antinahteenrakennuspalvelu.com on alkanut tuoda maahan Saksalaista Norit -vesikertoista lattialämmitysjärjestelmää. Uutta siinä on nopeus, ekologisuus ja energiansäästö. Vesikiertoiset lattiat taloon viikossa. Lattia asennetaan yhtä helposti kuin laminaattilattia. Järjestelmä madaltaa kynnystä siirtyä uusiutuvan energian käyttäjäksi. Vesikiertoinen lattia mahdollistaa minkä hyvänsä lämmitysjärjestelmän, joka tuottaa lämmintä vettä. Sopii saneeraukseen, uudisrakennuksiin ja on myös omatoimirakentajan suosikki. Lattialämpö on tasainen ja saadaan pienemmällä vedenlämmöllä. Tähän on mahdollista saada myös energia-avustusta.
Uutuus Suomessa
Hannu Kiuru
13534
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miten laitetaan vanhaan, jos lattia nousee sentinkin ei asunnosta pääse ulos kun ovet ei aukee ? Laita toimiva linkki, jos et osaa niin minä voin opettaa.
Niin, ei aina niin helposti käy, kuin esitteissä lukee. Minun talossani sentin korotus lattiossa ei onnistu. Väliovet pitäisi madaltaa.
Tosin ulos pääsee aina. Avautuuhan ulko-ovi ulospäin. ;)
On totta, että lattia nousee n. 33mm ja vielä lisäksi pintalattiankin paksuuden verran. Monessa remppapaikassa on kynnykset, jotka on poistettu, kun halutaan ilmanvaihdon takia rakoa ovien alle. Tämä on yleensä riittänyt lattialämmityselementtien asennuksen tilaksi. Monet ovat poistaneet lattialaudan ja korvanneet sen sitten vähän ohemmalla laudalla, koska lattialämmitys toimii paremmin ohuemman laudan läpi. Oven alalaidasta jotkut ovat ottaneet vähän pois. Tilanne on vähän tapauskohtainen ja konstit ovat monet...
Linkki kyllä toimii, mutta osoite on hieman pitkä, joten tulee helposti kirjoitusvirheitä: http://www.antinahteenrakennuspalvelu.com/
Meillä ei toiminut tuo järjestelmä. Alkoi liitoksista vuotamaan vettä lattian sisälle ja monien viikkojen kuivatukset siihen päälle. En voi todellakaan suositella.
Ei siinä tule mitään liitoksia lattian sisälle.
Ettäkö ilmanvaihtoa varten jätetty ovirako on sitten suljettavissa tämän lämmityksen tilantarpeen myötä?
Koneellisessa ilmanvaihdossa ilman pitää päästä virtaamaan huoneesta toiseen, vaikka ovi on kiinni. Siksi oven alle yleensä jätetään noin 20mm rako. Ovesta voi ottaa hieman pois alareunasta. Itse nostaisin koko oven ja karmin ylemmäksi.
elä irvi on oikeassa; lattian sisään ei tule saumoja. Tässä järjestelmässä, joka on uusi Suomessa, putkilenkit ovat koko matkaltaan täysin suojassa. Putkien laiton jälkeen urat ja putket täyteään itsetasoittuvalla erikoismassalla, joka peittää putket ja nostaa lattian korkeutta vielä n. 3mm. Samanaikaisesti laitetaan koepaine päälle ja annetaan sen olla siinä 12h, joten vuodot kyllä havaittaisiin.
Minulla on helppo homma, kun teen remppaa 100v hirsitalooni, siinä voin määrätä itse lattiankorkeudet ja samoin ovenkorkeudet. Yläkertaan, joka on vielä purulattiana, laitan myös tämän Norit -lattialämmityksen. Homma käy nopeasti; koolaan vain lattia-alueen suoraksi ja lyön jonkun levyn pohjaksi ja sen päälle nämä elementit. Uskoisin, että tämän levyn päälle tehtävät vesikiertoiset lattiat (N. 200m2) valmistuvat viikossa, eli niissä on jo sitten laatat ja lattialaudat paikoillaan. Itsetasoittuvan massan kuivuminen lattialaudalle sopivaksi vie aikaa kolme tai neljä päivää, riippuen kuivumisolosuhteista.
