EU-aika 1995-2010: palkansaajien ansiotaso 71 %, pellon hinta 164 %
Kaikesta muusta säästetään paitsi maatalousmenoista. Jatkuva valitus elinkeinon kannattavuudesta on saanut päättäjät pelkäämään maatalousmenoista säästämistä.
Joka säästämistä ehdottaisi tuomittaisiin maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta.
Jatkuvalla valituksella on saatu peitettyä se, että maatalouden kannattavuus on EU:n aikana karannut käsistä. Vaikka maatalouden tulotasoa ei voida yksikäsitteisesti määrittää, on tulotason kehitys nähtävissä peltomaan hinnan kehityksestä.
Pellon hinnan kehitys on viljelijöitten itsensä tekemä arvio elinkeinonsa menestyksestä.
Pellon hinnan nousulaskelmaa varten on maanmittauslaitoksen virallisista tilastoista poimittu pelkästään maatalouskäytössä olevien (yli 2 ha) peltokauppojen peltohehtaarin keskihinta ja keskihajonta. Pellon hinnat löytyvät maanmittauslaitoksen nettisivuilta vuodesta 2002 lähtien, kiinteistöjen kauppahintatilasto kohta 4.2. Tätä edeltävät tiedot löytyvät maanmittauslaitoksen kirjastosta.
Vuosi keskiarvo keskihajonta yhteensä
2010 8013 3645 11658
2009 7155 3542 10697
2008 7247 3558 10805
2007 6414 2875 9289
2006 5988 2826 8814
2005 5544 2512 8056
2004 5222 2571 7793
2003 4804 2487 7291
2002 4495 2306 6801
2001 4383 2484 6867
2000 4221 2144 6365
1999 3665 1611 5276
1998 3382 1909 5292
1997 2997 1449 4446
1996 2967 1325 4292
1995 3053 1366 4418
1994 3073 1424 4497
1993 3039 1414 4453
Normaalijakaumassa keskihajonnan sisällä on 68,2 % tapauksista ja kahden keskihajonnan sisällä 94,5 % tapauksista.
Peltokauppojen hintajakauma ei ole lähelläkään normaalijakaumaa. Se saattaa olla jopa kaksihuippuinen. Alapäässä ovat enemmistönä sukupolvenvaihdokset ja muut perheen sisäiset kaupat, joissa kauppahinta on verojen välttämiseksi mahdollisimman alhainen ja toisessa päässä markkinahintaiset kaupat.
Keskihinnan ja keskihajonnan summaa voidaan pitää hyvänä markkinaehtoisen pellon hinnan estimaattina.
Luvuista nähdään, että EU:n alkuaikoina hintataso pysyi muuttumattomana kunnes huomattiin, että EU on hyvä bisnes. Luvuista nähdään, pellon hinta noussut tasaisesti ilman merkittäviä poikkeamia. Tämä sulkee pois sen että hinnan nousu johtuisi satunnaisista suurista kaupoista. Myöskään tonttikaupat eivät selitä asiaa, koska kyse on yksinomaan maatalouskäytössä olevasta maasta. Tonttikaupoista on oma tilastonsa.
Merkillepantavaa on myös se, että vuoden 2008 pörssiromahdus ja sitä seurannut lama eivät ole mitenkään vaikuttaneet pellon hinnan tasaiseen nousuun.
Miten maatalous on osallistunut lamatalkoisiin?
Olisiko jo aika?
Kaikesta muusta säästetään paitsi maatalousmenoista. Jatkuva valitus elinkeinon kannattavuudesta on saanut päättäjät pelkäämään maatalousmenoista säästämistä.
Joka säästämistä ehdottaisi tuomittaisiin maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta.
Jatkuvalla valituksella on saatu peitettyä se, että maatalouden kannattavuus on EU:n aikana karannut käsistä. Vaikka maatalouden tulotasoa ei voida yksikäsitteisesti määrittää, on tulotason kehitys nähtävissä peltomaan hinnan kehityksestä.
Pellon hinnan kehitys on viljelijöitten itsensä tekemä arvio elinkeinonsa menestyksestä.
Pellon hinnan nousulaskelmaa varten on maanmittauslaitoksen virallisista tilastoista poimittu pelkästään maatalouskäytössä olevien (yli 2 ha) peltokauppojen peltohehtaarin keskihinta ja keskihajonta. Pellon hinnat löytyvät maanmittauslaitoksen nettisivuilta vuodesta 2002 lähtien, kiinteistöjen kauppahintatilasto kohta 4.2. Tätä edeltävät tiedot löytyvät maanmittauslaitoksen kirjastosta.
Vuosi keskiarvo keskihajonta yhteensä
2010 8013 3645 11658
2009 7155 3542 10697
2008 7247 3558 10805
2007 6414 2875 9289
2006 5988 2826 8814
2005 5544 2512 8056
2004 5222 2571 7793
2003 4804 2487 7291
2002 4495 2306 6801
2001 4383 2484 6867
2000 4221 2144 6365
1999 3665 1611 5276
1998 3382 1909 5292
1997 2997 1449 4446
1996 2967 1325 4292
1995 3053 1366 4418
1994 3073 1424 4497
1993 3039 1414 4453
Normaalijakaumassa keskihajonnan sisällä on 68,2 % tapauksista ja kahden keskihajonnan sisällä 94,5 % tapauksista.
