Selittäkäähän aloittelijalle että jos on rullalaite, miten sen kanssa tehdään käänös? Antaako purjeen viuhahtaa omatoimisesti puolelta toiselle vai kuuluuko se rullata ensin sisälle ja avata toisella puolella? (ei kai?)
Lähinnä mielessä se että eikö purje kärsi melko paljon jos ja kun se aina käännöstä tehdessä paukahtaa mastoa vasten ja sen avulla sitten matkaa toiselle puolelle?
Ja niin - ei ei tämä ole provo.
Lähinnä mielessä se että eikö purje kärsi melko paljon jos ja kun se aina käännöstä tehdessä paukahtaa mastoa vasten ja sen avulla sitten matkaa toiselle puolelle?
Ja niin - ei ei tämä ole provo.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ei kärsi. Eikä osu mastoon.
Eikös Genoa 1 kuitenkin tule sen verran reippaasti maston taakse että osuu väistämättäkin mastoon kun tuuli heilahtaa toiselle puolelle?
Kas näin tehdään nykyään rullalaitteilla käännös.: Käynnistetään kone. Jos kone on sisädiesel, sen annetaan ladata akkuja 15 minuuttia. Koneen ollessa lämmin kippari antaa komennon rullata purjeet sisään tai tekee toimenpiteen itse. Tämän jälkeen vene on valmis suunnan muutokseen, yleensä kohti lähimpää palvelusatamaa.
Olipa olevinaan vitsikäs vastaus aitoon kysymykseen.
Iso genua osuu lähes aina mastoon vastakäännöstä tehtäessä, usein hankaa hieman ehkä vielä vantteihinkin (vantteja tosin voi suojata). Tätä ei voi välttää ja purje kuluu siinä hieman jos genualla luovitaan paljon.
Jos genoa vapautetaan nopeasti veneen keulan ollessa tuulta päin ja samantien nopeasti kiristetään, niin mastoon se tuskin osuu, koska nopea vapautus heittää genoan skuuttikulman keulaan.
Kovemmalla tuulella isompi ongelma on kaiteet, jos miehistö ei saa tarpeeksi nopeasti kelattua skuuttiä sisään, niin purje jää kaiteen ulkopuolelle. Sählypallot kaiteissa auttavat tässä.
Mistä näitä sikiää? Vaikka millä nopeudella skuutin päästäisi miten vauhdikkaasti, ei varmasti estä osumasta mastoon, mutta mitä sitten. Kilpaveneessä on usein yksi gasti maston etupuolella vetämässä purjeen maston ohi. Sen tarkoitus on vain nopeuttaa manööveriä, ei vähentää kulumista.
Kaiteet eivät ole suurikaan ongelma. Joko joku käy nostamassa helman yli, tai jos ei kukaan viitsi, voi vauhdin hieman kiihdyttyä nostaa uudelleen tuuleen sen verran, että tuuli tuo purjeen kaiteen sisäpuolelle. Samalla saa heikomipikin gasti vedettyä purjeen melkein loppuun saakka sisään.
Kutterissa pitää rullata sisään, tavallisessa sloopissa ei
Jos kutterissa fokka (staysail) on ylhäällä, niikuin käytännössä aina luoviessa on, ei klyyvaria tarvitse rullata. Se liukuu fokkaa pitkin toiselle puolelle.
Nykyään kuttereissa on yleensä rullagenoa klyyvarin tilalla ja se todellakin pitää rullata osittain sisään ennen käännöstä.
Just joo hankaa tai osuu ei sillä ole merkitystä. Eletäänhän ilman rullaakin ja ei ongelmia. Minkään laisten käännösten jkanssa. Suurin ongelma on UV-säteily joka haurastuttaa purjetta. Oikein nuuka tekisi sukan rullalle jonka vetäisi ylös purjeen ollessa rullattuna.
Yhdyn edelliseen. Käännös tehdään ihan samalla tavalla kuin "perinteiselläkin" keulapurjeella. Ei meidän rulla hakkaa mastoa. Ei myöskään mikään estä vetämästä rullaa vaikkapa osittain sisään, tehdä käännös jäljellä olevalla purjeella ja laskea sitten käännöksen jälkeen takaisin ulos.
Miksi pitäisi olla joku standardi tapa tehdä tämä asia? Tee olosuhteiden mukaan. Käännä sellaisenaan, rullaa osittain sisään, pienesti, isosti, kokonaan. Ihan miten haluat. Ei siihen mitään sääntöä ole.
