En jaksa enää tsempata

Kerronpa oman tilanteeni.Minulal 2 alle kouluikäistä lasta, ja jouduin etäisäksi kun lasteni äiti petti ja lähti toisen miehen matkaan 5 vuotta sitten. Siis saan käyttää sanaa huorata,koska hän tosiaan teki niin. Siis huorasi,petti ja lähti.

Yleisesti ottaen on nää 5 vuotta mennyt ihan jees,mutta välillä on väsymyskausia. Nukun hirvittävän paljon,en aina öiseen aikaan ja olen hirmu väsynyt päivisin.

Lapset ollessaan luonani, en jaksa aamuisin heidän kanssaan samaan aikaan, nykyään en aina jaksa laittaa aamiaista heille. Illalla laitankin jotain valmiiksi. Aamusin ottavat muroja.

En juuri ulkoile heidän kanssaan, muistelisin että 3v sitten ulkoiliin aamupäivisin, nyt vaan oleskellaan kotosalla. Yleensä en jaksa siivota heidän jäkiään, ja voi sama sotku olla 2 viikon kuluttua kun uudestaan tulevat.

Tosiaan välillä ollu pirteämpiä aikoja, välillä näitä väsymys aikoja. Josksu pahimpina aikoina oli 5-6 kuukauden taukoaj etten jaksanut ottaa lapsia ollenkaan, en oikeasti jaksanut.

Tietysti olen katkera erosta, en olisi ikinä,en ikinä eronnut siitä naisesta jonak kanssa lapset teen. En ole alkoholisti enkä ikinä lyönyt ketään tyttökavereistani.

Tämä ero aiheutti sen etten enää ikinä voi ostaa asunto-osaketta,sen verta vähän jäi säästöjä etten saa osaketta ostetuksi. Koulutusta on,mutta kunnon työpaikkaa hyvällä palkalla ei löydy.

Ja niissä töissä missä olen käynyt, olen ollu tosi väsyny ja hyvin herkkä kaikille vittuilulle. Ei siinä mitään, olen pystynyt hillittsemään itseni ja hymyilemään pään aukojille. Olen iso mies ja urheilutaustaa, jos jossain työpaikalla suuttuisin tosissaan, olisi se noloa, sillä uskoisin että 95% suomalaista miehistä häviävät minulle vapaaottelussa. Olen siis niellyt vittuillut.Nyt olen työtön.Eikä paljon nappaa pienellä palkalla mennä töihin, kun en kummiskaan saa sellasta palkkaa että saisin pankkilainan asuntoon, edes sellaseen mikä mulla oli lasteniäiti tavatessani.

Impotentiaa ei ole yhtään, miehisyys toimii ja kumppaneita ollut monia. Joku tän palstan moralisoija valitti että ei ole oikein tuoda kumppania samaan sänkyyn missä lapset nukkuu. Mun lapset on kyllä rakkaita ja saa aina tulla viereen, oli mulla seurustelukumppani tai ei. Laskisin noin viitisen useamman kuukauden suhdetta ollut ja sänkyä jakamassa. Toki lapsilal omat sängyt, mutta ovat aina tervetulleita viereeni.

Joskus jso molemamt tuleee viereeni nukkumaan, itken välilä onnesta.

Olen väsynyt ja huonohko etäisukki. Leikin, pelaan ja rakennan leegoaj tosipaljon lasten kaa ja pelataan tietokoneella,lapseni saavat vapaasti surffata netissä.

Mun arvomaailmaan, ehkä kieroon, ei mahdu raukkamaisesti ajautuneet elatusmaksut. Siksi laskenkin aina kuinka edullista on olla kotona,kun saa vapautuksen lähes 300 euron elatusmaksuista, asunto maksetaan ja rahaa saa ruokaan sossusta.

Nuorestapojasta lähtien laajan työhistorian kokeneena olen aina laskenut palkkojani, kärsinyt melkein joak työtunnista ja potkinut itseäni vain palkan voimalla eteenpäin. En vain pysty, en pysty maksamaansäännöllisiä elatusmaksuja pienipalkkaisessa työssä. Taitavana päässälaskijana lasken kuinka pirusti pitää tunteja tehdä jotta saa asumisen ja elatusmaksut kasaan...yksikin tunti voi olla liikaa nyt tässä elämässä.

Olen siis tosi väsy ja onnellinen että sain minimielarit. Valvon öisin, tätä kirjottaessa kello tulee 5.

****jatkuu osassa 2 ****
27754
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

***osa 2***

Olenko turha ihminen ? Monet femakoista tällä palstalla vaativat varmasti minun kuolemistani, josksu mietin että se olis eräs ratkaisu.

Mulla on lähes 20 tonnia asunnossa kii ku myyn kalusteet ja kaikki. laittasin 10 tonnai molemmille lapsille säästötilille 20 vuodeksi ja itse lähtisin. TIlin ehdoton lakisääteinen ehto olisi että 20 vuoteen ei saisi rahoja nostaa, siinä ajassa tulisi hyvät korot,tosin inflaatio vie osan, mutta jäis jotain lapsille ja 20 ikäsinä tajuaisivat ettei heidän äitinsä tartte sitä rahaa.

En ole alkoholisti,ikinä koskenut huumeisiin,en omaa rikosrekisteriä, olen kiltti. Teini-iässä ja aikuisiän kynnyksellä sitä jaksoi ehdä todella paskatöitä ja urheilla, nyt ei viitsi mitänä tehdä ilmatteeksi.

Onneksi lapset on jo sen verta isoja että pärjäävät luonani vaikak nukunkin. En tajua miten selvisinkään vaippahärdellit ja itkuiset vikonloput kun lapset olivat luonani eron jälkeen vauvoina.