Peltokauppojen hintajakauma ei ole lähelläkään normaalijakaumaa. Se saattaa olla jopa kaksihuippuinen. Alapäässä ovat enemmistönä sukupolvenvaihdokset ja muut perheen sisäiset kaupat, joissa kauppahinta on verojen välttämiseksi mahdollisimman alhainen ja toisessa päässä markkinahintaiset kaupat.
Keskihinnan ja keskihajonnan summaa voidaan pitää hyvänä markkinaehtoisen pellon hinnan estimaattina.
Luvuista nähdään, että EU:n alkuaikoina hintataso pysyi muuttumattomana kunnes huomattiin, että EU on hyvä bisnes. Luvuista nähdään, pellon hinta noussut tasaisesti ilman merkittäviä poikkeamia. Tämä sulkee pois sen että hinnan nousu johtuisi satunnaisista suurista kaupoista. Myöskään tonttikaupat eivät selitä asiaa, koska kyse on yksinomaan maatalouskäytössä olevasta maasta. Tonttikaupoista on oma tilastonsa.
Merkillepantavaa on myös se, että vuoden 2008 pörssiromahdus ja sitä seurannut lama eivät ole mitenkään vaikuttaneet pellon hinnan tasaiseen nousuun.
Miten maatalous on osallistunut lamatalkoisiin?
Olisiko jo aika?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Lisämaata ostetaan pääasiassa palkkatyöstä saaduilla rahoilla, tulevaisuutta ajatellen.
Nyt tuo "tulevaisuus" alkaa olla jo lähellä.
"Miten maatalous on osallistunut lamatalkoisiin?".
Vastaus: "Maatalouden tulokehitystä on perinteisesti verrattu teollisuustyöntekijöiden palkkatulojen kehitykseen. Henkilöä kohti laskettu päätoimitilojen maataloustulo oli 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuolella 65-80 prosenttia teollisuustyöntekijän palkkatulosta. Tämän jälkeen teollisuudessa on jatkunut palkkatulojen nouseva kehitys, mutta maatalouden tulot ovat vaihdelleet tuotanto-olosuhteista riippuen. Vuonna 2001 päätoimitilojen maataloustulo oli 61 prosenttia teollisuustyöntekijän palkkatulosta".
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_08_04_maatalous_tulot.html
http://feed.ne.cision.com/wpyfs/00/00/00/00/00/0A/EF/6C/wkr0001.pdf
>Miten maatalous on osallistunut lamatalkoisiin?
>Olisiko jo aika? *
Milloin maatalous pääsee osalliseksi 90-luvun lopun yleisestä talousnoususta?
Olisi senkin aika ennen noita lamatalkoita.
Ei sitten kellään ole tähänkään ollut halua vastailla?
Tuo on kyllä varsin mielenkiintoinen tilasto. Tuotannontekijän arvo ei voi nousta noin paljoa jos ei sillä tehtävä tulos riitä kattamaan hinnannousua.
http://pseudonyymi.blogspot.com/search/label/Maatalouspolitiikka
Paskat minä noista satutilastoista.Sitä saamatta jäänyttä osuutta talousnoususta kaipailin.
Ja tonttimaan hinta on noussut vielä rajummin
http://www.hsy.fi/seututieto/Graafit/Kaupunki/Pientalotonttien_hintakehitys.pdf
EU-aika 1995-2010: palkansaajien ansiotaso +71 %, tonttien hinta +350 %.
Mitenkäs tuo on selitettävissä?
Oletko oikeasti niin yksinkertainen, ettet ymmärrä missä kohtaa näsäviisastelusi menee metsään, vai sotketko tahallasi? Asumiskäyttöön kaavoitettu tonttimaa pääkaupunkiseudulla on vähän eri asia kuin pelto jossain jumalan selän takana. Asumistontin hintakehityksen selittää muuttovoitto ja siitä seurannut kysynnän kasvu, mutta pellon hinta ei voi määräytyä minkään muun kuin sen tuottaman tulon mukaan. Siis jos pellon hintaa nousee poikkeuksellisen nopeasti niin silloin se tarkoittaa sitä että tavalla tai toisella maatalouden näkymät ovat parantuneet poikkeuksellisesti. Ja tämän asian toki viljelijöiden ansiotasoindeksitkin vahvistavat.
olla hieman eri asia tuo viljelijöden ansiotaso kuin maataloustulo. Noita pelkästään maataloudesta tulonsa saavia kun en tunne niin montaa että tarvitsi heidän laskemiseensa edes toisen käden sormia käyttää. Ennen Euta ei olisi riittänyt varpaatkaan:)
Syyt peltomaan hinnannousuun ovat yksinkertaiset. Maa katsotaan nykyään myös sijoituskohteeksi siinä kuin osakkeet, kiinteistöt tai vastaavat. Silloin maan arvo ei enää ole sidoksissa sen tuottoon vaan jälleenmyyntiarvoon. Viime vuosien talouskriisit ovat vain vahvistaneet tätä suuntausta, moni katsoo kiinteän omaisuuden turvallisemmaksi sijoituskohteeksi kuin osakket ym. arvopaperit.
