http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/paihdeaitien pakkohoito tulee/a602944?s=r&wtm=mediuutiset/-01042011
Esitys pakkohoitolaiksi:
http://pre20090115.stm.fi/hl1233566217271/passthru.pdf
Klaus Mäkelän kommentoi ehdotusta ansiokkaasti:
http://www.stakes.fi/yp/2009/2/mäkeläk.pdf
Pakkohoitolaki päihteitä käyttäville raskaanaoleville on tulossa. Mielenkiintoista olisi pohtia pakkohoitolain ja ennakollisen huostaanoton yhteyttä, oikeusvaikutuksia ja vaikutuksia raskaudenkeskeytyksiin, huostaanottoihin, neuvolajärjestelmään ja lääkäri-potilassuhteeseen. Puhumattakaan lain vaikutuksesta ensi- ja turvakotien toimintakäytäntöihin, asiakaspalveluun ja rahoitukseen.
Esityksessä on kuultu sosiaalityön tutkija Tarja Heinoa Stakesista, ylitarkastaja Marjaana Pelkosta sosiaali- ja terveysministeriöstä, viestintäjohtaja Teuvo Peltonie- meä A-klinikkasäätiöstä, hallitussihteeri Anne Koskelaa sosiaali- ja terveysministeriöstä, ter- veydenhoitaja Taina Ylä-Soininmäkeä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä,
erityistyöntekijä Tarja Kekkiä Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:stä, sosiaalityöntekijä Pia Kurolaa Espoon keskuksen perhekeskuksesta, pääsihteeri Mirjam Kallandia Mannerheimin lastensuojeluliitosta (tutkijan ominaisuudessa) ja ylilääkäri Antti Holopaista A-klinikkasäätiöstä.
Esityksen ovat allekirjoittaneet:
Kari Paaso
Maria Kaisa Aula
Maija Haukkamaa
Terhi Hermanson
Olavi Kaukonen
Tapani Sarvanti
Tuovi Hakulinen- Viitanen
Elina Kotovirta
Lotta Silvennoinen
Mirja Nyroos-Seppänen
Ritva Karinsalo
Antero Heloma
Kari Haavisto
Nina Ahlblad- Mäkinen
Esitys pakkohoitolaiksi:
http://pre20090115.stm.fi/hl1233566217271/passthru.pdf
Klaus Mäkelän kommentoi ehdotusta ansiokkaasti:
http://www.stakes.fi/yp/2009/2/mäkeläk.pdf
Pakkohoitolaki päihteitä käyttäville raskaanaoleville on tulossa. Mielenkiintoista olisi pohtia pakkohoitolain ja ennakollisen huostaanoton yhteyttä, oikeusvaikutuksia ja vaikutuksia raskaudenkeskeytyksiin, huostaanottoihin, neuvolajärjestelmään ja lääkäri-potilassuhteeseen. Puhumattakaan lain vaikutuksesta ensi- ja turvakotien toimintakäytäntöihin, asiakaspalveluun ja rahoitukseen.
Esityksessä on kuultu sosiaalityön tutkija Tarja Heinoa Stakesista, ylitarkastaja Marjaana Pelkosta sosiaali- ja terveysministeriöstä, viestintäjohtaja Teuvo Peltonie- meä A-klinikkasäätiöstä, hallitussihteeri Anne Koskelaa sosiaali- ja terveysministeriöstä, ter- veydenhoitaja Taina Ylä-Soininmäkeä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä,
erityistyöntekijä Tarja Kekkiä Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:stä, sosiaalityöntekijä Pia Kurolaa Espoon keskuksen perhekeskuksesta, pääsihteeri Mirjam Kallandia Mannerheimin lastensuojeluliitosta (tutkijan ominaisuudessa) ja ylilääkäri Antti Holopaista A-klinikkasäätiöstä.
Esityksen ovat allekirjoittaneet:
Kari Paaso
Maria Kaisa Aula
Maija Haukkamaa
Terhi Hermanson
Olavi Kaukonen
Tapani Sarvanti
Tuovi Hakulinen- Viitanen
Elina Kotovirta
Lotta Silvennoinen
Mirja Nyroos-Seppänen
Ritva Karinsalo
Antero Heloma
Kari Haavisto
Nina Ahlblad- Mäkinen
Vastaukset 8
Vanhimmat
Huolen vyöhykkeet ja varhainen puuttuminen ovat ilmeisesti kääntyneet tappioksi.
Lehdistötiedote 22.6.2010.
Pohjoismaiset lapsiasiavaltuutetut huolissaan sijaishuollon laadunvalvonnasta.
