Liitos toteutuisi vuoden 2013 alusta. Kuntavaaleissa vuonna 2012 Kontiolahti kuuluisi Joensuun vaalialueeseen.
Joensuun kaupunki ja Kontiolahden kunta parasta- aikaa salassa neuvottelevat Kontiolahden kunnanhallituksen ja Joensuun kaupunginhallituksen toimesta yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Yhteistoiminta-alue tulisi voimaan 1.1.2013 alkaen,
Neuvotteluissa Joensuun kaupunki koettaa viimeisen päälle huijata Kontiolahtea liitokseen.
Kontiolahtelaiset nyt teillä on viimeinen hetki torjua Joensuun liitosaikeet. Tämä kirjoitus on vetoomus kaikille Kontiolahden kuntaitsenäisyyttä puolustaville. Kontiolahden valtuutettujen tulee huhtikuussa 2011 koota yhteistoiminta sopimusta vastustavat voimat jotta voitte torjua mahdollisesti toukokuussa 2011 Kontiolahden valtuustoon tulevan esityksen jossa esitetään yhteistoiminta-alueen muodostamista Kontiolahden ja Joensuun välille.
Todellisuudessa kysymys ei ole yhteistoiminta-alueen muodostamisesta vaan kyse on puhtaasta kuntaliitoksesta Kontiolahden ja Joensuun kesken. Aivan vastaavalla systeemillä vuonna 2008 varakas Pyhäselän kunta huijattiin liitokseen Joensuun kanssa.
Joensuu on laatinut seuraavan yksipuolisen kymmenkohtaisen luonnoksen yhteistoiminta-alueen muodostamiseen liittyvistä peruslinjayksista.
1. Kustannustehokkuus palveluissa ja läpinäkyvyys kustannuksissaruslinjauksista:
2. Yhteistoiminta-alueelle siirrettävien tehtävien rajaus ja kehittämistoiminta
(perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävät)
3. Palveluverkoston muodostuminen Kontiolahdella/lähipalvelut
4. Kontiolahtelaisten osallistuminen päätöksentekoon
5. Strateginen ja operatiivinen johtaminen yhteistoiminta-alueella
6. Henkilöstön asema ja henkilöstön siirtymisessä noudatettavat henkilöstöhallinnolliset
periaatteet
7. Tukipalvelujen järjestämiseen liittyvät ratkaisut ja tehtävät rajaukset
8. Asukasnäkökulma
9. Kiinteistöt
10. JatkovalmisteluKiinteistöt
Neuvottelemassa on kaksi itsenäistä kuntaa. Neuvottelujen ehdoksi Joensuu on asettanut että yhteistoiminta-alueen asioista päätetään asukasmäärien suhteessa.
Kohta 4.
Kontiolahtelaisten osallistuminen päätöksentekoon
Joensuun kaupunki ja Kontiolahden kunta parasta- aikaa salassa neuvottelevat Kontiolahden kunnanhallituksen ja Joensuun kaupunginhallituksen toimesta yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Yhteistoiminta-alue tulisi voimaan 1.1.2013 alkaen,
Neuvotteluissa Joensuun kaupunki koettaa viimeisen päälle huijata Kontiolahtea liitokseen.
Kontiolahtelaiset nyt teillä on viimeinen hetki torjua Joensuun liitosaikeet. Tämä kirjoitus on vetoomus kaikille Kontiolahden kuntaitsenäisyyttä puolustaville. Kontiolahden valtuutettujen tulee huhtikuussa 2011 koota yhteistoiminta sopimusta vastustavat voimat jotta voitte torjua mahdollisesti toukokuussa 2011 Kontiolahden valtuustoon tulevan esityksen jossa esitetään yhteistoiminta-alueen muodostamista Kontiolahden ja Joensuun välille.
Todellisuudessa kysymys ei ole yhteistoiminta-alueen muodostamisesta vaan kyse on puhtaasta kuntaliitoksesta Kontiolahden ja Joensuun kesken. Aivan vastaavalla systeemillä vuonna 2008 varakas Pyhäselän kunta huijattiin liitokseen Joensuun kanssa.
Joensuu on laatinut seuraavan yksipuolisen kymmenkohtaisen luonnoksen yhteistoiminta-alueen muodostamiseen liittyvistä peruslinjayksista.