Kertokaa mitä teen. Olen nyt tosi rehellinen anonyyminä. Muakiinnostaa pääasiassa raha ja seksi. Runsaan seksin saaminen on tärkeää, liikunta myös. Josksu piipahdan maksullisissa ja viime kerralla maksullisissa laukesin illassa 5 kertaa, tosin sinisten tabujen avittamana.

Olen nykyisin hirveän itsekäs. Ei kiinnosta mitä maailmalla tapahtuu, ja ajttelen elämää vain siihen asti kun aikani tulee.Pitäiskö se näjhdä vielä 50 vuotis päivät ?

Kertokaa muutkin masentuneet isukit, eikä mitään lakia saisi että pettävät ja huoraavat naiset jäisivät ilman elatusmaksuja, tai edes jotakin oppia vaikka kaukoidän islamista että huorata ei saisi ja ajaa miestä tällaseen asemaan ?

Toisaalta, pidän työttömänäolosta, Lasken kuukausia paljonko on elämässä elatusmaksutuskaa jäljellä, jopa prosentteja lasken. Kohta on tiimalasissa kolmasosa lusituista elatusmaksuista...

Ja mulla ei ole senttiäkään velkaa !

avautumisia, julmuuksia, ennenku haukutte,ni sanokaa mitä teen, lähdenkö viimeselle matkalle, kirjotanko kirjeen,kostanko verisesti ennen sitä ?

Ehkä kostoa parempi vaihtoehto on ymmärtää olevansa turha ihminen ja antaa muiden elää onellista elämää, kuolen niellen ylpeyteni.

Ja jos joku naisihminen auttaa, niin nyt kun rehellisiä ollaan, pidän naisista jotka suostuvat anaaliyhdyntään ja oraaliseksissä kykenevät nielemään. Mua ei myöskään haittaa jos nainen on naimisissa tai varattu, mutt akondomia en halua käyttää.

Tekee henkisesti hyvää lauta varatun naisen sisään, se on yksi harvoja mutta isoja elämän iloja ! Ei taida aviomies tietää mitä siellä emättimessä on jso vuorokauden sisään nainen harrastaa seksiä oman miehensä kaa. Siellä on tietty mun jättämä merkki, mun siemennestettä !

Flaksi sentään käy aina välillä naismarkkinoilla,se on kiva, ja sitten ku muutama sponsoroitava,ni avot ! se piristää välillä.

puhun varmaan kuin huumenarkomaani, vaikak mitään en oo ikinä käyttänyt.

katkeruus kun iskee, ni ei sitä jaksa. Ei paljoo kiinnosta. Kunpa vaan sais paljon rahaa, tuhlaan ne ulkona syömiseen kun en välitä ruokaa tehdä.

Jätänkö lapset kokonaan äidilleen ?
meniskö kohta nukkuu....

Äänestä
  • Tuota noin. Itsellä oli ehkäpä jotakuinkin samankaltainen tilanne. Otin ja muutin paikkakunnalta pois koska huomasin etten todellakaan ollut onnellinen. Joskus on vaan ajateltava itseään vaikka kuinka tuntuisi ikävältä. Kait minäkin sitten olen kusipää taas jonkun mielestä. Mut kukin elää tavallaan, Jos pettää, tulee jätetyksi ja sen mukaista se kohtelukin sitten on. Omallakin kohdalla tulin petetyksi ja kyllä se arvet on jättänyt. Enpä toivois kenellekkään samaa tilannetta jossa on 2 alle kouluikäistä lasta, ok-talo jne. Ei kiitos..


    Itsellä oli myös noita väsymys kausia, masennustahan se oli. Mitäpä sitä kiertelemään. Töissä käynti kärsi aika paljon tuosta kaikesta yllättävästä muutoksesta tuolloin mut yli siitä sitten päästiin.

    Itsekkin voin noista elareista sanoa, et tuntuu välillä kuin ne menisikin sen sijaan äidille kuin lapsille. Lähes joka kerta huomaa sen, et lapset kulkee vanhoissa vaatteissa mut mitäpä äiti pitää. Uusia tietenki. Kännykkä vaihtuu tiuhaan tahtiin jne. Kyllä se pistää vähän miettimään omalla kohdalla sitä, miten tuo toinen osapuoli rahojaan käyttelee. Mut minkäs teet. Meneppä siitä sanomaan niin se onkin jo sitten 3.maailmansota päällänsä. Toki mielelläni käyttäisin rahaa lapsiin enemmänkin mutta kun en pysty. =/ Sittenhän se menis itsellänikin siihen et parempi olis olla työttömänä ja antaa valtion hoitaa maksamiset. Sitä en todellakaan tahdo. Ei mitään luovuttamisia.

    Tsemppiä kuitenkin vaikka aika sekavalta tuo sinun kirjoittelu nyt vaikuttikin. Kaiken pystyy muuttamaan jos vaan oikeasti itse tahtoo.

    Itse neuvona antaisin, että älä luovuta. Muuta vaikka pois jonnekkin missä on parempi. Kyllä se onni sieltä jostain vielä löytyy, vaikka ehkä välillä ei siltä ihan tunnukkaan.

    Äänestä

  • Sulla on tosi paha olo. Mene jutteleen jonkun kanssa tai johonkin eroryhmään. Minä eronnut 4 vuotta sitten ja sama väsymys tuttua, ei jaksais tehdä mitään. Lisäksi yksi lapsi pahassa murrosiässä, huh huh. Ehkä kuitenkin joskus tulevaisuudessa elämä paranee. Olen optimisti.

    Äänestä

  • Sinä olet masentunut, sinua riivaavat purkamattomat tunteet. Yrität purkaa niitä varattuihin naisiin, onnistut vain hetkellisesti. Koet , ettet ole mies, koska et vaimollesi kelvannut vaan hän petti.

    Haluat rangaista häntä. Tuo kaikki on ihan normaalia. Mutta tuosta itsetuhon suosta on päästävä ylös.

