Avaan tässä uuden keskustelun ,että erään nimimerkin ei tarvitse enään esittää mielipiteitään keskusteluissa joihin nämä mielipiteet eivät kuulu. Eli kyse on nuorten ja syrjäytyneiden hyvinvoinnista ja koska tämä on alanyaa koskeva palsta ,niin näin ollen alanyan nuorten ja syrjäytyneiden hyvinvoinnista. Mitenkä mielestänne meidän tulisi heitä auttaa?
Alanyan nuorten ja syrjäytyneiden hyvinvointi.
13+4
20366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
nuoret naiset saavat kyllä länsimaisten vääräuskoisten siskojensa sikailusta sen kuvan, että nainen syntyy ilmaiseksi huoraksi.
Takuulla jää traumoja.
Kirjoitat haasteellisesta asiasta, joka on ongelma täälläkin. Joka vuosi täällä syrjäytyy koulun tai opintojen päättymisen tai keskeytymisen vuoksi noin 3 000 nuorta. Missä turisti heitä kohtaa? Matkailussa olevat työpaikat ovat kovasti kilpailtuja ja matala palkkaisia, joihin tuskin juuri nuoria, syrjäytyneitä valikoituu. Asiahan on pääasiassa valtion ja kuntien hoidettavaa sektoria, eri maissa sitä hoidellaan erilaisella menestyksellä, en tiedä, miten Turkissa.
Turisti tietysti voi käyttää erilaisia palveluja laajasti, josta nuoret ja syrjäytyneetkin joitain siivua saavat.
yhdyssana.
t. Normi-konsultti.
Niinpä onkin, tekstissäni osui sitten silmään toinenkin kirjoitusvihe lopussa. En kuitenkaan ajattele, että nämä kirjoitukset olisivat äidinkielen graduja, vaan asia, josta kirjoittaa tulee ymmärrettävästi toivottavasti ilmi.
Ongelmia on lähes joka maassa. Suomessakin. Mitä tuo kuuluu matkailijalle.
Emme varmasti ole tuohon syyllisiä.
Nykymuotia on vetää ihmiset kaikkeen mukaan. Näin politiikot siirtää syyn
kansalaisille.
Haluasin tekstin ensimmäisen kirjoittajan tarkentavan sanomaansa. Tarkoitatko Alanyassa töissä olevia nuoria, jotka etupäässä tulevat idästä. He työskentelvät pitkiä päiviä ilman vakuutusta ja vapaapäiviä turistisesongin. Nukkuvat kuka missäkin. He lähettävät rahaa kotiin, jossa voi olla iso kasa sisaruksia.
Vai tarkoitatko satamassa ja beachillä hengailevia nuoria, jotka käyttävät huumeita ja sekoittuvat discojen jytkeeseen.?
Olen seurannut kumpiakin nuoria, ja se on myös yhteistä ,että tupakanpoltto opitaan kummassakin tapauksessa.
Samoin internet kahvilat ovat huumeiden välityspaikkoja usein.
Nämä ongelmat eivät kosketa pelkästään Alanyaa vaan muitakin paikkoja.
Turistipaikoissa vain nähdään liikaa juopuneita ihmisiä, joilla liikaa rahoja käytössään.
hame korvissa perse pystyssä.
Keskustelun avaaja lähetti selkeästi piikkiä allekirjoittaneelle nimimerkille.
En tarkoittanut ollenkaan Alanian syrjäytyneitä, harmistumiseni koski ihan kotimaisia ihmisiä.
Ihmisten halu esittää näihin asiallisesti alkaneisiin keskusteluihin kuulumattomia ja yleensä seksiin, sen ostamiseen tai myyntiin tai muutenvaan mukavaan tekemiseen liittyviä kommentteja rivolla ja ihmisyyttä loukkaavalla tavalla, oli ihmettelyni syy.
Mielestäni tämmöinen itsensä ilmaisu kertoo jotain tekijän pahasta olosta tai ymärtämättömyydestä.
Tämäkin sinänsä asiallisesti alkanut ketju on jo saanut eräitä nimimerkkejä mainistemalleni ilmaisun linjalle.
Ja muutama krijoitusvirhe ihan vaan siksi, että nittä metsästävillekin jotain puuhaa;)
myös hyvästä havaintokyvystä ja inhosta roskaväkeä kohtaan.
