Olen suunnitellut mökille keittolevyksi spriikeitintä, koska en halua kaasua mökille. Mökkipalstalla spriikeitin on tyrmätty lähes yksimielisesti. Siksi kysynkin täältä, kun arvelen, että veneilijöillä on enemmän kokemusta spriikeittimistä, kuin mökkiläisillä. Mitä mieitä siis olette, sopisiko mökkikäyttöön esim. Origon 1 tai 2 liekkinen spriikeitin, se olisi siististi upotettavissa keittiötasoon.
http://www.vapaa-aika.com/kalusteita/liedet-uunit/origo-liedet/2-liekkinen-keittotaso-12-v-elektr-sytytys.html
Mitä tulee ottaa huomioon mökkioloissa, aiheuttaako keitin vesihöyrystymistä ja miten ilmanvaihto?
http://www.vapaa-aika.com/kalusteita/liedet-uunit/origo-liedet/2-liekkinen-keittotaso-12-v-elektr-sytytys.html
Mitä tulee ottaa huomioon mökkioloissa, aiheuttaako keitin vesihöyrystymistä ja miten ilmanvaihto?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Monivuotista kokemusta on Origon 2-liekkisestä venekäytössä. Origon spriikeitin on helppokäyttöinen ja varmatoiminen. Säiliö kannattaa täyttää mökin ulkopuolella, koska tenttua tahtoo läikkyä täyttövaiheessa. Muista vain, ettet täytä säiliötä ennenkuin keitin on jäähtynyt!
Mökin ilmanvaihtoon ei tarvitse tehdä muutoksia spriikeittimen takia. Sisätila on varmastikin suurempi kuin veneessä. Käytännössä vesihöyryä syntyy varsinkin perunoita keittäessä niinkuin muillakin helloilla. Spriin palamisessa syntyvällä vesihöyryllä ei ole käytännön merkitystä.
En tiennytkään että on tuollainen upotettava malli, kun olen tottunut kardanoituun versioon. Varmatoiminen ja hyvä kone, nykyinen vene on ollut meillä 10 vuotta ja edellinen omistaja oli nykyisen asentanut. Ainoa ongelma on ollut toinen säätönuppi, joka halkesi, uusi maksoi jonkun euron. Spriikeittimen ominaisuutena on, että sen palaminen on sen verran epäpuhdasta, että nokeaa vähän kattilaa. Auttaa kun ei heti sytyttämisen jälkeen laita kattilaa tulelle. Muistelisin, että nokeamisesta ja sen estämisestä on joskus käyt näillä ryhmillä keskustelua.
Toimiihan se spriikeitin, vieläpä varsin varmatoimisesti. Varaudu kuitenkin siihen, että ateriat viipyvät ja kokki tulistuu perunankeittovettä nopeammin odotteluunsa. Puhumattakaan siitä kerran viikossa eteen tulevasta tilanteesta, jossa tenu loppuu kesken ja välillä odotellaan telamiinan, eli säiliön jäähtymistä, jotta sen uskaltaisi täyttää siellä ulkona.
Veneilymaailma on täynnä kertomuksia palaneista kulmakarvoista ja läheltäpiti-tilanteista nestemäisten keittimen polttoaineiden kanssa. Lähes kaikissa petrolia keittimessä polttavissa veneissä on hulmahdusten mustuttama katto. Kaasun käytön voi välttää, jos se on paha henkinen este, mutta muun hankaluuden saa tilalle. Mökissähän pullon säilytyskin ulkona on erittäin helppoa verrattuna veneen lähtökohtaisesti tiiviiseen runkoon. Oma lukunsa on vielä käyttökustannukset.
Aikaimoista mustamaalausta! Mulla on petroolihella ollut veneessäni nyt 25 vuotta eikä vielä ole "hulmahtanut" eikä katto ole musta puhumattakaan, että kulmakarvat olisivat palaneet.
Se on selvä, että kokematon aloittelija pystyy tekemään kaikkia mahdollisia virheitä. Yleensä ne yllätyshulmahdukset ym. johtuvat selvistä käyttövirheistä tai ajattelemattomuudesta. Mikään ei ole idioottivarma.
Origostakin on sen verran tullut käytännön kokemusta (sellainen oli ed. veneessäni), ettei "kerran viikossa" tullut yllättävää tenun loppumista kesken keittopuuhien. Aika pian oppii ennakoimaan "telamiinojen" täytön. Sitä paitsi 2-liekkisessä on niitä kaksi, joten kesken ruoanlaiton ei tarvitse ruveta täyttelemään. Harvemmin molemmat säiliöt ovat tyhjiä, jos niitä viitsii täytellä....
En minä mustamaalaa, sen tekevät ne petrolikeittimet. Olen vain nähnyt niin paljon veneitä sisältä erilaisissa tehtävissä katsastajana, mittamiehenä ja huoltotöissä. Eivät kaikki voi olla kokemattomia aloittelijoita veneen koosta ja käyttötavasta riippumatta. Pahimmat, selvät palojäljet, olivat Saksasta ostetussa kaksitonnarissa, jonka miehistöön ei takuulla alottelijoita ollut koskaan kelpuutettu. En ollut aloittelija itsekään, kun tenukeitin, ei Origo, pääsi yllättämään. Ja monissa veneissä kuuli paljon kertomuksia, omakohtaisia sellaisia. Sama toistuu näillä palstoilla vähintään kerran vuodessa.
