Olaan yksin sitten. Ainahan minä olen yksin viihtynyt. Luonnossa on kiva kulkea yksin ja matkustaminenkin on mukavaa, kun ei ole turhia seuralaisia. Yksin herkistyy kuulemaan ja kokemaan asioita syvällisemmin, kuin jonkun toisen kanssa. Olenkin ajatellut, että muutan yksikseni asumaan kesämökille, kunhan eläkeikä koittaa reilun 20 vuoden päästä. Moniko on oikeasti onnellinen, vaikka kumppani onkin? Ainaista riitaa ja eripuraa hankalan kumppanin kanssa. Olin minäkin kerran kihloissa, tosin väärän ihmisen kanssa. Hän ihmetteli ilmeisesti syystäkin, miksi olen niin rauhallinen ja jaksan aina hymyillä? Miksi en jaksaisi? Jos asiat ovat sisimmässä hyvin, niin ne heijastivat uloskin sellaisina. Hän otti asioista turhaa stressiä ja hermostui helpommin, kuin minä, emme olleet samall aaltopituudella henkisesti. Pitkillä matkoilla hän tuskastui siihen, ettei ollut mitään tekemistä. Mitä tekemistä matkalla tarvitaan? Maisemien katselu riittää mielestäni hyvin ja ajatusten irroittaminen menneestä, jos pystyt elämään täysillä tässä hetkessä, olet onnellinen. Täysillä elämisessä en tarkoita viinaa, enkä huumeita, vaan kykyä olla läsnä sellaisena kuin on, haikailematta muualle missä kulloinkin on.
Turha käyttää elämäänsä murehtimiseen onko kumppania vai ei? Kumppanuus lähtee jokaisesta ihmisestä itsestään, yhteiskunta vain on luonut traditoin, jonka mukaan meidän tulisi elää, vaikka kaikille ei sopivaa kumppania löydy etsimälläkään.
Turha käyttää elämäänsä murehtimiseen onko kumppania vai ei? Kumppanuus lähtee jokaisesta ihmisestä itsestään, yhteiskunta vain on luonut traditoin, jonka mukaan meidän tulisi elää, vaikka kaikille ei sopivaa kumppania löydy etsimälläkään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jep, olet hiffannut sellaista mistä joillain ei ole aavistustakaan :)
On se aika ikävää ittekseen tehdä asioita. Ei niistä useinkaan osaa samalla lailla nauttia ja muuteskaan pitää jos on joku jonka kanssa pystyisi tekemään. Oleminen ja tekeminen tuntuukin helposti hyvin turhalta.
Kumppani ja "riidat" ovat aika pientä siihen verrattuna jos olet ittekseen päivästä toiseen ja yöstä toiseen. Jotkut siihen pystyvät mutta asioiden tekemiseltä katoaa usein samanlainen pohja kuin jos niitä tekisi jonkun toisen kanssa. Jos on muuten "tasapainoinen tilanne" niin silloin tuokaan ei haittaa niin paljon ja jos on vaikka ollut "vuosia suhteessa": Sitä saattaa kokea tuon yksinäisyyden "uutena kokemuksena" entiseen verrattuna, mutta mitä enemmän se kokemus vie aikaa niin sitä useammin ajatukset muuttuvat.
http://yle.fi/radio1/musiikki/avaruusromua/
tulee niin hyvälle tuulelle, kuin tästä ohjelmasta ;)
Avaruusromua ohjelma on yksi parhaimpia ohjelmia,
mitä radiosta tulee. Muusiikki ei ole kaikkien makuun,
suurin osa taitaa kyllästyä jo alkumetreillä, "ei tätä jaksa kuunnella".
Ei suurin osa ihmisistä jaksa muutenkaan mitään erikoista,
kaikkien pitäisi olla samasta puusta veistettyjä, vaan näin kun ei ole.'
Ottakaa välillä vähän etäisyyttä siihen normaaliin arkeen ja
hypätkää johonkin uuteen ja tuntemattomaan, muuten elämä on aina sitä samaa.
t. Viestiketjun aloittaja