittyy yhteinen huoli suomalaisen hyvinvoitivaltion tilasta
Artikkelissa keskitytään myös sosiaalipelveluiden poissulkeviin ja alistaviin käytäntöjen huonoon hallintoon ja jopa suoranaiseen lain kiertämiseen palveluiden järjestämisessä.
Kirja päättää kolme sosiaaliturvajärjestelmän säästöpaineisiin, rahoitusongelmiin ja alan työntekijöiden toimintaedellytysten heikentymiseen keskittyvää artikkelia.
Allaoleva linkki on toinen vääryyskirja sivustolle.
Klikkaamalla sinisellä värillä olevaa tekstiä. Kirja sisältää 16 artikkelia, voit lukea kirjan tekijöiden näkemyksiä yksityiskohtaisemmin.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/net/061008115810ML?OpenDocument
---