    Soita terveyskeskukseen mielenterveyspuolelle ja varaa aika. Tuo suo on jo niin syvä, etten usko, että pääset pois kotikonstein. Kun on joku, jolle nuo tunteet, voi puhua ääneen niin se helpottaa. Exällesi räyhääminen auttaa varmasti ja jos et ole sitä vielä tehnyt niin nyt on aika ja sinulla on siihen kaikki oikeus. Huolehdi, että lapset on pois kuuloetäisyydeltä.

    Jos sinua häiritsee elarit niin yritä sopia äidin kanssa maksut pienemmiksi tai avusta ruoalla/vaatteilla. Töitä sinä nimittäin tarvitset, henkisen hyvinvointisi tasapainottamiseen.

    Äänestä

  • Nyt kuule otapa niskasta itseäsi kiinni ja mietipä ihan hiljaa mielessäsi,miten sun lapset jaksaa??? Jos äiti käyttäytyy noin kuten kerrot,olettais että isä on sitten se,joka jaksaa lasten kanssa.En halua sua syyllistää,mut oikeasti sun lapsia ei kukaan muu puolusta kuin sinä!! Alapa nousta sieltä mustista syövereistä ja touhuilet muksujen kanssa.Heräät aamulla kun nekin herää.Huomaat kuinka tärkeä olet lapsillesi!!Leipokaa,siivotkaa ja ulkoilkaa yhdessä! Ne on aivan ensiarvoisen tärkeitä juttuja muksuillesi.Ne hetket syöpyy lastesi mieleen ja niiden avulla jaksavat arkea.Herätys mies ja otapa vastuu elämästäsi ja etenkin muksujesi elämästä!!!

    Äänestä

  • En nyt lähde kaikkea kommentoimaan.
    Itse äitinä (meillä se oli kyllä mies joka petti) toivoisin, että lasten isä sopisi lyhyemmistä tapaamisista, jos ei jaksa aamulla nousta lasten kanssa ja on väsynyt ja masentunut. Tekstistäsi huomasi, että haluat lapsillesi parasta. Voitte varmasti sopia esim. siten, että lapset menevät jo illalla kotiin. Vapaa netin käyttö ei oikeasti ole vaaratonta, vähintäänkin aika kannattaisi rajata tai että pelaavat, mutta ei pääsisi nettiin. Käy lääkärissä ennen kuin et enää pysty, hän kirjoittaa sinulle lääkityksen masennukseen.

    Äänestä

"pettävät ja huoraavat naiset jäisivät ilman elatusmaksuja"

Elatusmaksut ovat lapselle, eivät äidille. Suomessa ei ole tapana maksaa elatusta entiselle puolisolle toisin kuin vaikkapa jenkkilässä.

Noin muuten, kuulostat yksinkertaiselta, lapselliselta ja kovin itsekeskeiseltä. Ikään kuin henkinen kehityksesi olisi pysähtynyt jossakin kolmentoista ikävuoden tietämillä. Surullista on se, että olet lisääntynyt.

Äänestä
  • "Elatusmaksut ovat lapselle, eivät äidille. Suomessa ei ole tapana maksaa elatusta entiselle puolisolle toisin kuin vaikkapa jenkkilässä "

    Voi kuinka väärin tuo asia usein menee ja isä maksaa olosuhteista riippumatta selkä vääränä kunnes lapset ovat 18v. Laki on aina äidin puolella.

    Omassa tilanteessani erosimme lasten ( 2kpl ) ollessa alle kouluikäisiä ja maksoin kaikki elatusmaksut säännöllisesti loppuun.

    Mitä ex-vaimoni sitten teki noilla elatusmaksuilla ? Pisti kaikki maksamani rahat säästötilille, eikä käyttänyt niistä yhtään mitään lasten elämään, eikä käyttömenoihin. Kuulin kaiken lapsiltani.

    Lapset ovat lähteneet jo maailmalle ja ex-vaimoni elää jo kolmatta suhdettaan rikkaana naisena. Hän on ostellut vuosien varrella useita pieniä sijoitusasuntoja, joiden alkupääomana hän on käyttänyt juuri sitä 300000mk, joka hänelle kertyi siis kymmenessä vuodessa minun maksamista elatusmaksuista.

    Joo, sanon suoraan, että ottaa pannuun niin helvetisti !

    Äänestä

  • Hra55 kirjoitti:

    "Elatusmaksut ovat lapselle, eivät äidille. Suomessa ei ole tapana maksaa elatusta entiselle puolisolle toisin kuin vaikkapa jenkkilässä "

    Voi kuinka väärin tuo asia usein menee ja isä maksaa olosuhteista riippumatta selkä vääränä kunnes lapset ovat 18v. Laki on aina äidin puolella.

    Omassa tilanteessani erosimme lasten ( 2kpl ) ollessa alle kouluikäisiä ja maksoin kaikki elatusmaksut säännöllisesti loppuun.

    Mitä ex-vaimoni sitten teki noilla elatusmaksuilla ? Pisti kaikki maksamani rahat säästötilille, eikä käyttänyt niistä yhtään mitään lasten elämään, eikä käyttömenoihin. Kuulin kaiken lapsiltani.

    Lapset ovat lähteneet jo maailmalle ja ex-vaimoni elää jo kolmatta suhdettaan rikkaana naisena. Hän on ostellut vuosien varrella useita pieniä sijoitusasuntoja, joiden alkupääomana hän on käyttänyt juuri sitä 300000mk, joka hänelle kertyi siis kymmenessä vuodessa minun maksamista elatusmaksuista.

    Joo, sanon suoraan, että ottaa pannuun niin helvetisti !

    Niinpä, pitäää olla ihan vitun tarkkana, että voi seurata mihin se raha menee. Itse ainakin toimittaisin sen elatusvelvollisuuteni ennemmin tavarana kuin rahana.