Jos vene kutteririkattu, niin genuan sisään vetäminen välttää hieman sisempään staagiin tai purjeeseen hankaamista. Mutta kyllä se sieltä kolosta muljahtaa sellaisenaankin. Eli kokeile eri tapoja ja käytä tilanteen ja makusi mukaan
Jos ei halua purjettaan käännöksissä kuluttaa, voi tehdä myötäkäännöksen eli jiipin jolloin purje ei osu mastoon. Matkapurjehduksessa tapa on suositeltava.
Ai, ettäkö matkapurjehduksessa suositellaan kryssillä myötäkäännöksiä purjeen kulumisen estoon? Ymmärrän kyllä, että halusit murjaista hyvän vitsin. Aloitteleva purjehtija saattaa kuitenkin ottaa tuollaisenkin totena??
Edellinen genuani kesti 45.000 mpk, vaikka hankasi vendoissa aina vantteihin. Monissa veneissä genua hankaa niihin (etualavantteihin tai babystaagiin) eikä niinkään mastoon. Jos purjeen saumat hankautuvat ja rispaantuvat, niitä voi korjata. Oma purjeeni alkoi noiden mailien jälkeen olla muodoltaan aika pussikas ja kangas haurastunutta. Siksi teetin uuden genuan enkä kryssillä tee myötäkäännöksiä edelleenkään ;-)
Heijja heijja heijja!!! Minä olla myötäkäännöspussi
Kunhan käännöksissä hieman välttelet antamasta purjeen nojata rikiin ennenkuin irrotat skuutin, ei vanttien ja maston ohi pyyhkäisyllä ole mitään väliä. Tuokaan ei ole niin tärkeää muulta kohtaa kuin saalingin päiden osalta, ne venyttävät pistmäisesti ja voivat jopa repäistä takaliikin. Mutta se, mitä erityisesti tulee välttää, on purjeen lepattaminen. Muista siis käydä myös kiristämässä snörppiä, jos takaliikki alkaa väpättää kryssillä. Tai siirrä skuutipistettä eteenpäin, jos se ennestään ole kohdillaan.
Voi herra jestas kummoisia vastauksia! Ihan sama, onko vene varustettu rullaetupurjeella tai ei, käännös tehdään siten, että "purjeen annetaan viuhahtaa omatoimisesti toiselle puolelle" kysyjää lainatakseni. Purje rullataan vasta, kun purjehdus tai purjehtiminen lopetetaan. Jos veneessä on kaksi rullalaitetta peräkkäin (niitäkin siis on), etummaisen iso genua rullataan käännöksen yhteydessä. Tällöin on kyseessä todennäköisesti avomeripurjehdusosuus ja käännöksiä tulee harvoin.
Purjeen "paukkumista" on syytä tietenkin välttää, mutta käytännössä joka käännöksen yhteydessä purjeet "paukkuvat". Mutta kyllä ne sen kestävät, ne on niin suunniteltu. Tietysti ajan saatossa purje kuluu ja silloin mennään purjemaakarille tilaamaan uudet purjeet. Toisaalta joka vuosi purje tulee huoltaa ja silloin tarkistetaan kulumat yms. tehdään tarvittavat korjaukset.
Keulapurje saattaa ottaa käännöksen yhteydessä kiinni vantteihin tai joskus jopa saalinkeihin. Vanteissa voi käyttää suojia ja saalinkien päissä pehmusteita. Niin minulla ainakin on, jottei 106% genua repeydy saalingin päässä.
Ei purjehdus vastaiseen mitään myötäkäännösten eli ämmänkäännösten harrastamista ole. Käännös tehdään vastaisen kautta purjeet paukkuen ja sillä siisti. Aivan ääliömäisenä ehdotuksena on esitetty: "voi tehdä myötäkäännöksen eli jiipin jolloin purje ei osu mastoon. Matkapurjehduksessa tapa on suositeltava." Voi voi! Eipä taida matka edetä tuollaisella pyörimisellä ja ei todellakaan ole suositeltavaa tuossa merkityksessä.
Pahinta mitä purjeelle voi tehdä, on antaa sen paukkua, eikä sitä voi suunnittelulla auttaa tai huollattamalla korjata. Tietenkin se vastakäännöksessä sitä silti aina vähän tekee, hyvin harjoitelleet kilpamiehistöt poislukien. Eihän onnistu purjeen nosto, lasku tai rullaustoimetkaan ilman tiettyä lepattelua. Ja aina sattuu tapahtuu kaikenlaista, esim. sotkuja vinssillä, jonka selvittely tuottaa purjeen lepatusta. Silti kannattaa pitää se paukuttelu tarkoituksella niin vähissä kuin mahdollista.
