Kerätään pinoon kokemuksia imukuppisynnytyksistä. Aina saa vain kuulla kommentteja "ei tuntunut miltään", "ihan turhaan pelkäsin imukuppia", "oli suureksi avuksi"... Tuntuu, että koskaan kukaan ei ole kokenut imukuppia helvetilliseksi kidutukseksi tai saanut imukupista sekä fyysisiä, että psyykkisiä ruhjeita, puhumattakaan että imukuppi olisi aiheuttanut vauvan vahingoittumisen! Oma kokemukseni oli juuri tällainen kidutus ja tarvitsisin edes jotain tukea muilta naisilta, jotka ovat saman kokeneet... Kerro siis imukuppikokemuksestasi! Miksi imukuppia tarvittiin? Miltä tapahtuma tuntui sillä hetkellä ja jälkeen päin? Oletko uskaltautunut toista kertaa kokeilemaan onnea vai jäikö synnytykset siihen? Ym. mitä nyt tulee mieleen.. Arvostaisin todella, jos tästä saataisiin keskustelua aikaiseksi.
Imukuppisynnytys
21
2325
Vastaukset
- huikaikui
Omat muistikuvat on vähän sekavat eli en juurikaan muista milta tuntui. Vauvan sydänäänet alkoivat laskemaan kesken synnytyksen ja piti laitaa vähän vauhtia. Terve lapsi saatiin ulos, vaikka napanuorakin yli lyhyt. Mustelma päässä oli aika hurjan näköinen, mutta hävisihän se siitä.
En usko että imukuppi pahensi hommaa enempää. Säikäytti se sydänäänien hiipuminen sen verran. Pääasia oli ja on edelleen, että muksun sai ulos nopeasti.
Ei ollut kauhukertomus, mutta yksi kokemus kuitenkin. - sf
Kerro tarkemmin minkälaisia psyykkisiä ja fyysisiä ruhjeita sait? Onko vauva kunnossa ?!
Mulla sitä tarvittiin myös sen takia ettei vauva vaan halunnut tulla ulos ja sydänäänet heikkeni. Kipeäähän se kävi, enpä sitä sillä hetkellä tarkemmin ajatellut, pääasia oli vain saada vauva ulos keinolla millä hyvänsä. Toista kertaa en todellakaan sitä haluaisi joutua käyttämään. Vielä en ole toista lasta hankkimassa, mutta eipä tuo lapsi ainoaksi tule jäämään :) - jhlö
Imukupin käyttö ensisynnyttäjillä on melko yleistä (n. 15%). Mutta yleensä se seuraava menee paremmin/helpommin. Keskeistä on miettiä, miksi se tilanne tuli ekassa synnytyksessä eteen.. ja lähteä siltä pohjalta valmistautumaan seuraavaan synnytykseen siis mikäli haluaa sen välttää..
- kloje
Usein syynä on sekin, että synnytysikä on kohonnut. Sitä on vähän vaikea seuraavaan synnytykseen muuttaa :DDD
- kpli
Meinaatko että kaikki iäkkäät synnyttäjät tarvitsevat imukuppia. Missäs tällainen tilasto on?
- kloje
kpli kirjoitti:
Meinaatko että kaikki iäkkäät synnyttäjät tarvitsevat imukuppia. Missäs tällainen tilasto on?
Jos opettelisit luetun ymmärrystä, niin ei tarvitsisi tehdä noin typerää kysymystä! Tosi hupsua, että ymmärsit, että kirjoituksessa oli että "kaikki iäkkäät synnyttäjät tarvitsevat imukuppia". Iäkkäät synnyttäjien synnytyksissä sitä tarvitaa kaksi kertaa enemmän kuin nuorempien. Ja kun ensisynnyttäjien keski-ikä on kohonnut jo yli 30-v, niin näitä iäkkäitä synnyttäjiä on jo melko paljon. Näin myös imukuppia käytetään enemmän kuin ennen. Tuliko nyt tarpeeksi rautalangasta väännettyä?