He ovat huomenneet puutteita huostaanotettujen lasten oikeuksien toteutumisesta.
http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=52437&folderId=1784286&name=DLFE-11755.pdf
----
http://www.stakes.fi/yp/2009/2/mäkeläk.pdf
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2009/10/977278/alkoholitutkija-paihdeaitien-pakkohoitolaki-hakoteilla
Päihdeäitien pakkohoitolain valmistelu ei professori Klaus Mäkelän mukaan pohjaudu tosiasioihin. Epämääräisessä lakiehdotuksessa ei hänen mukaansa anneta selkeitä arviointikriteerejä siihen, milloin pakkohoito on oikeutettua. Ehdotus on pikemminkin aatteellisen tahtotilan ilmaus kuin huolellista lainvalmistelua.
Mäkelä ei kiistä sitä, että odottavien äitien on syytä lopettaa alkoholinkäyttö tykkänään. Tarjolla ei ole kuitenkaan mitään raja-arvoa, jonka ylittäminen olisi selkeä riski. Jos pakkohoitoon voidaan määrätä äiti, joka ei itse katso tarvitsevansa hoitoa, melkein kuka tahansa voisi joutua pakkohoitoon.
- Kyseessä on normatiivinen punninta siitä, miten monen äidin vapauden riistäminen voidaan oikeuttaa sillä, että yksi lapsi välttää vamman, pohtii Mäkelä.
Hänen mukaansa yhtälön kumpikin puoli on siinä määrin latautunut, että myös asiaa viileästi harkitsevat päätyvät eri kantoihin ja tunteet helposti roihahtavat.
Mäkelä: Arviot sikiövaurioista paisuteltuja
Mäkelän mielestä käytettävissä olevat arviot ovat karkeita ja epävarmoja. Lain valmisteluun tarvitaan enemmän faktoja. Sikiövaurioiden ehkäisykeinojen arvioimiseksi pitäisi olla varmempia tietoja eriasteisten vaurioiden ilmaantuvuudesta, odottavien äitien päihteidenkäytöstä sekä siitä, millä todennäköisyydellä eriasteinen käyttö vaurioita aiheuttaa. Lisäksi pitäisi olla myös arvioita erilaisten hoito- ja valvontakeinojen vaikutuksista.
Mäkelä uskoo, että suomalaiset arviot sikiövaurioiden ilmaantuvuudesta ovat melko varmasti paisuteltuja.
- Esimerkiksi raskaana olevat tanskalaisnaiset jatkavat alkoholinkäyttöä selvästi useammin kuin suomalaiset. Tästä huolimatta tanskalaiset arviot sikiövaurioiden ilmaantuvuudesta ovat alhaisempia kuin suomalaiset arviot.
Varsin vähäinenkin alkoholinkäyttö lisää sikiövaurion riskiä, mutta vauriot ovat kuitenkin harvinaisia. Amerikkalaistutkimusten mukaan ehkä yksi riskikäyttäjä sadasta synnyttää FAS-lapsen.
Mäkelä muistuttaa myös, että sikiö on erityisen altis alkoholivaurioille raskauden ensimmäisinä viikkoina. Näitä vaurioita ei mikään pakkohoito ehdi torjua. Hän pitää nurinkurisena myös sitä, että pakkopykälän muotoilussa ei ole huomioitu lainkaan abortin mahdollisuutta.
Toisaalla (mts. 37) työ-
ryhmä korostaa, että tahdonvastaisen hoidon tu-
lee olla äärimmäinen keino, mutta jatkaa heti pe-
rään: ”Äärimmäisiä tapauksia voivat olla esimer-
kiksi ne, joissa äiti itse ei koe tarvitsevansa tai ha-
luavansa hoitoa tai äiti ei pysty hoitoon, vaikka
itse haluaisikin.” Toivottavasti kysymyksessä on
vain epäonnistunut muotoilu. Sananmukaises-
ti tulkittuna se kuitenkin tarkoittaisi, että pak-
kohoito on mahdollinen ilman mitään lisäehtoja
aina, kun odottava äiti ja viranomainen ovat eri
mieltä hoidon tarpeellisuudesta. "
http://www.stakes.fi/yp/2009/2/mäkeläk.pdf
Työryhmä korostaa (Raskaana olevien... 2009,
42), että ”äitiysneuvolan ja sosiaalitoimen yhteis-
työtä on lisättävä osana ehkäisevää lastensuoje-
lua”, ja että ”vanhempien jaksamista ja arjen jä-
sentämistä on mahdollista tukea kotiin viedyin
palveluin”.
Onko kotikäynneillä tarkoitus auttaa
laiskoja äitejä siivoamisessa ja vaippapyykissä, vai
onko tämä sosiaalihuollon sievistelypuhetta? Voi
olla, että päihdeäitejä on syytä valvoa, mutta val-
vontaa ei pidä kutsua jaksamisen tukemiseksi ja
jokainen valvova kotikäynti on myös valtion tun-
keutumista perheeseen.