    Ämmät saa huudella niin paljon ku huvittaa jostain lasten kuluihin kuuluvista rahoista, se mihin tämänkin maailman raha kuuluu ja mihin se oikeasti menee on kaksi täysin eri asiaa.

    Äänestä

"Tekee henkisesti hyvää lauta varatun naisen sisään, se on yksi harvoja mutta isoja elämän iloja ! Ei taida aviomies tietää mitä siellä emättimessä on jso vuorokauden sisään nainen harrastaa seksiä oman miehensä kaa. Siellä on tietty mun jättämä merkki, mun siemennestettä !
"

Ensin koin miehenä kovastikin sympatiaa sinua kohtaan, mutta tuo yllä oleva kommenttisi vei kyllä kaikki sympatiat.

Äänestä
  • Nyt kun itsekkin luin tuon lauseen tuolta niin vähän sama juttu. En ymmärrä miksi helvetissä tuollasta pitää kertoa? Eihän tuo kuulu asiaan. Rupee miettimään et onko tässä nyt taustalla kuitenkin pettäminen. Ei kovin fiksun oloista.

    Äänestä

  • Eronkokenut76 kirjoitti:

    Nyt kun itsekkin luin tuon lauseen tuolta niin vähän sama juttu. En ymmärrä miksi helvetissä tuollasta pitää kertoa? Eihän tuo kuulu asiaan. Rupee miettimään et onko tässä nyt taustalla kuitenkin pettäminen. Ei kovin fiksun oloista.

    Häntä itseään on petetty eli siinä on kyse kieroutuneesta kostosta. Hän luulee kostavansa sille muijalle, johon laukeaa, mutta se on se kotona oleva ukko, hänen kohtalotoverinsa joka kärsii. Ehkäpä hän tahtoo sitäkin, vahinko kiertämään- periaatteella.

    Äänestä

On tietysti helppo näin vaan sanoa, mutta ota itseäsi niskasta kiinni ja mene elämässäsi eteen päin. Et ole tehnyt mitään tuomittavaa, miksi siis suret ja masennut näinkin rankasti? Hae ulkopuolista keskusteluapua, ellei ystävistä tai omaisista sellaista löydy!
Löydä elämääsi ilo ja tyytyväisyys, lapsesi ovat jo siihen vankka kivijalka!

Äänestä

Vaikuttaa aika masentuneelta tuo viestiketjun aloittaja.
Kannattasi varmaankin hakeutua prykitriseen hoitoon, aloittaa ehkä joku lääkitys.

En kyllä ymmärrä mitä mielihyvää voi saada varatun naisen panemisesta, mutta ihmisiä on niin monenlaisia.

Itselläni on sellainen periaate että käsittelen entiset suhteet pois ennen kuin aloitan uutta.

Erothan ovat aina ikäviä mutta syyllistäminen ei auta mitään , viha kuluttaa vain turhaan energiaa , samoin kateus.

Jos ei juttu ole toiminut ja toinen on mennyt vieraisiin niin kannattasi kyllä mielestäni ajatella niin että se ihminen ei ole arvoiseni jos on lähtenyt vieraisiin. Ja jos suhde ei toimi niin miksi siinä pitäisi olla , ei kai kukaan halua olla suhteessa jossa jompikumpi on onneton.

Kannattaa ajatella niin että itseään voi muutta toista ei.
ja etsiä sellainen kumppani joka rakastaa sinua sellaisena kuin olet.

Mukavaa kevättä teille kaikille petetyille ja onnettomille. Kyllä se aurinko ja ihastus vielä joskus teillekin tapahtuu.
Ainakin toivon niin. Koska kun rakastaa toista ei häntä halua louka millään tavalla.

Äänestä
  • Tää oli kanssa hyvä vastaus. Psykiatrinen poliklinikka on nähty, kävin siellä puolisen vuotta sitten juttelee, koska käsitin että kostoajatukseni ja niiden villit toteuttamissuunnotelmat ei ole enää tervettä.

    Noh, ketään ei ole kuollut. Myös heti eron jälkeen kävin höpisee ja itkee jonkun psykiatrin tai sen tapasen ka aja päivisin naukkailin pameja. n muuten ennen tätä eroa ollutkaan ikinä ottanu mitään uni-,masennus- tai rauhottavaalääkettä. j nytkin oli välissä parin vuoden tauko.

    Se mikä tuo mullehenkisen tyydytyksen varattujen panemisesta, on kai vahingon paneminn kiertämään. Hienoa jos hetkeksi tunnen olevani ÄIJÄ, parempi kuin se kodin mies, ja taitavalla klitoriksen oraalihyväilyllä olen oppinut aika haastavatkin naiset viemään taivaisiin.

    Tyttöystävä kandidaatteja on tässä välillä, en vain osaa helpolla rakastua ja en ainakaan luottaa naiseen. Pitäis joku veritakuu olla että nainen ei todella petä tai lähde, ni sitten itekin voisin yrittää.

    Erityisesti pidin sun lopetuksesta "Koska kun rakastaa toista ei häntä halua louka millään tavalla."

    Se on loogista faktaa, ja tietty kun näin tuntee, ni silloin ei toista loukka eikä petä.

    Olenkin varma että kukaan nainen elämässäni ei ole vielä minua ihan oikeasti rakastanut. Silloin nuorempana kun alotin ekoja suhteita, rakastuin itse ja olin uskollinen - mutta ei nykynaiset mun tasoisen miehen kaa ole muutamaa vuotta kauempaa.

    Noh, ootetaan jos sellanen oikeesti mua rakastava tässä sit löytyis, 22-30 vuoden ikähaarukasta en sitä saa, koska en ole niin hyvännnäköinen, mutta 30-48 vuoden ikähaarukasta voisin löytääkin.