Sitten on toinen syy, kotieläintiloille on asetettu tiettyjä ehtoja paljonko pitää polla peltomaata suhteessa kotieläinten määrään, tällöinkin pellon hinta määräytyy muiden tekijöiden kuin pellon tuoton kautta.
Kun tulevaisuudessa ainoastaan isot tilat jatkavat tuotantoaan ja maata ei enää valmisteta, kuten aiemmin eräs mainos kuului, maan ja pellon hinta kohoaa.
Jos isäntä ja emäntä haluaa että oma poika tai tyttö jatkaa tilanpitoa, ei ole paljon muuta mahdollisuutta kuin suurentaa tilakokoa ja ostaa peltoa. Ei tilan nykyiset omistajat enää saisi sijoittamalleen rahalle katetta ja ovat kyllä siitä tietoisia, mutta jos tilaa ei laajettaisi tulevaisuudessa pieni tila olisi elinkelvoton.
Maanhinnassakin pätee kysynnyn ja tarjonnanan laki, nimitettäköön sitä sitten ahneudeksi tai bisnesajatteluksi, kun kysyntä on tarjontaa suurempi, tuotteen hinta nousee.
Olemme monesti avustamassa kylän rakennuksilla kun eräänlaisina tietopankkeina meitä ovat alkaneet arvostaa. Olemmekin huomanneet että esimerkiksi rakennustarvikkeet ovat usein halvempia kun ei erehdy mainitsemaan niitä kyseltäessä että ne tulee johonkin maatilan rakennukseen. Myös eräs tuttavamme oli kysellyt korjaamohallin hintaa ja keronut että se tulee maatilalle, poikansa joka sähköliikettä pitää oli sitten päättänyt hankkia rungoltaan juuri samanlaisen hallin olikin saanut sen halvemmalla.
Vaimon kanssa olemme myös ihmetelleet traktorien hintakehitystä, taannoin kevätmarkkinoilla ihmetelimme uutta traktoria, kokoluokka oli noin 140 hevosvoimaa ja hintalapussa oli 6 numeroa, myyjä kehui sen olevan maatilojen suosikkitraktoreita, voi vain kysellä mikähän mahtaa olla traktorin tuntikustannus.
Myös saman liikkeen pihassa ollut perälevy aiheutti hinnallaan hieman huvittuneisuutta, vaimon kanssa laskimme että itse tehden valmiiksi pokatuista raudoista hinta jäisi huomattavan edulliseksi ja hitsausjälkikin olisi asianmukaisempaa mutta jos kaippa kauppa käy ostajalla on ostokykyä.
kiva tietää sen kehitysalueen kylän nimi missä sinun ja tuon virtuaalivaimosi tietomäärää on oiken pankkina alettu pitää.
Vai käytätkö siellä tietoja, tänne nettiin kun useimmin kirjoittelet vain luuloja ja nehän taas ei tiedon väärti ole:)
Tuo olikikin hyvä vinkki jonka vaimosi kanssa olette antaneet kylän viljelijöille.
Kun tilalle rakennetaan sikala johon tulee häkin, lannanpoistojärjestelmä, lannan varastoimisaltaat, tai navetta siihen kuluvine laitteineen ja rehuvarastoineen, tai viljan kuivuri jota nykyisin kutsutaan pakettikuivuriksi koska koko rakennus koostuu siiloista ja itse kuivuriosasta, ei kannata kertoa että se tulee maatilalle. Kyllähän on aivan normaalia että esimerkiksi metalliverstas ostaa samalla sikahäkit tai verstaan lattialle laitetaan lannan poistolaitteet sekä viljankuivuri. Ei myyjä voi mitenkään päätellä että ne tulisivat maatilakäyttöön. Ostotapahtumassa kysellään vielä tarjouksia eri myyjilta rakennuspiirustukset mukana jossa lukee esimerkiksi "navetan piirustukset". Hipi hiljaa vain ettei myyjä saa tietää että ne tulevat maatilayritykseen.
tarjouksista sen verran että eräs kaveri rakensi kolmisenvuotta sitten kuivurin ilman innvestointukia kun niitten saanti olisi viivästyttänyt hommaa hamaan tulevaisuuteen ja hakumenettelyä hankalana piti.
Sai nuo tarjoukset huomattavasti edullisempina kun myyjä tiesi tukien puuttumisen eikä olisi niitä voinut niitä katteisiinsa
Tuo rakentaja oli vielä silloin päätoimeltaan kunnan maataloussihteeri. Nykyisin sivutoimenaan ProAgrialla ja myös urakoi suorakylvöä
Miksei ottanut maatalousasiantuntija "vaimon kanssa" taktiikkaa käyttöön eikä olisi kertonut että viljankuivuri tulee maatalouskäytttöön:)
Rakensi ilman megalomaanisia investointitukia joilla kuulemma rahoitetaan koko hanke. Olipa ihmeellistä.
"Tukipäätökset pyritään tekemään noin kahden kuukauden kuluessa hakuaikojen päättymisestä".¨
http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunrahoitus/investointituet.html
Empä oikein usko tarinaa että talvella ei olisi aikaa odottaa kahta kuukautta tukipäätöstä.
