Olisiko joku niin ystävällinen, että jaksaisi kertoa juurta jaksain miten kyseiset asiat koulutetaan koiralle? Eli mistä tarkalleen ottaen pennun kanssa aloitetaan ja miten asiassa edetään? Jäljestä tiedän vaan ja ainoastaan sen verran, että esim makkarat tallotaan maahan ja käsketään koiran etsiä. Miten tiheään makkaroita pitää laittaa? Kuinka pitkän matkaa aluksi? Miksi ne pitää nimenomaan talloa, eikä vaan esim tiputella tietylle matkalle? Entäs nouto? Moni koira kyllä hakee kepin, mutta kuinka saada luovuttamaan se omistajalle? Miten noutamisen opettelu aloitetaan pienen pennun kanssa? Olisin enemmän kuin kiitollinen jos joku viitsii neuvoa.:)
Jälki ja nouto
neuvoja vailla:)
12158
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mitä, jos lukisit kirjoista? Jos joku tänne tavaa ohjeet, siitä tulee 10 sivua.
http://www.palveluskoiraliitto.fi/kauppa.html
Ja se kirjastokin on hyvä paikka hakea alan kirjoja.
Siinähän se vastaus seisoo Iskän kirjoittamana. Jos on varaa pitää koiraa, niin tuskin parin kympin satsaus nohin SPKL:n lehdykäisiin budjettia kaataa. Eivät toden totta ole mitään tiiliskiviä, joten ei mene pitkään lukiessa.
Pari yksityiskohtaa, jotka mielestäni kannattaa muistaa jäljelle lähtiessä
1. puetaan aina jälkiliivi päälle (= lähdetään töihin)
2. vietti pitää olla korkealla eli jos illalla lähdetään, niin annat aamulla vaikka 1/4...1/2 annoksen ruokaa tai jätät kokonaan antamatta (jos opettelette aluksi vaikka broileripullan palasella)
3. aluksi todella lyhyet treenit eli onnistuneen jäljen jälkeen kamat kassiin ja kotia kohti. Näin saadaan yhdistettyä liivin pukeminen -> haku -> onnistuminen ja palkinto heti pienestä pitäen
Sitten vaan jäljen tekoon.
Jäjelle opettaminen; pieni pentu. Etsitään jälkialueeksi pehmeäpohjainen sammal tai nurmimaasto. katsotaan tuulen suunta, jälkeä ei aluksi koskaan tehdä vastatuuleen. Merkataan paikka josta jälkeä lähdetään tekemään. Otetaan suoraan tai leivästi kaartean parikymmentä askelta , lyhyin välein, jokaisella askeleella jalkaa vähän hieroen, eli saadaan maapohja rikkoutumaan, joten tallautuneen kasvillisuuden haju tulee esiin. Jokaiselle askeleelle laitetaan helposti nieltävä makupala, josta koira on kiinostunut. Jäljen loppuun laitetaan keko makupaloja. Kaarretaan itse pois kauempaa jäljeltä. Otetaan koira, viedään se mahdollisimman pitkässä hihnassa merkattuun jäljen alkupäähän, tarvittaessa osoitetaan ensimmäine makupala, kehutaan rauhallisesti kun koira ottaa makupalan ja tarvittaessa ohjataan seuraavalle. Jokainen makupala matkalta on otettava, jota koiran nenä tottuu pysymään maassa. Mielumin ahrjoitellaan sueampia lyhyitä jälkiä kuin aletaan ahnehtia yhtä pitkää. Lyhyitä jälkiharjoituksia jatketaan, kunnes koira ei nsota päätään kertaakaan ilmavainulle kesken jäljen. Vasta sitten aletaan listätä matkaa. Jos koira intoutuu makupalakeosta lopussa ja ryntää sinne haistelematta matkanvarrella olevia jälkiä, lopun palkintokeosta luovutaan ja koira saa palkkionsa vain matkan varrelta askeleilta. Kun sujuu hyvin aletaan pidentämään jäljen vanhenemis aikaa, voi toki myös jo alussa antaa jäljen vanheta noin 10 minuuttia ennenkuin koira viedään alkuun. Jäljellä koira ei saa ryntäillä alussakaan, vaan panostetaan aikaan haiitella maata, eli tarvittaessa vauhtia hillitään hihnalla.
Kun onnistuu aletaan jälkeä pidentää ja jättämään esimerkiksi jokatoiselta askeleelta makupala pois.
Jos koira ei pysy jäljellä tulee miettiä miksi. Ehkä ei ole nälkä eli ruoka ei kiinnosta. Kokeile seuraavana päivänä nälkäisempänä tai paremmin makupaloin.
Nouto aloitetaan harjoittelemalla esineen luovutus käteen ja yhdistetään käskysanaan, eli luovutus on yhtä kuin "tuo" tai "hae". Kun koira osaa sen, opetetaan paikka josa luovutetaan, eli edessä tai sivussa istuen ja sitten aletaan vasta viskoa tai ensin tietenkin vain pudotella tavaroita.