    Sen ikäisten kanssa se kemia lähinnä on pelannutkin :)

    Äänestä

Olen vanhempi nainen ja saat sympatiani täysin. Olen kanssasi samaa mieltä, että sellaisille naisille täytys kehittää jokin lääke, että lopettavat sen "huoraamisen" Mutta mietin, että siinä tais olla jotain muutakin kun hän läksi ja jätti sinut?? Kaikki naiset kun ei tykkää ja välitä anaaliceksistä, minä mukaan lukien.Samaa mieltä olen myös siitä, että miehet ovat aika heikoilla, kun vaimo lähtee ja ottaa lapset mukaan, jää vain tyhjiö ja kuoret kaikesta.Toivon sinulle jotain järkeä tuohon sinun elämääsi,ole mies ja pidä itsesi miehenä. Enkä tarkoita tuolla jatkuvaa naimista. Liika on liikaa oli se vaikka ,naimista.

Äänestä
  • Vastaan sullekin, toivottavasti säkin fiksu nainen.
    Ei lasteni äiti anaalista välittänyt. Niei suihinotossa yhden kerran 3 vuoden suhteemme aikana.

    Lähti tuplasti vanhemman mehen matkaan kun lapset oli tosi pieniä. Uskon että lopullisin syy oli että kai se uusi mies oli rikkaampi tai miehisempi lasteni äidin silmissä,että piti mut yksin jättää. Silläkin katkera ero alla, huomattavasti vanhempi mies ja halusi nuoren panon itselleen.

    Erityisen katkera olen taloudellisista menetyksistä, en niinkään sen ämmän menetyksestä.

    Sä olit kolmas kelle vastaan tänään. Toivottavasti mun teksti tänä iltana vähän tasapainoisempa akuin eilen aloittamani

    Äänestä

Kun elämä hiukan potkaisi pohkeeseen niin sä luovutit heti. Unohdit lapset ja aloit säälimään itseäsi. Aloita siitä, että luet kirjan

JÄLLEENRAKENNUS KUN SUHTEESI PÄÄTTYY
Kirjoittaja Bruce Fisher, Ilmaiseksi kirjastosta.

Tee niin kuin kirjassa kehoitetaan. Tee muistiinpanot ohjeiden mukaan ja täydennä niitä vuoden kuluttua, niin kuin kirjassa neuvotaan.

http://www.booky.fi/kirja/fisher_bruce/jalleenrakennus_kun_suhteesi_paattyy/9789519746319 (kirjan kantta klikkaamalla pääset tutustumaan kirjan sisältöön)

Ostin kirjan veljelleni aikoinaan. Hänellä oli sama tilanne kuin sinulla. Ei hän vieläkään ole täysin "kunnossa", mutta paremmassa jamassa kuitenkin. Sivustaseuraajana olen jopa jollain tavalla kateellinen, että miehen - esim. sinun ja veljeni, rakkaus lasten äitiä kohtaan on niin runsasta ja palvovaa, että kun nainen jättää niin mies jumiutuu vain suremaan tätä yhtä rakkautta unohtaen jopa lapsensa ja oman hyvinvoinnin, työn tärkeyden ja suunnittelee itsaria. Oi sitä suurta lempeä. Ihan kuin saduissa.

Et ole vaan tajunnut sitä tosiasiaa, että tämän hetkinen tapasi työstää eroa on väärä ja parhaimman kostosi saat kun hommaat itsellesi rakastavan kaunottaren ja olet lapsillesi maailman paras iskä, niin ettei lapsesi osaa puhua lähin kotona mistään muusta kuin isistä. Se riepoo naista, joka luuli vaihtaneensa kukkonsa parempaan.

Lasten kanssa ei tarvitse tehdä mitään erikoista. Heidän kanssaan pitää vain olla. Pelaaminen ja legoilla rakentelu ja painiminen ja raisut kutitusleikit, yhteiset leffahetket ja iltasadut on tärkeitä, ei mitkään suuret kuviot.

Mielestäni olet masentunut ja sinun pitäisi ensin hakea apua siihen vaivaan, eikä suinkaan bailata hillittömästi sinisten pillereiden voimalla.

Äänestä
  • Tää oli piristävin ja miellyttävin vastaus. Erityisesti pidin kohdasta:

    "Sivustaseuraajana olen jopa jollain tavalla kateellinen, että miehen - esim. sinun ja veljeni, rakkaus lasten äitiä kohtaan on niin runsasta ja palvovaa, että kun nainen jättää niin mies jumiutuu vain suremaan tätä yhtä rakkautta unohtaen jopa lapsensa ja oman hyvinvoinnin, työn tärkeyden ja suunnittelee itsaria. Oi sitä suurta lempeä. Ihan kuin saduissa. "

    Toi on NIIN mahtavasti vastattu, että tosiaan ajattelee että lasteni äiti ei tosiaan ollu suuri rakkaus, hän ei ole varmuudella tunnetason top 5 joukossa in my life.

    En tiedä miksi saan näitä masennusaaltoja, nyt kai parempi iltayö.
    Varsinkin kun jo 4 kk eron jälkeen keväällä 2006 muistan kuinka pirteä olinkaan ja koin jo olevani selvä. näin myös 2007 syksyllä ja 2008 kesällä, vappu 2009 ypöyksin, syksy 2009 sekavaa. Alkuvuosi 2010 ok, nyt puolisen vuotta alamaissa.

    Ehkä mielekkään ja koulutusta vastaavan haastavan työn saaminen voisi edistää juttuani. Kursseja olen eroon liittyen käynyt, harkitsin josksu tota Fischerin juttua.

    Ehkä suurempi syy on "sairaassa" mielessäni kostaa kaikilla minua kohtaan pahasti tehneille, ei tosiaankaan mustasukkaisuus lasteni äitiä kohtaan.

