Voi että, kun harmittaa lapsen puolesta. Äiti on yh, valinnut aina huonoja miehiä itselleen; hakkaajia, ryyppääjiä, rikollisia jne. Jotenkin naiivisti hän on kuvitellut "parantavansa" miehet, mutta niinkuin olettaa voi, saanut itse vaan turpiinsa henkisesti tai fyysisesti. Hyviä, kunnollisia miehiä on ollut tarjolla, onhan nainen hyvännäköinen ulkoisesti ja hauska luonteeltaan. Mutta ei ole kelvannut kuin rentut.
No, tämän viimeisimmän rikollis-rentun kanssa tekivät lapsen, tytön. Olivat naimisissakin ja ai kun oli ihanaa. Sitten tuli turpaan monta kertaa ja tappouhkauksia. Oikeudenkäyntejä tuli ja meni. Nyt on päässyt tästä luuserista eroon kokonaan.
Asia mikä harmittaa lapsen puolesta (on nyt jo leikki-ikäinen) on miesvihan lietsonta, jota tämä äiti harrastaa. Siis ihan kokoajan, huomaamattaan ja tarkoituksella. Vastailee kummallisia vastauksia lapsen kysymyksiin isistä, avioliitosta, poikaystävistä, miehistä. Kertoo, että "miehet ovat sellaisia ja sellaisia" ja että "me tytöt ei mitään miehiä riesaksi oteta". Yksi kommentti oli, että "jotkut naiset menevät naimisiin, koska eivät ole vielä tajunneet millaisia miehet oikeasti ovat". Siis aivan kamalaa. Mitenköhän tämä manipulointi vaikuttaa tytön myöhempään elämään ja kykyyn solmia suhteita tulevaisuudessa? Äidille on tästä huomautettu, mutta siitä ei tule kuin riitaa, kun hän kuulema mukaan "saa kertoa lapselleen mitä faktoja haluaa". Äiti ei ole älyllisesti mikään lahjakas ihminen, joten hänellä ei oikeasti ole kykyä ajatella muilta kanteilta, vaikka sitä on hänelle yritetty "opettaa".
Itse poikalapsen äitinä, hyvässä avioliitossa olevana, tuntuu pahalta ajatus, että joku opettamalla opettaa lastaan vihaamaan miehiä. Suurin osa suomalaisista miehistä kuitenkin on hyviä ja kunnollisia. Itse yritän kasvattaa poikani mahdollisimman hyväksi mieheksi ja naista kunnioittavaksi, ja tuntuu kauhealta ajatus, että toinen lapsi aivopestään jo valmiiksi vastakkaista sukupuolta vastaan.
Oletteko muut törmänneet tähän ilmiöön yh-äitien keskuudessa? Entä oletko itse yh:na kiinnittänyt huomiota miten puhutte lapsillenne, jos omassa elämässä ollut kielteisiä kokemuksia miehistä?
No, tämän viimeisimmän rikollis-rentun kanssa tekivät lapsen, tytön. Olivat naimisissakin ja ai kun oli ihanaa. Sitten tuli turpaan monta kertaa ja tappouhkauksia. Oikeudenkäyntejä tuli ja meni. Nyt on päässyt tästä luuserista eroon kokonaan.
Asia mikä harmittaa lapsen puolesta (on nyt jo leikki-ikäinen) on miesvihan lietsonta, jota tämä äiti harrastaa. Siis ihan kokoajan, huomaamattaan ja tarkoituksella. Vastailee kummallisia vastauksia lapsen kysymyksiin isistä, avioliitosta, poikaystävistä, miehistä. Kertoo, että "miehet ovat sellaisia ja sellaisia" ja että "me tytöt ei mitään miehiä riesaksi oteta". Yksi kommentti oli, että "jotkut naiset menevät naimisiin, koska eivät ole vielä tajunneet millaisia miehet oikeasti ovat". Siis aivan kamalaa. Mitenköhän tämä manipulointi vaikuttaa tytön myöhempään elämään ja kykyyn solmia suhteita tulevaisuudessa? Äidille on tästä huomautettu, mutta siitä ei tule kuin riitaa, kun hän kuulema mukaan "saa kertoa lapselleen mitä faktoja haluaa". Äiti ei ole älyllisesti mikään lahjakas ihminen, joten hänellä ei oikeasti ole kykyä ajatella muilta kanteilta, vaikka sitä on hänelle yritetty "opettaa".
Itse poikalapsen äitinä, hyvässä avioliitossa olevana, tuntuu pahalta ajatus, että joku opettamalla opettaa lastaan vihaamaan miehiä. Suurin osa suomalaisista miehistä kuitenkin on hyviä ja kunnollisia. Itse yritän kasvattaa poikani mahdollisimman hyväksi mieheksi ja naista kunnioittavaksi, ja tuntuu kauhealta ajatus, että toinen lapsi aivopestään jo valmiiksi vastakkaista sukupuolta vastaan.
Oletteko muut törmänneet tähän ilmiöön yh-äitien keskuudessa? Entä oletko itse yh:na kiinnittänyt huomiota miten puhutte lapsillenne, jos omassa elämässä ollut kielteisiä kokemuksia miehistä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pieni korjaus, tyttö on siis koulu-ikäinen, ei "leikki-ikäinen" kuten väärin kirjoitin.