1. Kustannustehokkuus palveluissa ja läpinäkyvyys kustannuksissaruslinjauksista:
2. Yhteistoiminta-alueelle siirrettävien tehtävien rajaus ja kehittämistoiminta
(perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävät)
3. Palveluverkoston muodostuminen Kontiolahdella/lähipalvelut
4. Kontiolahtelaisten osallistuminen päätöksentekoon
5. Strateginen ja operatiivinen johtaminen yhteistoiminta-alueella
6. Henkilöstön asema ja henkilöstön siirtymisessä noudatettavat henkilöstöhallinnolliset
periaatteet
7. Tukipalvelujen järjestämiseen liittyvät ratkaisut ja tehtävät rajaukset
8. Asukasnäkökulma
9. Kiinteistöt
10. JatkovalmisteluKiinteistöt
Neuvottelemassa on kaksi itsenäistä kuntaa. Neuvottelujen ehdoksi Joensuu on asettanut että yhteistoiminta-alueen asioista päätetään asukasmäärien suhteessa.
Kohta 4.
Kontiolahtelaisten osallistuminen päätöksentekoon
Vastaukset 17
Vanhimmat
Miten velkainen Joensuu n.1500 Euroa /henkilö saattaakin yrittää kuntaliitosta rikkaan Kontiolahden n. 2500 Euroa /henkilö velkaa.
Mutta miten sitten tämä rikas Pyhäselkä nosti veroprosentin melkein 20 pintaan ?
Ei mene jakeluun millään !
Kokonaisvelkaa pitää verrata. Joensuussa se on n 5000e/asukas. Pyhäselkä oli huomattavasti vauraampi kuin Joensuu. Siksi se ryöstettiin. Nyt palvelut poistettu kokonaan kyliltä ja saatu siitä lisää rahaa keinotteluun.
Pyhäselän veroprosentin nosto tehtiin siksi että johto tuhlasi rahaa hillittömästi kaikenlaisen bisneksen tukemiseen,jotka kaikki menivät odotetusti pieleen. Lisäksi kuntaliitoksen takia meinasivat johtajat pelotella asukkaita veron nousulla äänestämään liitosta. Vaan ei se onnistunut vaan valtaenemmistö vastusti. Liitos tehtiin höyläten ja viilaten silmään kuntalaisia. Valtapuolueet tämän tekivät ystäviensä/rahoittajiensa käskystä.
Joensuussa on muutama musta aukko joihin maaseudun verorahat putoavat. Ykkönen on tiedekeskus.Muita kaikenlaiset harrastustilat joita maaseudulla ei ole kymmenien kilometrien säteellä. Siksi emme niitä käytä mutta maksamme torikansan kalliit leikit ja jopa venäläisten kylpemiset.
Äänestäkää vaaleissa vain uusien puolueiden hyviä ehdokkaita. He eivät ole myyneet itseään ja voivat toimia äänestäjiensä parhaaksi. Ihan ketä vaan ja asiat tulee paremmiksi.
Pyhäselässä yritettiin säästää mm. Vehkapuron kyläkoulu oli tarkoitus lakkauttaa yksimielisesti ja muitakin kouluja säästöjen saamiseksi.
Nämä tiedot löytyvät virallisista kunnan pöytäkirjoista.
Sitten viimeisenä temppuna vielä korotettiin veroprosenttia, vain muutama valtuutettu vastusti. Nämäkin tiedot löytyvät ihan virallisista kunnan pöytäkirjoista.
Lukekaa näitä vanhoja oikeita pöytäkirjoja niin tiedätte miten asiat on oikeasti olleet, eikä arvailuja.
Suurin virhe kunnalla oli jo 1970 luvulla perustaa Mulon kylään Reijola niminen taajama josta käytiin Joensuussa töissä.
Jos vain Hammaslahteen olisi keskitetty palvelut ja muu alue olisi ollut maaseutua, kaikki olisi ehkä paljon paremmin.
Ei Hammaslahteen olisi saatu lääkäreitä ainakaan normaaleilla taksoilla vaikka olisi jäänyt Hammaslahden kunta.
Se lääkäritilanteesta
Ketkä perustivat Reijolan? Vaan löytyyhän se tieto verokalenterin kärjestä. Gryndaus on hyvä bisnes tekijöille ja huono kuntalaisille.