    Nimittäin aika ajoin tulvii menneisyydestää, useampien vuosien, jopa 20 vuoden takaa tilanteita jotka vaan tulee päähän muistoina missä kohdeltiin ma väärin ja sitten mieleni miettii kostoa.

    Sairasta ja outoa. Ei oikeesti ole järkeä kosaa kellekän,ei ainakaan väkivallalla.

    Sitten joskus heräilen öisin, ja mut valtaa sanomattoman voimaksa häpeä. siis ihan tunteista voimakkain, ja muistelen jotain hölmöä tapausta tai jotain mitä häpeän tehneeni ja koen itseni hölmöksi jossain sosiaalisessa tilanteessa. Joku menneiden vuosien häpeätilanne tulee todella voimakkaana ja herään siihn - mlkein itekseen yöllä herätessäni alan pyytämään anteeksi etät olen olemassa...

    Hassu tunen toi häpeä - tilanteista joita tuskin muut ihmiset muistaa...

    Äänestä

  • EtäIsukki_70 kirjoitti:

    Tää oli piristävin ja miellyttävin vastaus. Erityisesti pidin kohdasta:

    "Sivustaseuraajana olen jopa jollain tavalla kateellinen, että miehen - esim. sinun ja veljeni, rakkaus lasten äitiä kohtaan on niin runsasta ja palvovaa, että kun nainen jättää niin mies jumiutuu vain suremaan tätä yhtä rakkautta unohtaen jopa lapsensa ja oman hyvinvoinnin, työn tärkeyden ja suunnittelee itsaria. Oi sitä suurta lempeä. Ihan kuin saduissa. "

    Toi on NIIN mahtavasti vastattu, että tosiaan ajattelee että lasteni äiti ei tosiaan ollu suuri rakkaus, hän ei ole varmuudella tunnetason top 5 joukossa in my life.

    En tiedä miksi saan näitä masennusaaltoja, nyt kai parempi iltayö.
    Varsinkin kun jo 4 kk eron jälkeen keväällä 2006 muistan kuinka pirteä olinkaan ja koin jo olevani selvä. näin myös 2007 syksyllä ja 2008 kesällä, vappu 2009 ypöyksin, syksy 2009 sekavaa. Alkuvuosi 2010 ok, nyt puolisen vuotta alamaissa.

    Ehkä mielekkään ja koulutusta vastaavan haastavan työn saaminen voisi edistää juttuani. Kursseja olen eroon liittyen käynyt, harkitsin josksu tota Fischerin juttua.

    Ehkä suurempi syy on "sairaassa" mielessäni kostaa kaikilla minua kohtaan pahasti tehneille, ei tosiaankaan mustasukkaisuus lasteni äitiä kohtaan.

    Nimittäin aika ajoin tulvii menneisyydestää, useampien vuosien, jopa 20 vuoden takaa tilanteita jotka vaan tulee päähän muistoina missä kohdeltiin ma väärin ja sitten mieleni miettii kostoa.

    Sairasta ja outoa. Ei oikeesti ole järkeä kosaa kellekän,ei ainakaan väkivallalla.

    Sitten joskus heräilen öisin, ja mut valtaa sanomattoman voimaksa häpeä. siis ihan tunteista voimakkain, ja muistelen jotain hölmöä tapausta tai jotain mitä häpeän tehneeni ja koen itseni hölmöksi jossain sosiaalisessa tilanteessa. Joku menneiden vuosien häpeätilanne tulee todella voimakkaana ja herään siihn - mlkein itekseen yöllä herätessäni alan pyytämään anteeksi etät olen olemassa...

    Hassu tunen toi häpeä - tilanteista joita tuskin muut ihmiset muistaa...

    "Ehkä mielekkään ja koulutusta vastaavan haastavan työn saaminen voisi edistää juttuani."

    Ihan mikä tahansa mielekäs ja omalta tuntuva juttu ja normaali arkirytmi pelastaa sinut. Työ on elämän suola, siitä saatava palkka on pippuria. Kun menet fyysisesti väsyneenä illalla nukkumaan, heräät aamulla levänneenä, sinulle ei jää aikaa yöllisiin itsetutkiskeluhetkiin, koska ne vetävät sinua kölin alta aina uudestaan ja uudestaan ja kaikki ajatukset muuttuvat mustiksi möröiksi.

    Kun ajattelet negatunteita, vanhojen vääryyksien kostoa tai häpeäntunteita itseksesi, oletko ajatellu mistä sellaiset tunteet nousevat? Lapsuus on lähes aina muheva alusta sellaisille ajatuksille.

    Loukattu itsetunto selittää kukasta kukkaan hyppäämisen - miehisyyden todistelua lähinnä itselleen. Mutta etkö voisi todistaa itsellesi olevasi hyvä ihminen, hyvä isä ja olla ruokkimatta pahoja ajatuksia? Loppupeleissä ihmisellä ei ole muuta kuin lapsensa, aloita tsemppaamalla lastesi suhteen. Pakota itsesi lähtemään heidän kanssaan pienille retkille kirjastoon ja paikalliseen pallomereen. Teette pieniä mukavia juttuja, jotka eivät rasita suuruudellaan sinua tai lapsia tai kukkaroa. Keväällä voi pistää siemeniä multaan ja seurata taimien kasvamista ikkunalaudalla. Joudut huolehtimaan "puutarhasta" lasten poissaollessakin ;)

    Vuosikalenterisi mukaan eron alkuhuuman jälkeinen krapula ja tyhjyys pitää nyt vuosien lievää masista yllä, ja siitä pitää päästä eroon. Olisiko ns aikuinen nainen parempi kuin perheenperustamisiässä oleva Molla? Mottonui eronneille epävarmoille: Seurustele, älä vakiinnu, nauti yhdessäolosta, älä liittoudu. Elä hetkessä.