Sitäpaitsi hanke pitää kilpailuttaa ja ilmoittaa valtakunnallisessa HILMA nettilehdessä. Uskoisin että siellä saa kyllä parhaan tarjousen.
"Mikäli investointituen kohteena olevan rakentamisinvestoinnin kustannusarvio ilman arvonlisäveroa on vähintään 150 000 euroa tai tarvike-, kone- ja laitehankinnan arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 30 000 euroa ja samalla myönnetyn investointituen tukitaso ylittää 50 prosenttia, tuen saajan on kilpailutettava hankintansa. Hankintojen kilpailuttamiseen sovelletaan joko maatalouden rakennetukilakia (1476/2007) tai julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007).
Kilpailuttamisella tarkoitetaan sitä, että hankinnasta on järjestettävä avoin tarjouskilpailu sekä hankintaa koskeva ilmoitus on julkaistava Hilma-ilmoituskanavassa osoitteessa" www.hankintailmoitukset.fi.
kun tarina on tosi.
Ja tosihan on usein ihmeellisempää kuin kuin urbaanilegendat.
Et tainnut huomata että nuo investointituet on aika usein olleet joko haku tai maksatuskielloissa:)
Että tuet valuu kaupalle ja ex-isännille vuokramaan kautta, muutenhan viljelijät rikastuisi.
Ja kannattaa tosiaan kysyä vaikka sementin hintaa jostain ison kaupungin liepeiltä missä myös isoja rakennusliikkeitä häärii, saattaa hinta-ero yllättää paikallisiin liikkeisiin nähden. Samoin raudat, mahdolliset pilarikengät, kattopellit....
Lähdenkin täältä maalaispitäjästä pienen lähikaupumgin sijaan Helsingiin, 200km, ostamaan sementtiä, saattaa saada
vaikka 10% halvemmalla. Mikä muuten on 200km rahti vaikka 1000kg erälle verrattuna 10km rahtiin lähimpään rautakauppaan.
"investointituet on aika usein olleet joko haku tai maksatuskielloissa", ei voi olla totta, meidän maatalousasiantuntijamme, Arska, tietää että paikallisesta sosiaalitoimistosta, kuten hän kunnan maaseututoimistoa nimittää, saa kaikki tuet samana päivänä täysin vastikkeettomaasti ja ilman mitään selvityksiä.
Ja kun sen kuivurin ostaa kannatta todella käyttää toisen asiantuntijamme "vaimon kanssa" neuvoa, ei kerro että se tulee maatalouskäyttöön, eivät sitten arvaa että viljakuivuria käytetäisiin viljan kuivaukseen vaan esimerkiksi yrityksen työvaatteiden kuivaukseen
Olemme yrittäneet luoda kylälle jonkinlaista yhteistyöhenkeä, tuleehan se kalliiksi kun tosiaan tuolla edellä mainitaan että haetaan sementtiä nyssäkkä kerrallaan.
Eräänä vilkkaana rakennusvuotena kylän toimesta sovittiin että kilpailutetaan sementtitoimitukset oikein kunnolla, niimpä sitten keväällä tuli autotolkulla sementtiä erään isännän tyhjään siiloon josta kyläläiset sai sitten hakea tilanpidon lopettaneen isännän pitäessä kirjanpitoa.
suuresta kylästä on kyse tuossa "Eräänä vilkkaana rakennusvuotena kylän toimesta sovittiin että kilpailutetaan sementtitoimitukset oikein kunnolla, "
Täällä kun vilkas rakennusvuosi on kun kylällä joku rakentaa edes jotain uutta mihin sementtiä vähän enempi tarvitaan. Niihinkin rakennuksiin se kylläkin tuodaan valmiiksi sekoitettuna pumppuautolla koska eihän kyliltä löydy niin paljon porukkaa että riittäisi talkoilla valamaan myllyllä. Olisihan kyllä noita eläkeläisiä mutta heillä miltei kaikilla on niin paljon remppaa etteivät kykene ja nuoremmat isännät on päivisin töissä muualla.
Melkoista mielikuvitusta tuo tossusankari käyttää:) Ei oikein tässä maailmassa taida elää
Siis joku pitää kotonaan sementin lisäksi muuta rakennusmateriaalivarastoa, kattopeltejä eri kokoa, petoniterästä, rakenneterästä, ovia ja ikkunoita, sähkötarvikkeita, ilmastointi ja lämmityslaiteita, maaleja, kattoristikoita...
Isännällä on varmaan vanhoissa siiloissaan ilmapuhallus tai ovat jopa ilmatiiviitä.
"Sementti on hygroskooppinen aine eli se imee helposti kosteutta ympäristöstään. Kostuminen aiheuttaa sementissä paakkuuntumista, sitoutumishäiriöitä ja jopa lujuuden katoa.
Hyvissäkään olosuhteissa säkkejä ei kuitenkaan suositella varastoitavaksi 3 kuukautta pidempään.
Betoniaseman siiloissa sementin säilyvyys riippuu siilon täyttöasteesta, ilmatiiviydestä ja käytettävään puhallusilman määrästä. Ilmatiiviissä tilassa sementin säilyvyys on lähes rajaton".
http://www.finnsementti.fi/sementti/sementin-kasittely/varastointi
Vai että vanhaan viljasiiloon:)
Sementtisiilo täytetään puhaltamalla siihen sementtiä säiliöauton kompressorilla. Sementtisiilo on suurikokoinen säiliö, jota ei ole suunniteltu paineastiaksi. Sementtipölyn leviämisen estämiseksi siilo on lähes umpinainen. Täyttö- ja purkuputkien lisäksi siinä on suodattimella varustettu paineen tasaus aukko/venttiili.