Mutta manipulointia on äiti harrastanut jo ihan jostain 3-vuotiaasta saakka. Nyt koulussa käsitelty perhettä, avioliittoa, äitejä ja isiä. Joten tilanne menee vaan pahempaan suuntaan.
Itselläni on ollut huonoja kokemuksia miehistä,elänkin siitä syystä lapseni kanssa vain kahdestaan. Isänsä oli väkivaltainen eikä juurikaan hoida isyyden velvollisuuksia eikä käytä ns.oikeuksiakaan.
Olen poikalapselleni koettanut puhua että isä rakastaa silti,omalla tavallaan ja ihmiset voivat muuttua. Lapsi alkaa on kuitenkin sen verran vanha jo että muodostaa silti omat mielipiteensä. Onneksi minulla on suvussa ja ystävillä ns.hyviä miehiä ja olen sanonut ettei kaikki miehet ole samanlaisia,hyviäkin on. Poika usein vain kyselee että missä niitä sitten on kun minulla ei sellaista ole..mitäpä siihen vastaisi muuta kuin että ehkä minut on tarkoitettu elämään yksin. Ehkä joskus tapaan sen hyvän miehen tai sitten en.
Lapsi on usein kysynyt että entä jos hän on perinyt isänsä "huonot geenit",että jos hänestä tulee samanlainen. Mielestäni kuitenkin kasvatus merkitsee enemmän;poikani on hyvä poika ja jos tuon suunnan pitää niin hyvä mies hänestä tulee :)
on väärin. Minun mielestäni kaikki aivopesu on väärin, oli aihe mikä hyvänsä. Jos itse en pidä vaikka harmaista autoista, niin muut kyllä saavat pitää.
Juttu, joka minua inhotti kirjoituksessasi, oli se, että kuvittelet kunnollisille miehille kelpaavan naisen, joka on "hyvännäköinen ulkoisesti ja hauska".
Eiköhän juuri "kunnollinen mies" vaadi muitakin kriteerejä?
"Äiti ei ole älyllisesti mikään lahjakas ihminen..." Ehkä hän kelpuuttaa ne rentut juuri siksi, ettei muita ole oikeasti tarjolla?
Tarkoitin siis, että paljon on ollut "vientiä" miesrintamalla niin kauan kun olen hänet tuntenut ja paljon kunnollisia, tavallisia miehiä kosiskelijoihin mahtunut, mutta ovat liian "nössöjä" tälle naiselle. Kyllähän se niin on, että ulkoinen olemus ja mukava luonne usein ensimmäiseksi sen kiinnostuksen laukaisee, ensitapaamisella. Mikäs muukaan?
Tämä nainen ei ole koskaan edes antanut mahdollisuutta kunnollisen oloisille miehille, vain renttu-juntit ovat häntä aina kiehtoneet. Hän tyrmää liian tylsän tyypin (=tavallisen) saman tien.
Eikä se tarkoita, että jos ihminen ei loista älyllään, niin ei kelpaisi kunnolliselle miehelle! Ihmisissä, niinkuin tässäkin naisessa on paljon hienojakin piirteitä, esimerkiksi hänen luonne on pohjimmiltaan hyvin mielyttävä. Ei kai se, että yliopistokoulutusta ei ole tarkoita, ettei kelpaisi hyvään suhteeseen??
Ja sinä ressukka sitten otit moisen miehen talteen joka ryyppää ja rellestää! Jos kerran näit millanen mies on, niin miksii retkahdit samaan renttuun?
????
Pahimmillaan voi käydä niin, että tyttö tosiaan kasvaa miesvihaajaksi, samanlaiseksi kuin äitinsäkin näemmä on. Mutta onhan kaikilla vanhemmilla "oikeus" siirtää vaikutteita lapsilleen. Toiset opettavat vihaamaan ulkomaalaisia, vääräuskoisia, köyhiä, homoseksuaaleja jne. Sad but true.
Itse aikoinaan työskennellessäni palveluammatissa, asiakkaana kävi usein äiti, ehkä 6-kymppinen ja poika, ehkäpä 4-kymppinen. Äiti puhui naisista halveksivasti, huorittelikin, ja oli aina puhunut pojalleen niin. Isä oli kuulemani mukaan lähtenyt toisen naisen mukaan pojan ollessa pieni ja äiti kai yritti jollain tapaa lievittää tuskaansa ja pettymystään sekä pitää pojan itsellään kertomalla millaisia naiset ovat. Poika puhui hyvin halveksittavasti meille naisille, huoritteli epäsuorasti ja suorastaan huokui vihaa. Jouduimme antamaan heille porttikiellon paikkaan. Ei tainnut kaikki olla muutenkaan kotona tällä miehellä, vaikutti hieman ressukalta ja vajaalta. Asui äitinsä kanssa ja asuu varmaan vieläkin.
Tuli mieleen nyt , että perhepalstojen vieraiden naikkosten vihaaja-Lissu oli tapaamasi asiakas, ja on varmaan vieläkin.
Hah, no niinpä tietenkin! Olen ajatellutkin, että jotain kumman tuttua on niissä viesteissä.
Tässä taitaa olla lissut jonossa... lissut ry kokoontuu... heh..