    Miehen itsetunnon ja tasapainoisen elämän peruspilari, sokkeli, tukiranka jne on hyvä fyysinen kunto eli säännöllinen liikunta, mieti sitä.

    t. r05k4p05t1r0b0tt1

    Äänestä

  • Hei taas kirjoitti:

    "Ehkä mielekkään ja koulutusta vastaavan haastavan työn saaminen voisi edistää juttuani."

    Ihan mikä tahansa mielekäs ja omalta tuntuva juttu ja normaali arkirytmi pelastaa sinut. Työ on elämän suola, siitä saatava palkka on pippuria. Kun menet fyysisesti väsyneenä illalla nukkumaan, heräät aamulla levänneenä, sinulle ei jää aikaa yöllisiin itsetutkiskeluhetkiin, koska ne vetävät sinua kölin alta aina uudestaan ja uudestaan ja kaikki ajatukset muuttuvat mustiksi möröiksi.

    Kun ajattelet negatunteita, vanhojen vääryyksien kostoa tai häpeäntunteita itseksesi, oletko ajatellu mistä sellaiset tunteet nousevat? Lapsuus on lähes aina muheva alusta sellaisille ajatuksille.

    Loukattu itsetunto selittää kukasta kukkaan hyppäämisen - miehisyyden todistelua lähinnä itselleen. Mutta etkö voisi todistaa itsellesi olevasi hyvä ihminen, hyvä isä ja olla ruokkimatta pahoja ajatuksia? Loppupeleissä ihmisellä ei ole muuta kuin lapsensa, aloita tsemppaamalla lastesi suhteen. Pakota itsesi lähtemään heidän kanssaan pienille retkille kirjastoon ja paikalliseen pallomereen. Teette pieniä mukavia juttuja, jotka eivät rasita suuruudellaan sinua tai lapsia tai kukkaroa. Keväällä voi pistää siemeniä multaan ja seurata taimien kasvamista ikkunalaudalla. Joudut huolehtimaan "puutarhasta" lasten poissaollessakin ;)

    Vuosikalenterisi mukaan eron alkuhuuman jälkeinen krapula ja tyhjyys pitää nyt vuosien lievää masista yllä, ja siitä pitää päästä eroon. Olisiko ns aikuinen nainen parempi kuin perheenperustamisiässä oleva Molla? Mottonui eronneille epävarmoille: Seurustele, älä vakiinnu, nauti yhdessäolosta, älä liittoudu. Elä hetkessä.

    Miehen itsetunnon ja tasapainoisen elämän peruspilari, sokkeli, tukiranka jne on hyvä fyysinen kunto eli säännöllinen liikunta, mieti sitä.

    t. r05k4p05t1r0b0tt1

    Vuosikalenterisi mukaan eron alkuhuuman jälkeinen krapula ja tyhjyys pitää nyt vuosien lievää masista yllä, ja siitä pitää päästä eroon. Onko sinulla ollut kunnon laastarisuhdetta erosi jälkeen? Olet meinaan sellaisen tarpeessa. Olisiko ns aikuinen nainen parempi kuin perheenperustamisiässä oleva Molla? Mottoni eronneille epävarmoille: Seurustele, älä vakiinnu, nauti yhdessäolosta, älä liittoudu. Elä hetkessä.

    t. r05k4p05t1r0b0tt1

    Äänestä

aika hyvin meette halpaan, toihan on aivan provoa tekstiä.
ties vaikka joku pentu kirjoittaa mitä sattuu.

Äänestä

Onhan se helppo anonyymisti kirjottaa, onneksi niin, koska edelliset kommentit, miten nousta suosta ylös, eivät ole mitään provoa.
Tosi on, että pese itsesi, siivoo kotisi, herää aamulla kello 7 ja ulkoile. Hyvä kunto tuo hyvän mielen, sitten haet töitä.
Ja kun lapset ovat luonasi, nukut, kun he nukkuu, heräät, kun he heräävät. Vaikka kuinka ei jaksais. Lapset ovat pieniä vaan hetken ja eivät oo tehneet sulle mitään pahaa. Päinvastoin, tarvitsevat sinua jo oot heille aikuisen ihmisen malli. Kun kerran olet osaltasi lapset hankkinut, niin oot heistä vastuussa. Ruvetkaa käymään vaikka uimassa, ei maksa paljoa ja tekee kaikille hyvän olon.
Tajua nyt, että saat olla onnellinen, kun sulla on kuitenkin katto pään päällä, suht koht fyysinen terveys tallella, ruokaa ja lämpöä. Pieniä ihmisiä, jotka tykkäävät sustä semmosenaan. En vaan tajua, miten itte kehtaat tai miten se äiti voi antaa lastensa olla jossain täysin sikolättikodissa? Että hyi oksennus sentään!

Äänestä
  • ootkos koskaan mennyt yllätyskäynnille sellaisen palstan yhäriruikuttajaan sopivan äitylin kämpille ilman ilmoitusta tulostasi? itse olen mennyt ja sen jälkeen lapset otettiin huostaan ja sijoitettiin sijaisperheeseen koska se kämppä oli KAAMEA sikolätti! varsinkin tietokonepöydän ympäristö oli hirvittävää katseltavaa tyhjine kaljatölkkeineen ja valmisruokapakkauksineen! eli kyllä teistä "huolehtivista" äideistäkin löytyy salaisia puolia........

    Äänestä

  • järkyttynyt sisar kirjoitti:

    ootkos koskaan mennyt yllätyskäynnille sellaisen palstan yhäriruikuttajaan sopivan äitylin kämpille ilman ilmoitusta tulostasi? itse olen mennyt ja sen jälkeen lapset otettiin huostaan ja sijoitettiin sijaisperheeseen koska se kämppä oli KAAMEA sikolätti! varsinkin tietokonepöydän ympäristö oli hirvittävää katseltavaa tyhjine kaljatölkkeineen ja valmisruokapakkauksineen! eli kyllä teistä "huolehtivista" äideistäkin löytyy salaisia puolia........

