Pääseekö kaikki yliopiston pääsykokeisiin?

Riippuu alasta. Esim. biologian pääsykokeeseen pääsee kaikki halukkaat, kirjoituksista huolimatta. Sisäänkin voi päästä vaikka olisi huonot kirjoitukset jos saa pääsykokeista täydet pisteet. Mutta vakavasti puhuen, älä ainakaan biologiksi hae koska et tule sisään pääsemään. En tiedä oikiksesta mitään mutta veikkaisin että hyvät reaalikirjoitukset helpottaa kummasti sisäänpääsyä.

Kyllä mun käsittääkseni kaikki saa mennä pääsykokeisiin, mutta hyvistä yo-tuloksista saa lisäpisteitä. Lukion päästötodistus ei juurikaan merkkaa. Itse pääsin lääkikseen vaikka kirjoitukset meni penkin alle (c:n paperit), lukion päästötodistuksen ka 9. Täytyy vaan lukea niin helkatisti pääsykokeisiin. Tsemppiä!

Yleensä kaikkialle tarvitaan jokin toisen asteen koulutus tai vastaava todiste siitä, että et ratsasta pelkällä peruskoululla.

Joihinkin kohteisiin ei pääse kaikki halukkaat, vaan esim. taidealoille ja arkkariksi ym. valitaan ensin osa tyypeistä pääsykokeisiin ennakkotehtävien perusteella. Kuitenkaan suurimmalle osalle yliopistokohteista ei ole mitään ennakkotehtäviä, eikä myöskään lähetetä erikseen mitään pääsykoekutsuja (kuten taas amk:n puolella tehdään).

Monille matemaattisille ja luonnontieteellisillekin aloille voi päästä suoraan ilman pääsykokeita, jos olet menestynyt hyvin kirjoituksissa (lähinnä matikka/fysiikka/kemia-linjalla). Muissa kohteissa yo-kokeista saa hyvin pisteitä ja niistä voi saada jopa enemmän pisteitä kuin varsinaisesta pääsykokeesta (toki lähes kaikkiin paikkoihin otetaan ihmisiä kahdesta ryhmästä eli yo-kokeiden pääsykokeiden perusteella sekä pelkästään pääsykokeiden perusteella, eli jos kirjoitukset eivät mene nappiin, niin ei peli ole menetetty). Monissa kohteissa ei kuitenkaan auta edes se, että on 8 ällää, vaan pitää saada myös kokeesta vähintään vähimmäispistemäärä läpipääsyyn (esim. 1/3-1/2 kokeesta oikein).

Oikiksen valinnoissa on 2 kiintiötä.

1. Yhteispistekiintiö. Yhteispistekiintiössä hakevien osalta huomioon otetaan yo-arvosanoista saatavat lähtöpisteet, jonka jälkeen hakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen koepisteiden ja yhteispisteiden yhteenlaskun avulla.

2. Koepistekiintiössä menestys lasketaan pelkkien pääsykoepisteiden avulla, eikä lähtöpisteitä juurikaan huomioida.

Selvennykseksi sanottakoon, että kaikki ylioppilaat hakevat ensin yhteispistekiintiössä. Mikäli tiedekunta katsoo etteivät lähtöpisteet riitä, putoat koepistekiintiöön. Käytännössä valintakoe ratkaisee. Hyvillä yo-arvosanoilla voi etua saada hki:n oikikseen hakiessa muutaman pisteen.

Esimerkiksi Helsinkiin vuonna 2010 otettiin sisään

1. Yhteispistekiintiössä kaikki ne 91 hakijaa, joiden yhteispisteet olivat vähintää: 83.

2. Koepistekiintiössä kaikki ne 108 hakijaa, joiden koepisteet olivat vähintään 57 ja ne joiden koepisteet olivat 56 lähtöpisteiden ollessa vähintään 17.

Ei sisäänpääsyyn todellakaan mitään huipputokaria tarvitse. Itselläni on ihan keskinkertainen yo-todistus ja pääsin opiskelemaan lakia, joten kaikki on mahdollista. Työtä se vaan vaati kovasti. Kannattaa ainakin lukiossa opetella hyvä luku- ja opiskelurutiini. Muuten pääsykoekevään rankkuus voi tulla ihan yllätyksenä.

Ainakin oikiksen pääsykokeissa kannattaa skarpata sen verran, että vastausten osumatarkkuus on parempi kuin tässä kysymyksessäsi. Palstan otsikko on nimittäin "Tavoitteena lisensiaatin- tai tohtorintutkinto? Keskustele akateemisista jatko-opinnoista."