- kpli
kloje kirjoitti:
Jos opettelisit luetun ymmärrystä, niin ei tarvitsisi tehdä noin typerää kysymystä! Tosi hupsua, että ymmärsit, että kirjoituksessa oli että "kaikki iäkkäät synnyttäjät tarvitsevat imukuppia". Iäkkäät synnyttäjien synnytyksissä sitä tarvitaa kaksi kertaa enemmän kuin nuorempien. Ja kun ensisynnyttäjien keski-ikä on kohonnut jo yli 30-v, niin näitä iäkkäitä synnyttäjiä on jo melko paljon. Näin myös imukuppia käytetään enemmän kuin ennen. Tuliko nyt tarpeeksi rautalangasta väännettyä?
Mutta tuskin noissakaan tapauksissa se määrittävä tekijä on juuri ikä, vai?
- Kloje
kpli kirjoitti:
Mutta tuskin noissakaan tapauksissa se määrittävä tekijä on juuri ikä, vai?
Ikä juuri!
- kpli
Kloje kirjoitti:
Ikä juuri!
En usko, että lääkärit suostuvat laittamaan ja repimään vauvaa imukupilla vain sen takia, että synnyttäjä on 38, jos ei ole mitään muuta..
- kloje
kpli kirjoitti:
En usko, että lääkärit suostuvat laittamaan ja repimään vauvaa imukupilla vain sen takia, että synnyttäjä on 38, jos ei ole mitään muuta..
Ei ole totta, että joku voi koko ajan haluta käsittää noin typerästi väärin. Siis ikä vaikuttaa siihen, että tulee enemmän tilanteita, joissa imukuppia yms. tarvitaan.
- kpli
kloje kirjoitti:
Ei ole totta, että joku voi koko ajan haluta käsittää noin typerästi väärin. Siis ikä vaikuttaa siihen, että tulee enemmän tilanteita, joissa imukuppia yms. tarvitaan.
Mikset sitten heti sanonut niin vaan aivan jotain muuta :)
- poooooooop0
Minä olin nuori ja vetree 18-vuotias kun synnytin ja imukupilla väkisin kiskottiin ulos. Sydänäänilaskut oli syynä ja lapsi synnyttyään elvytykseen. 4 asteen repeämät mulle ja piiiiiitkän pitkä toipuminen.
- kloit
Oliko sulla käytössä puudutus ja oksitosiini?
- pooooooooop0
kloit kirjoitti:
Oliko sulla käytössä puudutus ja oksitosiini?
Paikallispuudutus oli laitettu ponnistusvaiheessa välilihan leikkausta varten. muuten ei, epiduraali ei enää vaikuttanut. oksitosiinia laitettiin 2 kertaa synnytyksen aikana
- kloit
pooooooooop0 kirjoitti:
Paikallispuudutus oli laitettu ponnistusvaiheessa välilihan leikkausta varten. muuten ei, epiduraali ei enää vaikuttanut. oksitosiinia laitettiin 2 kertaa synnytyksen aikana
Olen kuullut todella usein, kuinka oksitosiini on aiheuttanut sydänääniin huolestuttavia muutoksia.. siksi kysyin.
- poooop0
kloit kirjoitti:
Olen kuullut todella usein, kuinka oksitosiini on aiheuttanut sydänääniin huolestuttavia muutoksia.. siksi kysyin.
lapsella oli napanuora kaulan/pään ympärillä, joka aiheutti sydänäänilaskut. niiden syynä oli alunperin se, ettei lapsella ollu pää laskeutuneena ennen synnytystä ja kun se sitten synnytyksessä laskeutui niin napanuora jäi puristuksiin lapsen pään ja mun lantionluiden väliin. napanuora kun oli liian puristuksissa siellä aina kun oli supistus päällä ja silloinhan siitä ei kulje happi eikä mikään. tiedä sitten oliko oksitosiini myöskin syynä niihin...laitettiin ekan kerran noin 8h ennen syntymää ja toisen kerran ponnistusvaiheessa, koska kohtu oli liian väsynyt pitkästä synnytyksestä ja supistukset heikkenivät huomattavasti
- aiemmin kirj. sf
poooooooop0: samanlaiset ruhjeet minäkin sain:(
- pooooop0
harmi :( mulla koko tilanne olisi ollut estettävissä sektiolla jo paljon ennen ponnistusvaihetta. sydänänissä oli laskuja ollut jo monta tuntia ennen ponnistusta. ensisynnytys oli kysessä ja kätilöt halusi viimeseen asti välttää sitä sektiota koska kuulema ensimmäisen lapsen on hyvä syntyä alakautta seuraavia synnytyksiä ajatellen.. tiedä sitten. missä muuten synnytit "sf", jos saa kysyä? mä oli kätilöopistolla. kuullut olen, että siellä ollaan tuon luonnollisen synnytyksen perään aika paljon. en siis ketään todellakaan syytä siitä miten synnytyksessä kävi, mutta harmittaahan se silti. vaikka olis se sektiokin varmasti harmittanut jos olisi tehty.