    Ai sisar HEHHHEHEH

    Taidat olla she-male :D

    Äänestä

Voi miten ikävää luettavaa..

Oot saanut kokea vääryyttä, mutta tahdot aikaansaada tismallen samoja murheita niille miehille joiden naiset nyt huoraavat sun kanssa. Rakastat rahaa ja vihaat kun vaimollasi on rahaa.. Vihaat huoraamista ja huoraat itse... Täysin ymmärrettävää tuo itseviha. Sitä saatana sun tahtookin tehdä. Katkeruutesi (ja tyhyytesi) määrä on aivan valtava. Arvomaailman tarkastelu ja Jumalan pyytäminen elämääsi saattaa antaa sulle ihan uuden elämän ja saat anteeksi ja kykenet antamaan anteeksi ja vapautua.

Jeesus Rakastaa sua!

Äänestä

Anna vaan lapset äidille niin voit keskittyä vaan itseesi ja pääset elatusmaksuistakin. Olet sellaisessa tilassa että lapset ovat seurassasi heitteillä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Etä__Isukki70 kirjoitti:

Kerronpa oman tilanteeni.Minulal 2 alle kouluikäistä lasta, ja jouduin etäisäksi kun lasteni äiti petti ja lähti toisen miehen matkaan 5 vuotta sitten. Siis saan käyttää sanaa huorata,koska hän tosiaan teki niin. Siis huorasi,petti ja lähti.

Yleisesti ottaen on nää 5 vuotta mennyt ihan jees,mutta välillä on väsymyskausia. Nukun hirvittävän paljon,en aina öiseen aikaan ja olen hirmu väsynyt päivisin.

Lapset ollessaan luonani, en jaksa aamuisin heidän kanssaan samaan aikaan, nykyään en aina jaksa laittaa aamiaista heille. Illalla laitankin jotain valmiiksi. Aamusin ottavat muroja.

En juuri ulkoile heidän kanssaan, muistelisin että 3v sitten ulkoiliin aamupäivisin, nyt vaan oleskellaan kotosalla. Yleensä en jaksa siivota heidän jäkiään, ja voi sama sotku olla 2 viikon kuluttua kun uudestaan tulevat.

Tosiaan välillä ollu pirteämpiä aikoja, välillä näitä väsymys aikoja. Josksu pahimpina aikoina oli 5-6 kuukauden taukoaj etten jaksanut ottaa lapsia ollenkaan, en oikeasti jaksanut.

Tietysti olen katkera erosta, en olisi ikinä,en ikinä eronnut siitä naisesta jonak kanssa lapset teen. En ole alkoholisti enkä ikinä lyönyt ketään tyttökavereistani.

Tämä ero aiheutti sen etten enää ikinä voi ostaa asunto-osaketta,sen verta vähän jäi säästöjä etten saa osaketta ostetuksi. Koulutusta on,mutta kunnon työpaikkaa hyvällä palkalla ei löydy.

Ja niissä töissä missä olen käynyt, olen ollu tosi väsyny ja hyvin herkkä kaikille vittuilulle. Ei siinä mitään, olen pystynyt hillittsemään itseni ja hymyilemään pään aukojille. Olen iso mies ja urheilutaustaa, jos jossain työpaikalla suuttuisin tosissaan, olisi se noloa, sillä uskoisin että 95% suomalaista miehistä häviävät minulle vapaaottelussa. Olen siis niellyt vittuillut.Nyt olen työtön.Eikä paljon nappaa pienellä palkalla mennä töihin, kun en kummiskaan saa sellasta palkkaa että saisin pankkilainan asuntoon, edes sellaseen mikä mulla oli lasteniäiti tavatessani.

Impotentiaa ei ole yhtään, miehisyys toimii ja kumppaneita ollut monia. Joku tän palstan moralisoija valitti että ei ole oikein tuoda kumppania samaan sänkyyn missä lapset nukkuu. Mun lapset on kyllä rakkaita ja saa aina tulla viereen, oli mulla seurustelukumppani tai ei. Laskisin noin viitisen useamman kuukauden suhdetta ollut ja sänkyä jakamassa. Toki lapsilal omat sängyt, mutta ovat aina tervetulleita viereeni.

Joskus jso molemamt tuleee viereeni nukkumaan, itken välilä onnesta.

Olen väsynyt ja huonohko etäisukki. Leikin, pelaan ja rakennan leegoaj tosipaljon lasten kaa ja pelataan tietokoneella,lapseni saavat vapaasti surffata netissä.

Mun arvomaailmaan, ehkä kieroon, ei mahdu raukkamaisesti ajautuneet elatusmaksut. Siksi laskenkin aina kuinka edullista on olla kotona,kun saa vapautuksen lähes 300 euron elatusmaksuista, asunto maksetaan ja rahaa saa ruokaan sossusta.

Nuorestapojasta lähtien laajan työhistorian kokeneena olen aina laskenut palkkojani, kärsinyt melkein joak työtunnista ja potkinut itseäni vain palkan voimalla eteenpäin. En vain pysty, en pysty maksamaansäännöllisiä elatusmaksuja pienipalkkaisessa työssä. Taitavana päässälaskijana lasken kuinka pirusti pitää tunteja tehdä jotta saa asumisen ja elatusmaksut kasaan...yksikin tunti voi olla liikaa nyt tässä elämässä.

Olen siis tosi väsy ja onnellinen että sain minimielarit. Valvon öisin, tätä kirjottaessa kello tulee 5.

****jatkuu osassa 2 ****

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu