Muistaako kukaan tapausta, jossa mies murhasi vaimonsa ja muurasi leivinuuniin? Tuomittiinko mies? Muistaako kukaan muuta ko. surmasta?
Leivinuunimurha?
Villiruusu
122687
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miestä ei tuomittu. Juuri lueskelin Hannes Markkulan kirjaa Kuusi Suomalaista Murhaa, siinä on raporttia tapahtuneesta. Poliisit ei purkanut aluksi sitä uunia, vaikka yksi pariskunnan pojista kirjoitti virkavallalle epäilevänsä isän muuranneen äitin uuniin.
Äiti oli 12v. uunissa, ja ilmeisesti tajuton(ei siis kuollut!) muuratessa. Kiva herätä uunista. Kirjan tekijä pitää tuota tapausta yhtenä karmeimmista. Ei siis muuta kun kirjaston kautta!
Ei tuomittu,syytä en muista.
nyt kun muistiani kaivelen, on sellainen mielikuva, että poliisilla ei ollut näyttöä siitä, että juuri naisen mies olisi muurannut naisen uuniin. taidanpa lähteä kirjastoon!
hänen lapsensa ilmiantoivat hänet, muistaakseni moneen kertaan ja lopulta poliisit uskoivat lapsia.
Mutta miestä ei tuomittu. Yksi lapsi teki ilmiannon kirjeitse poliisille.
Varmuudella todettu, että nainen surmasi itsensä, hakkasi ensin vuosia itseään, nälkiinnytti ja sitten nainen asettui kovertamaansa uunin koloon ja muurasi umpeen sen aukon, josta astui hautaansa.
Ei tuomittu, näyttöä ei saatu. Hannes Markkulan kirjasta lisää.
Paikkanahan on Kokemäki.
Kyllä tuomittiin. En muista paljonko sai, mutta ei kovin montaa vuotta. Tämä tieto löytyy Pohjolan poliisi kertoo kirjasta. Lopuksi palasi vielä samaan asuntoon asumaan loppuiäksi.
Pohjolan poliisi kertoo kirjat kertovat rikoksista ja kirjoittajina on poliisit.
http://www.poliisikirja.fi/minikirja.html#4
Leivinuunin salaisuus
Kalevi Pietikäinen, komisario, Kokemäki
Viisilapsinen Lahtisen perhe asui Kokemäellä. Puolisoiden välit olivat riitaisat, ja vaimo sai kokea jatkuvia pahoinpitelyjä, joiden jälkiä hän mieheltään salaa kävi näyttämässä naapureille. Nämä pahoinpitelyt saivat sadistisia muotoja: erään kerran mies löi vaimoa käteen haarukalla, koska tämä kuulemma söi kuin sika. Toisen kerran hän veteli naista kädestä ympäri tuvan lattiaa ja painoi lopulta hänen päänsä lasten ulosteita ja ruoanjätteitä täynnä olevaan ämpäriin. Mies uhkasi myös tappaa vaimonsa tavalla, josta ei ikinä jäisi kiinni. Sosiaalilautakunta puuttui perheen asioihin 11 avioliittovuoden jälkeen vuonna 1958, ja Lahtisen lapset sijoitettiin eri perheisiin. Lauri-poika tuli viettämään vuoden 1960 joulua kotiin koulutoverinsa kanssa. Äiti ei ollut kotona, isä siivoili leivinuunia pimeässä huoneessa ja piti sen jälkeen totutusta poiketen ovet leivinuunin sisältävään tupaan lukittuina. Tammikuussa poliisi saa naapureilta tiedon Aino Lahtisen katoamisesta. Etsinnät aloitetaan talosta, ulkorakennuksista ja lähiympäristöstä. Tutkimuksissa ilmeni seikkoja, joista voi päätellä, että aviomiehen omatunto ei ollut aivan puhdas. Hänet pidätettiin ja vapautettiin jälleen. Poliisi tutki varsin sitkeästi ja perusteellisesti, mutta vaimoa tai hänen ruumistaan ei löytynyt. Vuoden 1966 syksyllä Lauri-poika lähetti poliisille kirjeen, jossa ilmaisi epäilyksiensä kohdistuvan tuvan leivinuuniin. Tutkintaa jatkettiin, mutta vasta syksyllä 1972 muuri purettiin. Noin metrin syvyydestä löytyi naisen muumioitunut ruumis. Aino Lahtinen olikin ollut "kotona" toistakymmentä vuotta jatkuneiden etsintöjen ajan. Kuolintapaa ei enää pystytty selvittämään, joten näyttöä murhasta ei ollut. Mahdollinen kuolemaan johtanut pahoinpitely oli rikoksena vanhentunut.
Tämän kirjan ilmestyessä aviomies on vainaja hänkin, ja hänen kanssaan on haudattu totuus siitä, mitä tapahtui Lahtisen talossa jouluna 1960.
Hei Villiruusu vai mikä kyrpä nyt oletkin. Kun seuraavalla kerralla kirjoitat, niin älä kirjoita että "mies murhasi" ja "muurasi leivinuuniin". Kun ei ole todisteita, niin mies on syytön.
Miestä ei siis tuomittu, koska kuolinsyytä ei saatu selville ja näin ollen _henkirikoksesta_ ei ollut näyttöä. On mahdollista, että nainen kuoli ns. luonnollisista syistä ja mies (tai joku muu) piilotti ruumiin uuniin. Ruumiin piilottaminen olisi kenties rikosnimikkeistössä hautarauhan rikkominen ja sekin on rikoksena mahdollisesti ehtinyt vanhentua tuossa 12 vuodessa.
Muistan hyvin. Miestä ei tuomittu vaikka lapset olivat vakuuttuneita että isä murhan teki; isä ei päästänyt murhahuoneeseen ketään, valehteli lapsille äidin kadonneen yms. Oikeuis päätti, että nainen oli mennyt muurin sisään itse ja lyönyt tiilet päälleen. Ja pääasia oli se että uhri oli nainen ja monen lapsen äiti.