Hammaslahteen saataisiin toki lääkäreitä jos kuntalaisilla olisi haluja. omasta takaakin olisi kaksi lääkäriä tullut jos olisi heitetty kuntapolitiikasta pois vätykset ja peliveivarit.
Reijolan lisäksi Joensuun kupeessa olevia taajamia ovat myös Lehmo ja
Ylämylly, nämä taajamat on rakennettu sitä varten että JOENSUUSSA
TYÖSSÄ KÄYVÄT JA SIIS JOENSUUSTA ELÄVÄT TOISIVAT VEROTULONSA
näitten näivettyvien kuntien elämänliekin säilyttämiseksi.
Ilman omaa palvelutarjontaa, nämä elävät ainoastaan Joensuun varassa.
Reijola on jo pitkään kuulunut Joensuuhun.
Eipä ylivelkaista kontiolahtea kannata ottaa joensuun kuntaliitokseen. Tämä kontiolahden ylivelkaisuus näkyy mm tienhoidossa/kunnossapidossa kontiolahdella tiet on mitä on ja asfaltissa on reikiä jotka on paikattu öljysoralla vaan, pian on samassa kohtaa uusi ja isompi reikä. Lisäksi kontiolahdella on paljon ylimääräisiä kulueriä jonka takia kontiolahtea ei kuuluisi liittää joensuuhun mm ampumahiihtostadioni ja pari pakolaiskeskusta on kontiolahdella ylimääräsinä kuluerinä emmehän halua kontiolahtea kuntaliitokseen näiden kuluerien takia. Tässä olisi se etu jättää ylivelkainen ja kulueräinen kontiolahti joensuun ulkopuolelle järkisyistä
Kontiolahtelaisten itsensä tulee tajuta mikä heitä odottaa. Joensuu alistaa liitoskuntia.
Sikäli kun Pohjois-Karjalassa on tarkoitus yhdistää kuntia toisiinsa, niin Joensuun ja Kontiolahden kuntaliitos on huomattavasti järkevämpi idea kuin mitä monet aiemmat liitokset ovat olleet. Vuonna 2004 Tuupovaarassa oli noin 2200 asukasta ja Kiihtelysvaarassa noin 2600 asukasta, ja vuonna 2008 Enossa oli noin 6500 asukasta ja Pyhäselässä 7900 asukasta. Noiden liitosten jälkeen Joensuun väkiluku oli noin 73400 asukasta vuonna 2010. Kun katsoo karttaa niin esimerkiksi Tuupovaaran olisi ollut varmasti luonnolisempaa liittyä Ilomantsiin kuin Joensuuhun.
Nykyisellään Kontiolahdella on noin 13700 asukasta, joten se on suurempi kuin yksinkin noista aiemmista liitoskunnista. Tuo Joensuun ja Kontiolahden tilanne muistuttaa aika paljon Pohjois-Savon tilannetta, jossa Kuopion kannalta Siilinjärvi olisi se kaikkein houkuttelevin liitoskunta. En tiedä sitten onko järkeä luoda yhä isompia kuntia aivan kuin korvikkeeksi entisille lääneille. Samoin koko kaupungin käsite alkaa olla aika hämärä ja jostain syystä yksikään kunta ei enää halua olla ns. maalaiskunta.
Joensuu pitää hajoittaa. Tulevaisuus on maaseudulla ja nämä keskukset tulevat näivettymään hyvin nopeasti. Jo nyt on merkkejä siitä. Kun uusiutumattomat energiat loppuvat niin kaupungit pusikoituvat. Eihän sillä sitten ole mitään työtä.
Täm kasvukeskusprojekti oli turha ja väärin ajoitettu. Sen puuhaajat ovat pönttöuunoja joilta kaikki valta olisi pitänyt ottaa pois aikoja sitten. Valtapuolueet eivät ymmärrä kehitysken suuntaakaan. Siksi kaikki talous onkin perseellään.
Mistä löydetään tarpeeksi hevosia ja rekiä maaseudun tarpeiksi ?
Niin ja suomenkarjaa onko kaikki syöty ?
Bensa loppuu ja loput autot laitetaan häkäpöntöllä kulkemaan.
Asfaltti keritään pois tarpeettomana jne.
Voi hirveetä sentään ja Kemiraa ei laiteta peltoon, rysät pitää tehdä hampusta tai pajusta jonkunlainen turus.