Vaarat
Kompressorin paine riittää halkaisemaan siilon, mikäli paine pääsee nousemaan.
Satojen kuutiometrien kokoinen säiliö varastoi paineen kertyessä valtavan määrän energiaa.
Siilo voi haljeta tuhoisin seurauksin
Siilosta voi lentää irto-osia paineen vaikutuksesta. Korkealta lentävä ja putoava suodatin on vaarallinen.
Oikea tapa
Noudatetaan säiliön täyttöohjeita. Säiliössä tulee olla ylipaineistumisen estävä laitteisto. Se sulkee täyttöputken paineen noustessa tai säiliön täyttyessä.
http://www.rudus.fi/turvapuisto/13168/sementtisiilon-taytto
Siilojen holvaantumista voidaan vähentää muun muassa siilojen muotoilulla, sopivilla syöttölaitteilla, tehokkaalla lämmityksellä ja estämällä materiaalin kostuminen. Riittävän jyrkät siilot (valumiskulma jopa 60 astetta) estävät holvaantumista tehokkaasti. Siilojen sisäpintojen pitää olla tasaisia. Jälkeenpäin tehtäviä vahvistuksia ja muita lisärakenteita on vältettävä, koska ne voivat kerätä materiaalia ympärilleen.
Ruuvikuljettimen käyttäminen on vaarallista työskenneltäessä sementti- tai tuhkasiiloissa. Ruuvikuljetinta käytetään samanaikaisesti, kun siilon seinämille ja pohjaan kiinnittynyttä materiaalia irrotetaan.
http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/hanke?h=92236
Jos joku isäntä tosiaan muuttaa vanhan siilonsa sementtisiiloksi, ostaa siihen kaikki tarvittavat ylipaineventtiilit, ruuvikuljettimet ja ottaa sen riskin että sementtiä todella menee kesän aikana eikä se jää siiloon talveksi jolloin se varmasti kovettuu, ja myy vielä sementin kaiken investointinsa jälkeen halvemmalla kuin kaupasta ostettaessa, niin ilman muuta se on kannatettavaa.
Muuten kyllä ostan edelleenkin muutaman sementtisäkin läheisestä rautakaupasta ja kuljetan se itse tarvitsemaani paikkaan traktorin peräkärryillä. Jos taas alan rakentamaan jotain uutta jossa tarvitsen enemmän sementtia ja muita rakennustarpeita ostan senkin siitä rautakaupasta joka on kohtuu etäisyydellä kotoani, saan varmaan sementinkin edullisemmin kun keskitän ostoni yhteen paikkaan. Tuskimpa esimerkiksi Helsingin rautakaupoissa olisikaan vaikkapa lypsyrobotteja tai sikalan kalusteita, niitä kun siellä ei varmaan mene kaupaksi.
Kiitos hyvistä neuvoita "vaimon kanssa". saa varmaan edullisemmin vaikkapa navetan, sikalan tai kuivaamon materiaalit kun menee esimerkiksi pääkaupunkiseudun rautakauppoihin kyselemään tarjouksia eikä kerro että sikalat, navetat ja viljankuivaamot menevät maataloukäyttöön.
Samoin joku isäntä ostaa autotolkulla sementtiä tyhjään siiloon ja ostaa sitten kaiken muun rakennusaineen sieltä helsingin rautakaupoista.
Helpostihan tuollaisen traktorin perälevyn itsekin tekee, eihän siinä tarvita kuin hitsausvälineet ja kaasulaikkauslaitteet, sorvi, jolla sorvaa tapit, iso porakone jolla poraa keskireiän levynkääntöakselille ja lukitustapeille.
Levy pitäisi saada myös kaarevaksi johon yleesä käytetään "mankelia" tai särmäyspuristinta, mutta sellainenhan löytyy joka maatilan verstaalta.
Sinun kannatta antaa vinkki myös muille yrittäjille miten teiden ja pihaalueiden hoitajat voivat itse tehdä lumiauransa ja muut laitteensa.
Tietoisesti noilla höpinöillä ilmatiiviistä siiloista paineventtiileineen. Kyllähän nyt jokainen maalla asuva tietää että yleisin valutapa on se traktorin perässä oleva mylly johon kipataan kauha-tai kaks hiekkaa, muutama sanko vettä ja säkki- kaks sementtiä. Kuljetus sitten kottikärryillä, avantilla, bobcatilla tai millä itse kukin parhaaks näkee. Joten kyllä ne sementtisäkit sen kesän yli menee katollisessa ja seinällisessä siilossa ihan hyvin. Jos sementtisäkit on kesäkuun alussa tilalla niin tuolla kolmen(kin) kuukauden säilyvyydellä pärjää kyllä mukavasti, vai mitä epäilijät?
Olisinkin innokas kuulemaan minkälaisia kompastuskiviä ajattelisitte tuolle meidän kylän yhteishankinnalle, käärintämuovia olisi tulossa täpötäysi nuppikuorma, kertokaas miten se menee pieleen, onko liian kylmää vai lämmintä, kenties pimeys estää yhteistyön?????
"Tietoisesti noilla höpinöillä ilmatiiviistä siiloista paineventtiileineen. Kyllähän nyt jokainen maalla asuva tietää että yleisin valutapa on se traktorin perässä oleva mylly johon kipataan kauha-tai kaks hiekkaa, muutama sanko vettä ja säkki- kaks sementtiä". Johdatte harhaan
Kuka johtaa...
"Eräänä vilkkaana rakennusvuotena kylän toimesta sovittiin että kilpailutetaan sementtitoimitukset oikein kunnolla, niimpä sitten keväällä tuli autotolkulla sementtiä erään isännän tyhjään siiloon...". Vaimon kanssa
Säkitkö sinne siiloon sitten laitettiin.
Meidän kylällä kun tehtään jotain pienempää kiinteistön korjausta. ostetaan muutama säkki sementtiä mutta uudisrakennuksissa kyllä on käytetty valmisbetonia joka tuodaan pumppuautolla työmaalle.
En ole itse rakentanut pitkään aikaan mitään uutta mutta minulla on sellainen käsitys että jotkin määräykset estävät omasekoitteisen betonin käytön.
"Nykyisin ei betonia valmisteta työmailla jos tarvittavat määrät ovat suurempia kuin 1 m3, tai työmaalla ei ole ns.siirrettävää betoniasemaa. Betoni toimitetaan työmaalle pyörintäsäiliöautoilla. Kuorma puretaan betoniauton purkurännillä valukohteeseen suoraan, autosta betonipumppuun tai työmaan vastaanottosuppiloon, josta se siirretään nosturilla valukohteeseen. Betonin pumppaus on suurissa valuissa nopein ja edullisin tapa valaa".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Betoni
Käärintämuovi nyt varmaan kannattaa hankkia yhteishankintana mutta sementin satunnainen käyttö maatiloilla ei varmaan puolla että siiloon hankitaan kuorma-autokaupalla sementtiä.
"Myös saman liikkeen pihassa ollut perälevy aiheutti hinnallaan hieman huvittuneisuutta, vaimon kanssa laskimme että itse tehden valmiiksi pokatuista raudoista hinta jäisi huomattavan edulliseksi ja hitsausjälkikin olisi asianmukaisempaa mutta jos kaippa kauppa käy ostajalla on ostokykyä" vaimon kanssa
Tarkoitat siis tuollainen perälevy joka onnistuu vielä pelkällä sähköhitsilla ja kaasuleikkauslaitteella. Epäilempä kestävyyttä kun traktorissa on tehoa 100kw.
http://www.huuto.net/kohteet/traktorin-peralevy-pieni/211961773
Tuohon taas vaaditaan sorvi, iso porakone, ja levyn taivuttamiseen särmäyspuristin.
http://www.turunkonekeskus.fi/tuotteet/tuote/29/sami-peralevyt
http://www.jykevat.fi/ 1050 näyttää maksavan halvin tehdastekoinen takalana.
1500€ joku pyytää omavalmisteisesta.
http://www.porssilehdet.fi/tyoekoneet-14/omavalmiste-takalana-1148934.html
Einäytä olevan missään omavalmisteisessa rungon kääntöä joka minusta teitä auratessa on kyllä hyvä, ei tarvitse ajaa traktorillä penkan päällä että saa tien aurattuakoko leveydeltään.
http://www.google.fi/search?um=1&hl=fi&rlz=1R2ADFA_fiFI383&q=traktorin takalana omavalmiste&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.,cf.osb&biw=1920&bih=925&wrapid=tlif133294864353721&ie=UTF-8&tbm=isch&source=og&sa=N&tab=wi&ei=kS5zT9H8JeTN4QSimoyYDw
Vanhaa siilorakennusta, johon ennen on säilötty säilörehua, suoraan peräkärrystä purettuna.
Vaikkapa edellämainittujen siilojen pohjien valu nyt vaan aika usein tapahtuu juuri tuommoisella traktorimylyllä, samoin konesuojien lattiat, yleensäkkin lattiat, monenlaisia elementtejä valetaan myös moneen tarkoitukseen itse tehdyillä muoteilla, anturan valamiset ynnäynnämuut vastaavat.
Ja kun tuota perälevyä tutkin, niin äkikseltään en huomannu mihin sen teossa ois kaasupilliä käytetty,,,, ehkä minulta jokin kohta jäi huomaamatta?
Kyllä tuolla nimimerkki Vaimon kanssa vähintään saman verran on asiantuntemusta kuin useimmilla tämän ketjun kirjoittajilla, jollei jopa enemmän...
Miikähän vittu siinäkin on kun alettiin jaaritelemaan tyhjänpäiväistä paskaa,kun nostin aiheen ylös se vuoksi,että joku vastaisi tuohon ylempänä esittämääni kysymykseen?
No millä sitten leikataan paksua teräslevyä, palkkia ja lattaria jos ei kaasupillillä.
No, metalliverstaat tietenkin leikkaavat palkit ja lattarit sahalla mutta se on kyllä niin kallis laite että ei sellaista tavallisen viljelijän verstaassa ole.
Muutamia "vaimon kanssa väittämiä"
"Olemmekin huomanneet että esimerkiksi rakennustarvikkeet ovat usein halvempia kun ei erehdy mainitsemaan niitä kyseltäessä että ne tulee johonkin maatilan rakennukseen".
Kun otetaan tarjouksia eri kaupoilta, kyllä siinä vaiheessa tulee ilmi mihin tarkoitukseen rakennustarvikkeet tulevat.
"Myös saman liikkeen pihassa ollut perälevy aiheutti hinnallaan hieman huvittuneisuutta, vaimon kanssa laskimme että itse tehden valmiiksi pokatuista raudoista".
Pienen traktorin takalanan nyt voi valmistaa mutta nykyaikaisen nelivedon, jossa on voimaa yli kevosvoimaa, tarvitaan jo järeää levyä jossa on mielluummin vielä hydraulinen levyn ja rungon käännöllä. Sellaista ei kyllä pysty valmistamaan kovin yksinkertaisilla laitteilla.
"Isännät saapuu synkeänä laahustaen pää painuksissa, makkaraa ja sinappia paperikäärössä kourassa synkistellään...".
Kyllä tuo nyt taas oli tyrhaa provosointia, en ainakaan itse ole tuollaista käytösta huomannut.
"Makkarat alkoi maistua ilmeisesti happamilta naaman tummumisesta päätellen kun vaimo kysyi että mitäs se on sitten se nuoren viljelijän tuki muuta kuin allekirjoitustukea. Nuori viljelijä joutuu kyllä melkoiseen "velkavankeuteen" ostaessaan tilan itselleen. Finnairin johtajat sensijaan saavat bonukset vain siksi että olisivat töissä Finnairilla.
"Vaimon veljen vammas majoriin teimme päivityksen sähköjärjestelmään, nyt jos lataus, öljynpaine tai lämpömittarin valo syttyy, menee valolta ohjaus releelle joka solenoidilla nykäisee käsikaasun pois jolloin kuski heti valpastuu ja selvittää syyn hämminkiin".
Miksei tuota ole tehty tehdastekoisena traktoreihin. Siksi että määrätyissä tilanteissa äkillinen vedon loppuminen ei ole turvallista, esimerkiksi liukkaalla.
Myös kun lämpö nousee moottorissa, on usein järkevämpää käyttää traktoria tyhjäkäynnillä että vesi kiertää jäähdytysjärjestelmässä ja jäädyttää ylikuumentunutta moottoria.
"Emme kyllä ihmettele enää miten sitä koneiden kunnostusta tuntuu riittävän koko talveksi, toivottavasti et edusta normi maanviljelijää remonttitaitoinesi".
Maanviljelijä on maanviljelijä, traktoriasentaja on trraktoriasentaja joka on käynyt koulut ja kurssit nykyaikaisen traktorin korjaamiseksi. Minä kyllä anna suosiolla ammatti-ihmisen huoleksi kaikki monimutkaisemmat korjaukset, joku kuusikymmentäluvun fordson majuri on eri asia kuin kaksi vuotta vanha kuin vaikka T tai N sarjan Valtra.
"Tulimme lunta lapioimasta vaimon kanssa Karhun pesältä"
Niin varmaan:)
"Vaimon kanssa seuraamme keväisin kuinka suuret äärimmäisen huonosti tiekäyttöön soveltuvilla voimansiirroilla varustetut traktorit ulisee kylätietä pitkin ja huonosti tiekäyttöön soveltuvat renkaat pitää kovaa ääntä ja möyhentää tiet taitamattoman risteysajon seurauksena".
No ei tuota varmaan tarvitse enempää kommendoita. Nykyiset traktorit kyllä kulkee tielläkin riittävän hyvin ja onko siis kaikki maanviljelijät täysin taitamattomia liikenteessä ja erityisesti risteysajossa.
"On naivia ja vääristävää verrata ranskan erittäin paljon yksilöllistä ja tarkkaa henkilötyötä vaativaa tuotantoa suomalaiseen automatisoituun raaka-aine tehtailuun, jokainen ymmärtää eron kustannuspuolella!" "vaimon kanssa"
"Ja sitten valtion osuuksien päälle megalomaaniset maataloustuet tehotonta puuhastelua ylläpitämään!" Jopa_vain
Taitaa olla sama kirjoittaja joka ensin ihannoi ranskan "yksilöllistä ja tarkkaa henkilötyötä vaativaa tuotantoa", mutta sitten arvostelee suomen "tehotonta puuhastelua".
No tuossa tein virheen kun kerroin että "Myös kun lämpö nousee moottorissa, on usein järkevämpää käyttää traktoria tyhjäkäynnillä", sehän ei sammuttanutkaan moottoria, mutta olen edelleen sitä mieltä että vedon loppuminen jossain kriittisessä tilanteessa on syy miksi automaattista tehojen vähennystä ei käytetä häiriötilanteessa. On kuitenkin parempi että traktori saadan halitusti pysäytettyä moottoriririkon uhallakin kuin jos äkillisestä vedon miltei loppumisesta aiheutuisi vaaraa esimerkiksi liukkaalla kelillä tai isolla kuormalla jyrkässä ylämäessä.