Tähän asti äitiys- ja lastenneuvolat ovat saaneet
osakseen väestön jokseenkin jakamattoman luot-
tamuksen neuvojen ja palvelujen tarjoajina. Nii-
den luonne muuttuu, mitä enemmän niiden toi-
mintaan sisältyy valvontaa ja pakon uhkaa.
Työryhmän luottamus valtiokoneiston eri haa-
rojen yhteistyöhön jatkuu myös lapsen syntymän
jälkeen. Työryhmän mielestä sosiaali- ja tervey-
denhuollon ehkäisevät tukitoimet on käynnistet-
tävä mahdollisimman varhain, ja tähän tarvitaan
”neuvolan, päivähoidon, terveydenhuollon, so-
siaalitoimen sekä poliisin osaamista, yhteistyötä
ja sujuvaa tiedonkulkua ja selkeää vastuunjakoa”
(Raskaana olevien... 2009, 50). Eikö olisi syy-
tä pohtia, miten tiivistyvä yhteistyö sosiaalitoi-
men ja poliisin kanssa vaikuttaa neuvolatoimin-
nan luonteeseen?
http://www.stakes.fi/yp/2009/2/mäkeläk.pdf
Laki ei toimi ellei ole auttamisen halua, kykyä ja keinoja
Pakkohoito voisi toimia, mikäli palvelujärjestelmässä olisi auttamisen halua, kykyjä ja keinoja. Valitettavasti näitä ei vielä ole . Auttamisen keinojen sijaan kehitetään arvioinnin, seulonnan ja valvonnan menetelmiä.
Toimivia päihde-tai terapiapalveluja ammattitaitoisista auttajista tai tukitoimista puhumattakaan ei ole nytkään tarjolla niitä vapaaehtoisesti haluaville äidille.
Entä jos äiti ahdistuu arvioinnista ja valvonnasta niin, että valitsee abortin vaikka olisi muuten pitänyt lapsen? Entäpä jos nainen on tullut päihteidenkäyttäjäksi ja raskaaksi hyväksikäytön tai raiskauksen seurauksena? Saako abortin tehdä pakkohoitojakson aikana vai vasta sen jälkeen? Mikä on sikiövaurioriskiin johtavan päihteidenkäytön raja ja mistä hetkestä se lasketaan? Joutuvatko kaikki korkeat audit- pisteet saaneet pakkohoidetuiksi ja ennakollisen huostaanoton kohteiksi ? Mikä katsotaan pakkohoitoa vaativaksi päihteeksi tai päihteidenkäytöksi? Miten äitejä lapsineen aiotaan tukea raskaudenaikaisen pakkohoidon jälkeen vai onko se tarkoituskaan?
Mille instanssille pakkohoito siirretään ja tuleeko siitä yhtä tuottavaa bisnestä ja veronmaksajien rahastusta kuin lastensuojelun perhekodit tai ensi- ja turvakodit? Onko hoidon laatu yhtä heikkoa ja äitien ja lasten oikeusturva yhtä olematon kuin muualla lastensuojelussa? Pakkohoitolain mahdollinen lopputulos voi olla (ja mikäli käynnissä oleva lastensuojelupolitiikka saa jatkua, tulee olemaan )ennakollisten huostaanottojen ja pakkoadoptioiden lisääminen, perusteleminen ja oikeuttaminen pakkohoitojakson aikana kerätyillä "havainnoilla"? Kuka takaa, ettei näin käy?
Syntyykö pakon kylkiäisenä uusi salailun kulttuuri, joka johtaa vain kaikkien auttajien ja viranomaisten välttelyyn ja päihteidenkäytön salaamiseen ja pahenemiseen pakkohoitojakson jälkeen? Mistä pakkohoitolaitokset saavat asiakkaita äitien pelätessä hoitoa? Tarvitseeko pakkohoito tuekseen uuden päihteidenkäytön ilmiantoon kannustavan lain, jossa jokainen on velvoitettu ilmiantamaan mahdollisen päihdeäidin? Miten käy turhaan epäillyille ja leimatuille äideille? Mikä takaa sen, että pakkohoidosta hyötyvä laitos ei pidä tuottavia asiakkaitaan vankeina hoidossa perusteetta huostaanotolla uhkailemalla?
Taitaa jatkossa lisääntyä nämä "vessaan synnyttäjät" ja ongelmallistahan tuossa on (yksi monista) se, että miten määritellään päihdeäiti? sossun tavat ovat tiedossa, joten kuka hyvänsä voi joutua pakkohoitoon. Varmaan kohta Mäkelällä on kimpussa joukko hysteerisiä eukkoja ............
Päihdepolitiikka ja valvontakomisso.
Keskeiset lait.
Valtakunnalliset ohjelmat.
Kansainvälisiä linjauksia.
http://neuvoa-antavat.stakes.fi/FI/lait/index.htm
---