Ei ole hyvät näkymät.
Tämäkin netti korvautuu maitolaiturin nurkalla höpisemiseen
Kuntaliitosta tulee katsoa Kontiolahtelaisten näkökulmasta ei Joensuun hallinnon kannalta.
Kuntaliitos Joensuuhun ei antaisi mitään hyvää Kontiolahtelaisille. Tällä hetkellä Joensuu tahallaan velkaannuttaa itseään. Joensuun velat tulisi maksaa muilla tulolähteillä kuin kuntaliitosavustuksilla.
Tällä hetkellä Joensuun kunnallisveron tulisi olla 25 %, tällöin Joensuu pystyisi maksamaan velkojaan poiskin. Samoin pystyisi maksamaan viranhaltijalle palkkaa. Joensuun 6000 viranhaltijasta 2000 pitäisi heti irtisanoa ja laittaa kortistoon, samanaikaisesti työn- ja toimintojen tehokkuutta pitäisi lisätä 40 %.
Kontiolahdelta tulisi liittää vain osaliitoksena Kulho, Lehmo ja Onttola joista käydään Joensuun puolella töissä.
Näin myös nämä useampi tuhat saisi palvelut työpaikkansa läheltä eikä tarvitse mennä kirkolle asti hoitelemaan asioitaan.
Ekologisesti järkevä samoin taloudellisesti.
Joensuulla on velkaa noin 1500 euroa henkeä kohden, mutta Kontiolahdella 2500 euroa.
Kontiolahdella alkaa olla keinot vähissä tämän velkaantumisen kanssa, mutta Joensuussa jo vakavasti halutaan välttää velkaantumista.
24 lukukertaa 5.4.2011 kello 18:46 ja 11 vastausta tässä ketjussa.
Onko tämä joku pienten maamiespiirien juttelukerhoa ja samalla jotain terapiatuntia ja muita heittoja sekä arvailuja ?
Kärnä ehdottaa jotta Joensuu tukisi 50 000 Euroa vuosittain Kontiolahden urheilijoita, koska hänen mukaan kisailijat käyttävät Joensuussa hotellihuoneita.
Tällainen esitys on kaupunginhallituksen kokouksen esityslistassa
Kokouksen KH:11.4.2011 15:00:00 esityslista Joensuun kaupungin sivuilla.
Onko Jouko ajatellut että hotellit eivät ole kaupungin vaan yksityisen omistuksessa.
Jos sattuisikin tilanne että hotellin omistaisi joku Kontiolahtelainen ja työntekijät asuisivat Kontiolahden kunnassa, sehän olisi omituinen tilanne maksattaa toisella kunnalla näitä majoituskuluja.
Jos Kontiolahti on rikas kunta ja Joensuu köyhä, se tuntuu vieläkin kohtuuttomalta.
Tämä on vain tällainen tavan kansalaisen ihmettelevä kannanotto oman kaupungin valtuutetun esitykseen.
Mutta valtuutetut tietävät enemmän kuin me tavan tallaajat
Kun Eno oli liittymässsä Joensuuhun, niin arvattiin jo silloin, mitä on tulossa.
Demarit sanoivat: ”Pojat, pojat, te ette nyt ymmärrä! Ei teiltä mitään olla viemässä.”
Ja miten kävi? Kaikki on viety. Terveysasemaakaan ei ole enää kummassakaan taajamassa. Loput koulutkin taitavat viedä. No, jotakin on saatu tilalle. Joensuun huumeukot, linnanvenkulat ja varkaat asutetaan nykyisin tänne kunnon ihmisten riesaksi. Nyt on Kaltimoon ( Enon kirkonkylä) saatu taas uusi ahkera rosvokopla. Kaikki tavara lähtee, auto, mopo, polkupyörät, ruohonleikkuri ja jopa oksasilppuri, jota ei ollut vielä edes ehditty koota kokonaan. Kiitettävän ripeää toimintaa. Osa tavaroista kuulema löytyi harjakattoisesta sinisestä peräkärrystä, joka on vieläkin tien poskessa. Porukka tappelee soskun maksamalla asunnnollaan jopa kirveiden kanssa.
Aloituksesta on toistakymmentä vuotta eikä mitään liitosta ole tapahtunut.