No herranjumala. Kotimaan asioita tulet sitten alanya sivuille pohtimaan.
Roskaväkeä joka ei tätä ongelmaa pysty edes havaitsemaan ,koska pitää olla hotellilla vahtimassa sitä "lomaromanssia" eli harrastamassa niitä pikasia vessa panoja.
Itse pyrin auttaamaan alanyassa vierailessani vähäosaisia. Se ei ole keltään pois jos pari liiraa antaa, kun nämä nuoret sitä tulevat kadulla pyytämään.
Ja kyllä sen siellä selkeästi näkee kuka sen muutaman liiran tarpeessa on.
Taitaa vaan olla niin, että sillä muutamalla liiralla ei saa muuta kuin nuukalle antajalle hyvän mielen. Ketään, ei ketään todella tarpeessa olevaa et "muutamalla liiralla" auta. Tarvittais paljon enemmän tekoja rahan lisäksi.
Ilmeisesti et ole alanyassa käynnyt. parilla liiralla saa monta leipää. 5 liiralla syö jo hyvin.
Kyllä on mahdotonta yrittää ottaa selvää siitä, kuka tai mitkä lapset/nuoret ovat Alanyassa ns. syrjäytyneitä ja huono-osaisia. Esimerkkinä voin kertoa sellaisesta lapsilaumasta, joka kiertelee vesipuiston ja rantakadun varrella olevissa ravintoloissa myymässä kukkia ja helmistä koottuja rannerenkaita. Yli kymmenen vuotta sitten vesipuiston kohdalla olevan huoltoaseman kohdalla istui 3-4-vuotias pikkutyttö vaa'an kanssa ja pyysi rahaa ohikulkijoiden punnitsemisesta. Kun joku kävi vaa'alla ja tyttö sai jonkun setelin, niin viereisestä kadunkulmasta tuli isoveli ja otti saadut rahat. Nyt vieläkin tuo sisarusparvi kiertelee kaupittelemassa puistoista poimittuja kukkia ja itsetehtyjä rannekoruja turisteille. Siis köyhiä ja rahan tarpeessa, vai onko kyseessä ehkä lasten oma aktiivisuus? Tuntien tapauksen voin kertoa todellisuuden: lasten vanhemmat omistavat vesipuiston kohdalla pääkadun toisella puolella olevan asuin- ja liiketalon. Tämänkaltaiset yrittäjät ovat myös paikallisten viranomaisten tiedossa ja siitä johtuu, että matkatoimistojen oppaat muistuttavat siitä, että myös turiostia voidaan sakottaa hänen ostaessaan epämääräisiltä katukauppiailta esimerkiksi hajuvesiä, jotka ovat vettä, jota on hajustettu eau de colocnella tai rantarolexin ostajaa.
Sinulta voi olla....... Turkissa rahan antamisesta kerjäläisille voi saada 230 euron sakon. Tämä tieto kerrotaan mm. aurinkomatkojen Internet. sivuilla.
Minä jättäisin pois vakituisesti kerjäävät ja pienet tytöt ja pojat, jotka myyvät helminauhoja tai ovat puntarin kanssa tien poskessa ja pyytävät liiran pari.
Joka vuosi tulee uudet lapset kerjäämään. He tekevät sitä koulutyönsä ohessa ja koko pitkän kesäloman.
Tien poskessa on myös muutamassa paikassa nuori äiti pinen lapsensa kanssa kerjäämässä rahaa.
Itse annan rahaa vain sokealle kerjääjälle ja toisen jalkansa menettäneelle miehelle. Kävelee kainalosauvojen kanssa.
Muut jätän ilman rahaa.
Minulla loppui kerjaläisten auttaminen muilta osin silloin kun näin että kerjätyt rahat laitettiin karkkiin ja jäätelöön eikä ruokaan.
Minulta loppui kerjäläisten auttaminen silloin kun vanha mies, puolisokea, kertoi kouluttaneensa neljä lastaan yliopistossa ja viidennen vielä opiskelevan. Oli niin tottunut kerjäämiseen, etä jatkoi sitä vaikka kolmikerroksinen talo siinä vieressä oli jo tienattu. Asiaa vahvisti toinen mies pankissa kun hän kysyi tilinsä saldoa ja virkailija sen kuuluvalla äänellä puolikuurolle kertoi.