- 48975485
Minullakin aika helvetillinen imukuppikokemus parin vuoden takaa. Pari päivää pitkän latenssivaiheen jälkeen pääsin todella väsyneenä saliin. Epiduraali oli kerennyt olla vasta puoli tuntia kun ponnistusvaihe alkoi joten luomuna mentiin. Sydänäänet laski ja imukupin laitto ja käyttö sattui todella paljon. En uskonut että se niin paljon voisi sattua, luulin että henki lähtee. Vertakin menetin reilusti. Toisen asteen repeämät tuli ja eppari tehtiin tietenkin. Repeämät paranivat kunnolla vasta kun lopetin imetyksen.
Nyt toinen synnytys edessä ja kävin jo pelkopolilla keskustelemassa asiasta. Siellä selvisi että lapsella oli napanuora kaulan ympärillä, tätä ei kukaan ollut muistanut minulle kertoa, sitä ei edes mainittu missään minulle annetuissa papereissa..! Muksu oli muuten kaiken lisäksi vielä yli nelikiloinen ja joutui suoraan teholle salista. Joten traumoja jäi. En kuitenkaan halua sektiotakaan vaan toivon edes hieman helpompaa synnytystä ja että saisin terveen lapsen viereeni. Jännitän kyllä aika tavalla että miten käy!- jhlö
Toi on muuten niin tavallista, että jotakin unohtuu kertomatta siellä synnärillä. Muistakaa oikeasti kysyä, jos tehtiin jotain kummallista, että miksi? Koska se sitten mietityttää seuraavaa odottaessa..
Toivon sinulle kaikkea hyvää tulevaan synnytykseen :)
- ....
Tutun kuuloista, että jätetään asioita kertomatta- tai sitten itse on ollut vaan niin pihalla, kun synnytys "käyty läpi". Imukuppi otettiin käyttöön pitkittyneen ponnistus-vaiheen takia, ulosautto olikin paljon luultua tiukempi. Oli kyllä melkoisen rajua touhua, itsestä tuntui että lantio hajoaa hetkenä minä hyvänsä. Olen ulkoisesti vieläpä lanteikas, joten ulkoapäin voisi luulla, että minulla tilava lantio- harhaluulo. Onnekseni sain kuitenkin "vain" toisen asteen repeämät. Oikea pakara tikattiin, joten kesti aikaa kunnes kärsi taas istua. Poikamme painoi tosin syntyessään päälle 4kg, myös syntymä-asento oli väärä.. Siitä syystä poikamme käsi vaurioitui. Mutta minkäs teet, on sitä kuitenkin kiitollinen, että lapsi saatiin ulos. Ja niin se aika vaan kullittaa ne muistot- kova on vauvakuume ja seuraavankin meinasin alateitse synnyttää, saa nähdä..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 783200
- 492410
- 322127
Sinkkujen kommentti järkyttävään raiskaukseen
Mikä on kommenttisi tähän järkyttävään raiskaukseen? https://www.is.fi/uutiset/art-2000011204617.html Malmin kohuttu sa4812112- 1371879
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313311772- 311745
Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne101579Joskus mietin
miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi51320Hyvää yötä
Söpöstelen kaivattuni kanssa haaveissani. Halaan tyynyä ja leikin että hän on tässä ihan kiinni. *olet ajatuksissani61264