Pari kaveria oli kuollut kun oli jännitteet tulleet noihin putkiin. Ite en kyl laittais, melkoisia hazardihommia ovat...
Mitkä ihmeen jännitteet???
Lämmitettävät vesikiertoiset (ulkona pakkasnesteellä) kuumakivilattiat, lämpöä keräävät laperakenteet ja massavaraavat kivipatterit kehitettiin ferrobetonitekniikalla Suomessa jo 80-luvun alussa. Niitä on eniten käytetty ferrobetonialuksissa, mutta myös maatiloilla, ulkorakennuksissa etelälappeissa lämmön kerääjinä ja lattoissa kuumakivivaraajina. Ratkaisu on ylivoimainen tavanomaisiin lattialämmityksiin verrattuna, koska rakenne sisältää tiheän horisontaali- teräsverkoston, joka jakaa lämmön tasaisesti.. Lämpö ei karkaa kartiona ulos paikallisesti, vaan ferrobetonirakenne on kaikkialta tasalänpöinen. Konstruktio on itsekantava, kevyt, halpa ja nopea toteuttaa. Helppo asentaa minne vain sisälle tai ulos. Varsinkin märkätiloihin, jossa se samalla toimii myös vesitiiviinä itsekantavana rakenteena, mutta samalla myös hengittävänä kosteuseristeenä.
Samaa voi käyttää vaikka kasvihuoneen tai varhaisviljelyn alustana, pihan sulattajana, autotallin lattiana ja kattona(lämpökerääjä), uima-altaana tai kylpytynnyrinä ja vaikka lämmitettävänä kalankasvatusaltaana tai lintulan pohjana..
Menetelmää ei ikävä kyllä tunneta Suomessa maarakennusalalla vaikka mm. Särkisalossa niitä on testattiin ja toteutettiin eri maatiloilla jo 80-luvuta lähtienl. Pääasialliset käyttökohteen on kuitenkin koko ajan ollut veneissä ja laivoissa(mm. Kuunari Koiviston kaikki märkätilat ja kansihytit).
Katso linkistä ferrobetonirakentamista: http://www-ferrocement.com
Minulta saa ferrobetoista lisätietoa ja kirjallisuutta 40 vuoden kokemuksella.
Jouko Heikola, ins.DIS
p. 0468912846
[email protected]
Edelliseen tuli virhe. Ferroetonirakentamisen (suomalainen ilmaisu) linkki on: http://www.ferrocement.com
Kannattaa tutustua ja hämmästellä,miksi suomalaiset eivät rakenna älykkäästi ferroetonista. Se ei pala, ruostu, mätäne, ei haperru, halkeile eikä murene ja siitä voi tehdä mitä tahansa muotoja haluaa. Mutta; Betoniteollisuus ei ole ferrobetonista kiinnostunut, koska betonia ei kulu kuin nimeksi nykyiseen betonirakentamiseen verrattuna!
Jouko Heikola
Kuunari Koivisto. Nythän mä hokasin :D
Olet ner ja vielä "Rahat loppu? Oliko sitten vielä muita mielipiteitä aiheesta?
Teemme taas laboratoriokokeita massavaraajilla ja lämpökerääjillä. Kesällä muutaman kevytrakenteisen ferrobetonisen lämpöeristetyn autotallin itsekantavilla lämpökerääjälappeilla ja lattialämmityksellä. Myös muutaman varaavan uunin, kiukaan ja pihagrillin ferrobetonista.
Kerron myöhemmin tarkemmin ja teen rakennusohjeet niistä.
Jouko Heikola