Väärässä, nykyisin on erittäin yleistä että mootttorit menee häiriötilanteessa vikatilaan, toisinsanoen tiputtavat tehoa, samoin tekee henkilöautot.
Uudet kuorma-autot kuulemma tiputtavat tehot heti kun pakokaasujen puhdistusaine loppuu vaikka moottori olisi aivan priimakunnossa virheettömässä tilassa!
Asensimme tuon järjestelmän juurikin pitäen silmällä kaivutilanteita joissa selkä on siis rattiin päin.
Ei siinä nyt mitään dramaattista tapahdu, vaikka kierrokset tyhjänkäynnille tipahtaa kesken kaivun vaikka kirjoittaja niin antaa asiantuntemattomuuttaan ymmärtää.
Kone on vanha ja omistaja ei sorru siihen tuhattaitoisuuden ansaan että kuvittelisi olevansa suvereeni ammattilainen muutaman sarka-ojan luonnin ja tunkion lapioimisen kokemuksella joten kaivojen asennustyöt joissa miehiä on montussa, vaaditaan tarkkaa syvyyttä tai muut vastaavat taitoa vaativat tehtävät jätetään suosiolla ammattimiehille.
Ja ne valuhommat sujuu nykyisellä konekalustolla hyvinkin vähällä miehityksellä, yksi mies hoitaa helposti tuon myllyn, levittämään ja liippaamaan tarvitaan pari ammattitaitoista miestä, useinkaan kun ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä aivan huippupintaan esimerkiksi juuri jossain siilon pohjassa tai konesuojassa.
"Ei siinä nyt mitään dramaattista tapahdu, vaikka kierrokset tyhjänkäynnille tipahtaa kesken kaivun". Vaimon kanssa
Jos näit teksissäni "kesken kaivun" kannatta mennä tarkastuttamaan näkönsä, kirjoitin: Siksi että määrätyissä tilanteissa äkillinen vedon loppuminen ei ole turvallista, esimerkiksi liukkaalla."
"Kone on vanha ja omistaja ei sorru siihen tuhattaitoisuuden ansaan että kuvittelisi olevansa suvereeni ammattilainen muutaman sarka-ojan luonnin ja tunkion lapioimisen kokemuksella joten kaivojen asennustyöt joissa miehiä on montussa, vaaditaan tarkkaa syvyyttä tai muut vastaavat taitoa vaativat tehtävät jätetään suosiolla ammattimiehille". Vaimon kanssa
En tiedä mitä tuolla tarkoitetaan, itse en ainakaan kirjoittanut mistään kaivojen asennustyöstä.
En ole ollut muutamaan vuoteen valutalkoissa kun isommat erät on tuotu valmiina, mutta ainakin joskus 90luvun alussa kun viimeksi olin talkoissa, tarvittiin talkooporukkaa, kahdella betonimyllä oli kaksi myllynkäyttäjää kaksi tai neljä kottikärrymiestä ja ne jotka lapioivat betonin valulaudoitukseen, tai jos tehtiin lattiaa muutama ihminen levittämään ja tasoittamaan. Ehkä sitten olen ollut vähän isommissa valutalkoissa missä työ pyrittiin nopeasti saman päivän aikana.
No nykyään on betonin vaakatasosekoittimia ja niihin taitaa saada kaadettua suoraan etukuormaimella sementin ja soran mutta sellaisen hinnalla saa varmaan jo aika paljon valmisbetonia. Saatetaan niitä kyllä vuokratakin mutta ei sekään ilmaista ole.
On olematon vaikkapa kahden-kolmen tilan yhteiskäytössä esimerkiksi 15 vuoden kuoletusajalla verrattuna valmisbetonin rahteihin.
Kyllä se vaan on niin että aika harvon tuon betoniauton maaseudulla näkee, isännät myllää betonin itse!
Lapsikin käsittää että itse tehden tulee edullisemmaksi ja saatehdä rauhassa omaan tahtiin toisin kun sen auton tuodessa sen satsin kerralla pihaan.
päivät pitkät itsensä kansa.
No, ehkä kylämme toimii erilailla. Isännät ovat laskeneet että valmisbetoni, silloin harvon kun jotain rakennetaan on paras ratkaisu, ammattilaiset ovat sen valmistaneet ja ei tarvitse palkata ketään myllyä käyttämään ja kärräämään jos ei ketään kerkeisi talkoisiin. Harvoinhan betoniauton maaseulla näkeekin, ei sitä joka vuosi tuotantorakennuksia rakenneta, ainakaan kylällämme.
Ihmettelen kun tuossa aiemmin kirjoitettiin viljelijöiden ahneudesta ja nuukuudesta kun ei raski sertifioitua siementä ostaa, no sertifioitu siemen alkaa kuitenkin loppumaan kaupoista koska sitä on ostettu paljon.
Nyt pitäisi tehtä takalanat ja betonit itse. Kysyin tutultani joka on rakennusmestari betonin valmistuksesta. Hän oli sitä mieltä että pienet erät kunnostusrakentamisessa kannattaa valmistaa tehdä itse mutta kun tekee uutta rakennusta on kyllä kokonaisuuden kannalta parempi ostaa betoni valmiina.
Tehdäisiinhan betoni rakennustyömaallakin itse jos se olisi paras rakaisu.