pari kirjaa, jotka luin eilen

osku kirjoitti:

Lapsuus Etelä-Afrikassa
Kirjailijan lapsuusvuodet
Selkeää ja älyllistä kerrontaa

J.M. Coetzee: Poikavuodet, suom. Seppo Loponen, Otava

Coetzee on eteläafrikkalainen kirjailija. Hänen niukalla, pelkistetyllä tyylillä kirjoittamiinsa romaaneihin on vaikuttanut Etelä-Afrikan rotupolitiikka, mutta hänen teemansa ovat universaaleja ja usein ajallisesti tai paikallisesti etäännytettyjä. Teoksista on suomennettu mm. »Maan sydämessä», »Michael K:n elämä», »Foe», »Rautakausi» ja Dostojevski-romaani »Pietarin mestari».
Luin Coetzeen kirjaa melkoisella intensiteetillä. Kirjailijan poikavuosiin Etelä-Afrikassa sijoittuva teos kuvaa ajanjaksoa
jolloin pojan isä, joka oli lakimies ja valtion virassa, erotettiin
poliittisten syiden vuoksi työstään ja tämä alkoi tehdä uraa pikkukaupungissa.
Pojalle muutto Kapkaupungista merkitsi kavereiden jättämistä ja koulunkäyntiä afrikaansien parissa. Älykäs kaveri valehteli sukunsa asioita, jopa uskontonsa, mutta joutui silti kiusaamisen ja väkivallankin uhriksi. Hänellä oli kuitenkin tietoisuus siitä, että hän on näiden kiusaajien yläpuolella ja hänestä tulisi jotakin suurta ja tärkeää.
Coetzeen tapa kuvata haurasta ja lukijaystävällistä tyyliä käytellen on älyllisyydessään ja pelkistämisessään nerokasta. Kirja nousee eteläafrikkalaisista puitteistaan humaaniksi kannanotoksi lapsen elämästä ja ulkopuolisen asemasta paikallisväestön parissa. Kirjailija antaa oivaltaa, että oman älyn käyttö ei ole kiellettyä, kun joutuu vaikeuksiin ja positiivinen elämänasenne on mahdollista säilyttää yhtä hyvin perhevaikeuksissa kuin ulkopuolisen uhan alla.

Kuperkeikkaikä ja miten siitä selvitään/Jasu tekee kepposia ja kiukuttelee/Uspenskin lämmintä lastenproosaa

Eduard Uspenski: Rasavilli Jasu, suom. Milla Hirvonen,
Otava 2001
E. Uspenski (s. 1937) on venäläinen kirjailija, alkujaan lentokoneinsinööri. Uspenskin lastenkirjat »Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä» ja »Fedja-setä, kissa ja koira» kuvaavat satiirisin äänenpainoin yksinäisyyttä, ystävyyttä ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkimistä; ne ovat myös näytelmäversioina saavuttaneet suuren suosion. Suomennoksena on ilmestynyt myös mm. venäläisiin kansansatuaiheisiin pohjautuva »Alas taikavirtaa».
Tässä kirjassa seikkailee Jasu, joka on tyypillinen pojanvintiö, kepposineen ja kiukutteluineen. Jasu saa päähänsä, että hänen pitää saada lemmikikseen norsu. Mikäpä siinä auttaa kuin neuvotella sirkuksen kanssa ja norsu tungetaan eräänä päivänä olohuoneeseen. Pahaksi onneksi norsulle sattuu iso ja pieni hätä ja siinähän lapiolle ja ämpärille on käyttöä. Jasu tuumiikin kokemuksesta selvittyään, että kärpänen voisi olla hänelle sopiva lemmikki.
Monta muutakin kikkaa joutuvat isä ja äiti Jasu- pojalle keksimään, hän kun on mestari kiipeilemään – ja tietysti putoamaan mitä erilaisimmista paikoista. Jasun bravuuriksi osoittautuu juoksenteleminen myymälässä, jossa hän onnistuu kaatamaan saman vanhan rouvan parikin kertaa ja lahjoittaa katuvaisena tälle leikkipistoolinsa. No tietysti pistoolista tulee skandaali ja rouvalle kutsutaan poliisit sillä aikaa kun Jasu ja äiti luikkivat tiehensä kaupasta.
Uspenski tietää miten lapsille kirjoitetaan. Hänen onnistuu tavoittaa tekstiinsä lämmin humoristisuus, fiktiivinen herkuttelu
ja tietysti ripaus todellisuuttakin. Tämmöisiä ne rasavillit pojanvintiöt ovat Suomessakin, joten venäläinen todellisuus ei ole kaukana omastamme.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä