T.Kansa ja Toivo Kärki

Tapsa Kansa toteaa Toivo Kärjestä näin :

"Mä oon ollut jotenkin aina sen hänen persoonansa lumoissa, että mä halusin ikään kuin päästä sellaisiin syviin sfääreihin hänen kanssaan, että mua ihailutti niin valtavasti, että on sentään yksi semmoinen tyyppi, jonka kanssa voi ihan millä tavalla tahansa ajatus kulkea. Joskus heitettiin ihan herjaa, joskus paneuduttiin laulun tekemiseen ja kovasti paneuduttiin. Topihan oli äärettömän kriittinen siitä, miten teksti rimmaa ja pelaa, että se piti teknisesti olla todella hyvä ja olin monta kertaa sananmukaisesti todella pulassa. Ja sitten oli se filosofoinnin taso. Se oli hyvin viehättävää ja antoisaa. Mä uskon, että jokainen, joka oli Topin kanssa vähän enempi tekemisissä, sai häneltä hyvin paljon."

Et ymmärtänyt Toivo Kärjen musiikkia urasi alussa?

"Pikemminkin mä olin niin tyhmä, että mä niinkuin kiersin Toivo Kärkeä kaukaa. Silloin urani alkuvaiheessa monet fiksut olivat saattamassa meitä yhteen. Ne jotenkin vaistosivat sen, että mä olisin äänellisesti hyvin sopiva Toivon musiikin tulkiksi. Mutta mä itse olin suurten ennakkoluulojen vanki ja ne muusikkojen jutut tango-Topista ja semmoisesta jääräpäästä, joka pilaa suomalaisen musiikkimakua niin ne olivat semmoisena ennakkoluuloisena esteenä. Kakarana on niin lapsellinen. Mä en halunnut olla tangojen kanssa missään tekemisissä vaikka mä olin niitä pikkupojasta saakka kuullut ja laulanut. Samaa musiikkiahan se on niin kuin kaikki muukin. Että se vaati multa henkistä kasvamista ja varttumista ennen kuin mä ymmärsin, että tällainenkin ihminen on olemassa."

Topin arvoituksellisuus ?

"Mä luulen, että tuommoinen myytti hänen arvoituksellisuudestaan ja arvaamattomuudestaan saattaa johtua juuri hänen voimakkaasta persoonastaan. Suomessahan suurin osa on semmoisia kivoja juu-miehiä, jotka vain takana päin puhuu, mitä puhuttavaa on ja usein edessä päin löpistään vaan tämmöistä ympäripyöreätä. Eikä saa oikein mistään kiinni. Topi on ihan erilainen. Hän pani ihmisen puntariin, siinä puhuttiin suoraan ja paneuduttiin asioihin ja monet eivät ole tottuneet siihen. Toisaalta hänhän myös arvotti vaikka hän oli romanttinen persoona, oli myös tiukan, loogisen ajattelun, järjestyksen. Älynsä oli partaveitsen terävä. Hänhän piti järjestyksestä, perusteellisuudesta ja perusteluista ja onhan se huomattu, ettei moni suomalainen artisti kykene perustelemaan tekemisiään. En tiedä, ovatko kaikki meistä edes ajatelleet, mitä tekevät ja miksi tekevät ja kun joutuu tämmöiseen tilanteeseen. Vielä usein semmoisessa tilanteessa rutiininomaisesti tai työn ohessa tavataan tietty hetki ja sitten tulee seuraava. Siinä saattaa jäädä monta ovea lukkoon. Kerran oli semmoinen tilanne, kun tehtiin yhtä laulua, josta tulikin sitten oikein hyvä laulu. Mä olin tehnyt sitä tekstiä pitkään ja sitten Topi sen sävellysprosessinsa. Saattoi olla niinkin huikeasti, että kun hän hyväksyi tekstin niin hän sanoi: "Jaha, katsotaanpas nyt, mä koesävellän tämän." Hän otti sen nuotin ja lyijykynän ja kymmenessä minuutissa oli sävellys katsottavana. "Katsoppas siitä." Istuttiin, sitten pianon ääreen tapailemaan sitä ja se oli tämä laulu "Odotan sinua niin". Kahdesta kolmeen näitä tehtiin. Mä sanoin Topille, että mä tykkään tästä, mutta musta tämä on vähän liian surullinen. Jos tämä perussävellaji käännettäisiin duuriin. Topi katsoi mua sieltä, tuli hyvin, hyvin vakavan näköisenä. "Kuules, Kansa, mä en ole tähän päivään mennessä harrastanut kimppasävellystä kenenkään kanssa, en minä rupea sitä T. Kansankaan kanssa harrastamaan, että ota tai jätä. Se on siinä nyt." Se oli se koesävellys. Mä olin kanssa sellainen jääräpää, että uskalsin olla eri mieltä. Mä sanoin, että mieti nyt sitä vielä. Älä nyt hylkää ajatusta kokonaan. Topi mursi jotain ja parin viikon päästä kun me tavattiin seuraavan kerran siinä saman pöydän ääressä, puhuttiin niitä näitä. Sitten hän muina miehinä heitti sen nuotin sieltä ja sanoi: "Tuossa on muuten tuo ralli, että se on nyt duurissa.""