Tällä palstalla on paljon ihmisiä, jotka kertovat olevansa torjuttuja ja siksi eivät esim. voi ottaa yhteyttä kaivattuunsa. Tämä gallup on heille:
- Millä tavalla teit aloitteen/osoitit kiinnostuksesi?
- Millä tavalla sinut torjuttiin?
Vastatkaa tähän rohkeasti vaan, niin esim. minä voin kertoa onko teidät oikeasti torjuttu vai ei.
- Millä tavalla teit aloitteen/osoitit kiinnostuksesi?
- Millä tavalla sinut torjuttiin?
Vastatkaa tähän rohkeasti vaan, niin esim. minä voin kertoa onko teidät oikeasti torjuttu vai ei.
Vastaukset 35
Vanhimmat
No en mä nyt viitti enää täällä mainostaa mitä kaikkea noloa mä oon teheny ;)
En ole tehnyt aloitetta, pientä vihjailua kiinnostuksesta on ollut molemmin puolin (tämä siis kuvitelmaani tietysti).
Haaveilen kunnes tämä tilanne ratkeaa johonkin suuntaan. Jossain vaiheessa mun on pakko hyväksyä se tosiasia että hän ei ole kiinnostunut jos hänestä ei kuulu mitään. Täälläkin on ollut paljon puhetta siitä milloin pitää luovuttaa/hyväksyä ettei toinen ole kiinnostunut.
Mutta, virallista torjuntaa ei ole tullut hänen taholtaan, eli tilanne auki. Ei tämäkään helppoa ole. Karu totuus olisi parempi kuin epätietoisuus.
Lähetin hänelle sähköpostiviestin, missä ilmaisin kiinnostukseni häneen. Kysymys on työkavereista. Hän ei ikinä vastannut siihen.
Siitä tiedän, ettei hän ollut kiinnostunut.
Minulle ei vastattu txt-viesteihin ja myöhemmin kertoi olevansa varattu.
/kehottamalla ottamaan yhteyttä jos kiinnostutsta on, en ihan näillä sanoilla.
Suoranaisesti ei torjuttua, mutta annettiin ymmärtää ja ilmiselvästi tilanne oli se, että oli parempi antaa kaiken olla. Ja niin annoinkin, yritin, tappelin vastaan, olin onnistumassakin, kunnes kaikki räjähti palasiksi.
torjui, ei torjunut, torjui. Mitäs siihen kommentoisit?
Just näin se meni. En tiedä oliko mitään peliä. Ei varmasti, ehkä, kyllä.??? eikä ollut edes aloitetta, mitä torjua.
Olen loukkaantunut, minua on kohdeltu huonosti, minulle ei ole koskaan aikaa, seikka joka on tuotu esille varsdin selkeästi.
Ei siis ole tippaakaan kiinnostusta minua kohtaan, joten selkeä viesti, kaikin puolin.
Jos ei ole sitä aikaa nyt niin ei ole sitä myöhemminkään. Jos mulla vaan ei ole tyypillisenä ominaisuutena hyysätä ukkoja ni en mä jaxa
Mäkin voin sanoa, että mut torjuttiin. En tarvi sen ymmärtämiseen apua. Olipa taas tasokas aloitus joltain.
Kyllä sen tajuaa tyhmempikin, kun tulee torjutuksi, aloittaja haluaa varmaan herkutella ihmisten pahalla ololla? Epäilyttää.....
Te kaksi ette nyt selvästikkään tajunneet aloitukset tarkoitusta.
Mikä oli se tarkoitus, kerroppa tyhmälle?
taisin torjua yhden _kiinnostavan_ tapauksen, koska tiedän että hän seurustelee
Oih, rohkenin ja torjutuksi tulin. No, niin kai oli parempikin, mutta luoja miten sitä tunsi itsensä tyhmäksi. Antoi ymmärtää mutta ei ymmärtänyt antaa.
Anteeksi, mutta miksi tuntea itsensä tyhmäksi?
Luullessani, että toinen oikeasti haluaa lähikontaktiin. Kyllä siinä vain hölmöksi itsensä tuntee. No, ehkä viisainta kun näin kävikin kun järjen ottaa käyttöön. Olen vain aika varovainen ja arkailevakin vaikkei sitä aina uskoisi päälle päin. Kaipa se sen takia vielä enemmän kirpaisi. Ei tässä mitään. Asia jo ok.
- Millä tavalla teit aloitteen/osoitit kiinnostuksesi?