106 %:sta genoaa muuten sanottaisiin normaalisti kolmosgenoaksi ja sellaiselle suunniteltua venettä fokkaveneeksi. Skuutikiskokin sille kannattaisi olla vanttien sisäpuolella. Sellaisen kanssa käännöksen teko on niin helppoa, että sehän tuskin läpsähtääkään käännöstä tehdessä perhemiehistöllä.
Mä olen purjehtinut jo 45 mailia viimeisten 12 kuukauden aikana. Nyt on menossa jo toinen purjekerta ja ensi syksyksi on jo tilattu uusi. Meillä vastakäännös tehdään aina niin että rullapurje lasketaan kannelle hyvissä ajoin ennen käännöstä ja sitten ajetaan alas tuuleen ja tehdään jiippi. Tapa on paljon kätevämpi kuin suinpäin vastatuuleen ajelu. Venehän pysähtyy ja sen jälkeen yleensä pitää käynnistää kone.
Meidän Nauticat ei nouse tuulensilmän yli pitä tehdä myötäkäännös.
Ei kannata ajaa piihin. Vendatessa kannattaa ennemmin hieman laskea venettä, jotta saa vauhtia käännökseen, ja sitten reilusti kääntää tuulensilmän yli.
Ehkä jollain todella hitaalla veneellä asia on noin, mutta noin keskimääräisesti suomalaista genoalla varustettua purjevenettä ajatellessa (lys 1.00 tai enemmän) vauhtia veneissä piisaa se verran, että kurssin laskeminen ennen käännöstä on turhaa. Pikemminkin pitäisi välttää jarruttavia peräsimen liikkeitä ja saada aikaan liukas käännös.
Sen sijaan käännöksen jälkeen, veneen kiihtyvysominaisuuksista riippuen, on usein syytä purjehtia muutama aste alempaa kurssia, jotta venevauhti kiihtyisi maksimiinsa.
Laskeminen ennen vendaa vauhdin kiihdyttämiseksi on vain ääritapauksia varten, siis moottorivenemäisimpiä Nauticatteja ja kukaties satunnaista CA:ta kevyessä kelissä varten. Tavalliset matkaveneet kääntyvät, kun käännetään, samoin tekevät kunnianarvoisat vanhat pitkäkölisetkin. Vendan jälkeen sitten ajetaan hieman alemmas ja nostellaan sitä mukaa kun purjetta saadaan skuutattua sisään ja vauhti kiihtyy entiselleen. Melkein vaikeimpia ovat kevyet monirunkoveneet, joiden kovakin vauhti loppuu hätäiseen.
Genoa kannattaa skuutata mahdollsimman nopeasti sisään veneen kääntyessä (ei jää lepattamaan ja kaiteisiin), jolloin vain viimeiset parikymmentä senttiä genoan skuuttia on aikaa ajella alempaa kurssia. Jos skuuttaus tapahtuu nopsasti, niin sitten vaan muutama sekunti tiukoin purjein pari astetta alempaa kurssia.
Ei tavallinen kölivene ihan muutamassa sekunnissa kiihdy, mutta ei myöskään tosiaan tarvitse ajaa kovin montaa astetta alle kryssikulmien. Mitäs nyt Suomen mestari sanoikaan, hyvin tehdyssä vendassa häviää n. 7 m. Ja tää oli siis 36-jalkaisella genoan kanssa. Vaimo vinssin kahvassa menee hiukkasen enemmän...
V*ttu jos se on näin vaikeaa niin taidan pysytellä moottoriveneissä.
Nimimerkeille sesserbes ja Rullagenoa: Ei kutterin genoaa rullata sisään vastakäännöksissä. Minulla on kutteritakilainen vene, jossa etummaisen ja takimmaisen förstaagin väliä on kannen tasolla metrin verran, yläpäässä parikymmentä senttiä. Ei ole koskaan tullut edes mieleen rullata purjetta käännöksissä.
Nimimerkille Azimut 37: Jo viestisi ensimmäinen sana osoittaa, ettei purjehdus ole sinun alaasi. Suorastaan toivoisin, ettet harrastaisi veneilyä missään muodossa tuollaisella asenteella.