"oten tallautuneen kasvillisuuden haju tulee esiin"..ja sen rikkoneen esim.kengän hajun yhteisvaikutus. = hajuyhdistelmä. Muuten koira seuraisi vaikka riistan tai jonkun muun tekemää jälkeä, kuin sitä mitä haetaan.
Kannattaa aluksi ja muutenkin merkitä reitti ja ne kohdat, missä välirasti sijaitsee. Helpottaa ja tuo varmuutta. n.hartioiden korkeudelle merkki vaikka muovinauha, muovipussin suikaleita tai paras on Wc paperi suikale niin sitä ei tarvitse poimia pois jälkeenpäin. Se maatuu luontoo nopeasti.
Alku ->vali ->loppu merkit.
Iso kiitos kun jaksoitte neuvoa.:) Asun todella pienellä paikkakunnalla, missä kirjaston tarjonta on todella surkea.:/ Kaikki ne kirjat mitkä on koulutukseen liittynyt, niin olen sieltä myös lainannut ja lukenut, mutta ne on käsittänyt oikeastaan vaan ns peruskoulutusta. (sisäsiisteyttä, istu, maahan, paikka, sivu, seuraa jne)
Kun teet yksin ja ilmeisesti perehtymättä tarkemmin kirjallisuuteen, niin muista: Ei liian pitkiä. 10-20 askelta alkuun. Mielumin monta lyhyttä kuin yksi pitkä! Ja ei, yhtenä päivänä onnistunut lyhyt jälki ilman päännostoa ei vielä merkitse että koira osaa jo pidempiäkin, vaan vasta sitten kun se sillein osaa, sitten teidän sen mittaisen pätkän harjoitelu vasta alkaa ja harjoittelette sitä onnistunutta suoritusta useita päivä, ennenkuin lähdet ahnehtimaan pidempää.
Muista koiran koultuksessa aina tähdätään vain onnsituneisiin suorituksiin, eikä lähdetä hakemaan koko ajan haastetta koiralle vaikeammasta ja vaikeammasta. Koira oppii vain onnsitumalla, tehdyistä virhesitä se ei opi kuin epävarmuutta.
Toivottavasti tuon jo sisäistitkin, mutta varmuuden vuoksi vielä painotin, jos teillä ei ole ketään kouluttajia hillitsemässä intoasi...
Vasta kun lapsi on oppinut kävelemään se alkaa harjoittelemaan kävelyä. Vasta kun koira on oppinut jäljestämään 10 askelta putkeen, se aloittaa harjoittelemaan 10 askeleen mittaisen jäljestämisen saloja. Lapsen ei tarvitse alkaa opettelemaan juoksua heti kun se on oppinut kävelemään, vaan se saa kokea ensin onnistumsien tunteita kävellen. Koiran ei tarvitse alkaa opetella 20 askeleen jäljestämistä heti kun se on oppinut jäljestämään 10 askelta, vaan se saa kokea onnistumisia 10 askeleen jäljellä.
Kyllä. Maltti on se millä edetään. Ensin varmuutta suoritukseen ja sekin haetaan eri sääolosuhteissa. Ne poikkeaa aika paljon, jos sitä tehdään vain tietyissä "hyvissä" olosuhteissa.
Muista, että ei koira tekemisestä ja virheistä hajoa. Kaikki lähtee..ensimmäisestä askeleesta.
Eihän se koira virheista hajoa,mutta juurikin noudon opettamisessa virheen korjaaminen saattaa vaatia huomattavasti enemmän aikaa kuin uuden asian opettaminen koiralle.
Niin se aina on, mutta jos haluaa "vakavammin" harrastaa, niin parhaiten se tapahtuu seuran kanssa ohjatusti ja oppila asiaoita sitä kautta.
Jos kuitenkin matka rajoittaa niin ei ole paljon muuta mahdollisuutta, kuin lukea ja yrittää tehdä asiat oikein.
Ymmärrän pointtisi ja en tunne yhtään joka virheita (karkeitakin) ei olisi tehnyt.
Tekemisen kynnys alas ja rohkeasti tekemään, jos ei ole mahdollisuutta ohjattuun toimintaan. Virheistä oppii yllättävän paljon ja kehittää ehkä enemmän kuin onnistuminen. Aika usein se ensimmäinen koira ja ainakin se alku aika menee harjoittelussa asioiden tekemiseen.
"virheen korjaaminen saattaa vaatia huomattavasti enemmän aikaa kuin uuden asian opettaminen koiralle"...tässä tilanteessa jos jossain.
Onnistuisiko aloittaminen kalliolla? Pihallamme ei ole nurtsia vaan se on kivi / kalliopiha. Kalliollahan on jonkun verran sammalta tai muuta kasvillisuutta. Onko ihan hölmöä yrittää näin? Olisi paljon helpompi aloittaa omalla aidatulla pihalla.
Metsä olisi helpoin ja järkevin. Tee niin että tilaa materiaalia siitä linkistä minkä laitoin ja siitä se lähtee. Näin tulee vain mutu neuvoa, mikä ei ole niin järkevä tapa aloittaa juuri mitän. Vihkoset ei paljon maksa.