Mua kiinnostaisi tietää miksi täällä olevat ihmiset eivät ota yhteyttä siihen kaivattuunsa oikeassa elämässä ja selvitä tilannetta.
Oletko ottanut ja mikä oli lopputulos
Et ole ottanut, miksi et
Et ole ottanut, aiot ottaa
Et ole ottanut, et aio ottaa
Mikä on sun vastauksesi. Kysymys ihan kaikille täällä olijoille. Rupesi kiinnostamaan tämä asia:
Oletko ottanut ja mikä oli lopputulos
Et ole ottanut, miksi et
Et ole ottanut, aiot ottaa
Et ole ottanut, et aio ottaa
Mikä on sun vastauksesi. Kysymys ihan kaikille täällä olijoille. Rupesi kiinnostamaan tämä asia:
Vastaukset 10
Vanhimmat
jo liian kauan, melkein kaksi vuotta. Ei vaan enää kannata edes ottaa yhteyttä, kun ei ole täyttä varmuutta mistään, edes oliko hän ihastunutkaan.
Olen ottanut, päättyi huonosti.
ei riitä 2v. Siksi tässä ei ole mitään järkee. Mut emmä häntä mielestäkään saa täysin.
Kyllä saa ite ottaa jos siltä tuntuu.
hän ei vastannut.
En aio ainakaan vielä ottaa yhteyttä,
en halua hänen ottavan yhteyttä,
ei olis mitään sanottavaa, on niin loukattu olo
Se on kun tykkäys/rakastaminen ei irtoa noin vaa. Kestää vähän aikaa ja sitä ikävää purkaa täällä. en tahtois edes vastata irl kysymykseen "miksi lähdit"
Otan yhteyttä kunhan ehdin täältä
Oikeastaan, koska nämä viestit kirjoitetaan anonyymisti ja se on järkevääkin. Niin nämä viestit on vaan ikävän tuntenuksen purkauksia.
Varmaan osa tajuaa, että näin ei ikävä poistu, mutta tuomalla ajatuksiaan ikävän kohteesta ja tuntemuksista ne tuovat valheellista helpotusta ja toivetta, että niihin vastataan, vaikka näin ei ole.
Ihminen pelkää torjuntaa ja "kasvojen menetystä" ja voi olla ujokin, että voi ottaa suoraan yhteyttä tai on tullut torjutuksi ja jää siipirikkona miettimään miten kerätä sydämmen sirpaleet kasaan, mutta aika parantaa haavat.
Kannattaa olla avoimin mielin, sillä kevät koittaa ja uudet mahdollisuudet..;).
Viimeiseen lauseeseen sanoisin että uudet mahdollisuudet kyllä, mutta jos on syvästi, yksipuolisesti rakastunut saavuttamattomaan kohteeseen niin ei niille uusille mahdollisuuksille voi oikein antaa tilaisuutta.
Varmaan pitkällä tähtäimellä aika auttaa ja voi tulla uusia mahdollisuuksia, mutta ensin pitää surra. Tuskin kukaan halua laastarisuhteeksi joten ei tämä elämä nyt niin helppoa ole. Kärsitään vaan ja surraan ja sitten noustaan.
Noh kun ikävää on kulunut aikansa (liian kauan), alkaa väkisinkin katselemaan muitakin miehiä ja se ihan hyvä, koska elämä on liian lyhyt ikävöimiseen.