Pyörimällä hänen ympärillään monta kuukautta ja katsomalla häntä ujosti. Tein yhden kerran tikusta asiaa.
Lisäksi taisin kääntää hänelle selkäni, en ollut huomaavinani häntä, en hymyillyt kertaakaan, en tervehtinyt.
- Millä tavalla sinut torjuttiin?
Ei lähestynyt enää minua. Eikä enää huomannut minua. JA lopulta häipyi maisemista!
Eli ei ollut kiinnostunut, kun ei tehnyt kunnon aloitetta :(
Mutta eipä hänkään tervehtinyt mua koskaan, eikä puhunut.
Tämä oli melkein kuin minun ja "nuoruuden rakkauteni" tarina.
Jotenkin tutulta tuntuu. Mikä oli se asia, minkä teit tikusta;)? Ja koska se tapahtui? Nyt nimittäin muistelen yhtä naista, johon olin kovasti ihastunut, mutta en tehnyt kunnon aloitetta...
En viitsi sanoa, koska hän tunnistaisi itsensä välittömästi. Ja mä en jaksa enää näitä tunnistusjuttuja.
mikä esti ettet tehnyt kunnon aloitetta?
Jo mä tunnistan itseni, niin hyvä kai se vaan on? Päästään vihdoinkin eteenpäin kun silloin kaikki jäi kesken...
eli kysymykseni oli nimim. Hmm... tarkoitettu. En tiedä miksi meni väärään paikkaan...
Koska olin silloin varattu, siksi.
Sä voit kertoa sen, jos haluat. En nimittäin usko, että olet hän. Mä luulen, että ollaan aiemminkin kokeiltu toisiamme täällä palstalla. Ilmeisesti ympäristöolosuhteet on meillä olleet vähän samanlaiset. Voin sanoa vihjeeksi, että tein tikusta asiaa jo melko alussa, kun halusin nähdä hänen reaktionsa läheltä, joskus syys/lokakuussa.
Lisäys edelliseen: minä olen ollut koko ajan vapaa, hänestä en tiedä.
Mulla oli kyllä sormus aina sormessa, joten hän tiesi minun olevan silloin varattu. Joten me ei ainakaan toisiamme kaivata, ikävä kyllä.
mitään esteitä ottaa yhteyttä ja tehdä sitä aloitetta?
tarkasti mitä kirjoitin hänelle, mutta vastasi jtn että ei ole sillä tavalla kiinnostunut ja on pahoillaan jos on antanut ymmärtää muuta. Muistan miten tajusin ihastuneeni kun hän vitsaili, että ehkä olisi oveni takana polvillaan kohta tms. Joo tajusin et se oli läppää mutta olin ihan nörtti en voinut estää ihastumista :(
Miks mä en pääse tästä yli? :(
Kukaan ei oo koskaan ollut ihastunut muhun :(
Kysyin suoraan lähteekö mukaan, vastasi vältellen valheilla esim "muuta menoa" jne. Ei uskaltanut sanoa ettei kiinnosta.
Tein tikusta asiaa ja menin juttelee, hän vastaili jos huvitti, kylminä päivinä vain yhdellä sanalla. Jäi välillä lause kesken kun häipyi. jne Jos sanoin väärän sanan, hän häipyi.
ei anteeksiantoa vaan kostoa
tekstareille olen yleensä lähestynyt kun olen saanut selviä vihjeitä että toinen olisi kiinnostunut mutta sitten onkin aivan eri ääni kellossa kun on viestiä laittanut on vain toivotettu hyviä jatkoja tai ei olla oltu tuntevinaan tai kerrottu suoraan et on varattu ja bla bla blaah tämän takia en oo enää koskaan varma mistään enkä enää rupea ensin lähestymään monta kertaa oon saanut pettyä!
Gallupit ei vastaa todellisuutta.
Eikä nää sotkuset palstat .
Halusitko sä tietää miltä torjunta tuntuu ja näyttää?
Sen tiiät sitten kun toisen kohtelu loukkaa ja tunnet itsesi torjutuksi. Tilanteita ja ihmisiä on niin monenlaisia. Ei voi yleistää. Ja alkuhuuman jälkeen voi arki tuntua....ja jos tulee ongelmia, ni ne koettelee suhdetta, varsinki jos ei ole tottunu jakaa sitä kenenkää kanssa. Se on vastaantulemista, huomioimista ja anteeksiantoa. Myös silloin kun rakas ja elämä pirskahtelee