Olen tuntenut itseni hälyttävän pitkään masentuneeksi. Päivä toisensa jälkeen on musta, eikä asiaa helpota se, että elämä on muutosvaiheessa. En tiedä miten pääsisin tästä aallonpohjasta ylös. Eihän näin voi jatkua loputtomiin.
Mustaa
Mustia päiviä
170
0Äänestä
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei voikaan . Itsekin näemmä ymmärrät, että kyseessä on aallonpohja. Kyllä se paremmaksi muuttuu. Kunhan teet kuin minä tein nuorempana kun kaikki oli paut vastaan ja viturallaan: mielummin ole tekemättä YHTÄÄN MITÄÄN; älä tee tyhmyyksiä; pidät portfoliosi (=tekemistesi historia kirjoitettuna) tyhjänä niin pitkään kuin mahdollista. Eli ratkaisuja elämän suunnan suhteen EI PIDÄ tehdä, kun on "kusisessa" tilanteessa, mieluummin pakene omaan rauhaan! Aikaa on, elät vielä kymmeniä vuosia. Älä sitä mieti, että "muut tekee sitä ja tätä ja tota".
Itse pidin henkisiä välivuosia ( joiden aikana itsekin luulin putoavani jostain "kelkasta") ja olin paljon aikuisempi vähän vanhempana, kun huomasin osaavani itse "pärjäämisasiat".