Riippu paljonko sitä keittolevyä tarvitsee. Minulla oli edellisessä veneessä 2- levyinen origo. Riitti koko kesän kun keväällä täytti ne säiliöt. Ehkä 10- 15 kertaa veneessä sitten tehtiin aamupala ja kahvit muutamat ateriatkin. Jos ei keväällä täyttänyt, joutui jossain vaiheessa kesää lisäämään. Siihen menee muistaakseni koko litra yhteen lieriöön sitä marinolia.
Huomaa, että kysyjä laittaa mökille lieden. Käyttö on todennäköisesti kohtuullisen suurta. Aloittajalta kysynkin, mikä on se perussyy siihen, ettet kaasua halua ottaa käyttöön. Sehän on niin kätevää ja erittäin helppoa testata letkun kunto. Ja vaikka vaihtaisit sen joka toinen vuosi uuteen niin ei ole edes kallis. Ja jos vuotoa tulisi niin senhän haistaisi heti. Itse käytän kaasua mökillä erilaisissa polttimissa, grillissä, liedessä, asuntovaunussa ja metsästysmajallamme. Siellä ei ole liekinvarmistuksella varustettua hellaa, joten meillä onkin tapana aina sulkea kaasupullon venttiili siellä aina heti käytön jälkeen. Ja se tapa on näköjään tullut vaunuunkin.
Kaasu on edullinen, turvallinen, tehokas yms.
Niin, tiedän kyllä olevani oikeastaan typerä tässä asiassa, mutta eräs minulle läheinen ja tärkeä ihminen on saanut aikoinaan surmansa kaasulaitteen vian vuoksi. Siksi vastoin järkeäkään kaasun käyttö tuntuu niin perin ahdistavalta :(
Meillä on ollut parissakin veneessä Origon keitin. Vähän hidashan se on, kuulemma sprii palaa aika matalalla lämmöllä, josta johtuen Origon uunia ei kuulemma saa kunnolla lämpimäksi ruuanlaittoa varten. Eli uunimallia ei kannata ostaa. Mutta kun ei ole kiire, niin niillä tavallisilla "levyillä" kyllä ruoka valmistuu.
Nykyisessä veneessä on Optimuksen kaksiliekkinen petroolikeitin, niitä ei vaan enää saa uutena ja varaosat alkavat olla harvinaisia. Edellisessä veneessä oli Taylorsin petroolihella, jossa myös Optimuksen polttimot. Vähän työläitä sytyttää, mutta muuten erinomaisia keksintöjä. Sanovat, että n. yhtä tehokkaita kuin kaasuhellatkin, eli reilusti nopeampi keittämään kuin Origo.
Kaasua meilläkään ei ole ollut eikä tule. Kummallisin kaasuhelloihin liittyvä juttu on se miten kaasun nimeen vannovia ja hurmoshenkisesti kaasunkäyttöön käännyttämistä yrittäviä riittääkin. Se näkyy jo tässäkin ketjussa...
http://hytta.de/kocher/Optimus-Petroleumkocher-155W__Optimus-paraffin-stove,774.htm
Omassa veneessäni ei ole Optimusta vaan Taylorsin hella uunilla. Olen tyytyväinen enkä ole suunnitellut vaihtavani takaisin nestekaasuun.
Kertokaa toki lisää tuosta Optimuksesta, eli on siis petroolikeitin? Millälailla on vaikea sytyttää, ei syty helposti, vai onko muuta ongelmaa? Mitä muuta vois kertoa esim. spriikeittimeen verrattuna.
Petroolikeittimet toimivat kaikki sillä tavalla, että säiliöön pumpataan painetta, poltin esilämmitetään polttamalla tenua sen alla ja sitten avataan hanaa. Jos petrooli on kaasuuntunut, syttyy poltin kohisevalla liekillä, joka on suunnilleen yhtä tehokas kuin kaasuliekki. Jos taas petroolia pääsee pienikin määrä nestemäisenä polttimeen, se pölläytttää korkean savuttavan liekin ilmoille. Silloin tällöin pitää painetta pumpata lisää polttoaineen huvetessa, mutta aika nuukasti sitä palaa. Koska polttoainetta syötetään paineella pieniä määriä, on suuttimessa hyvin pieni reikä, jonka tukkeutuminen on tavallista. Useimmissa keittimissä onkin puhdistusneula sisäänrakennettuna ja sitä käytetään avaamalla hana täysin auki.
Käyttöominaisuuksiin on näköjään tuolla ylempänä jo viitattu mustien kattojen osalta pöllähtelyjen seurauksena. Ne ovat kyllä arkitodellisuutta petroolikeitinten kanssa. Jos joku väittää, ettei sytytys koskaan epäonnistu, ei puhu ihan totta.
Minäkin tunsin henkilön, jolle kävi hyvin valitettava sähkötapaturma ja tiedän, että sellaisia muutenkin sattuu. Eipä ole tullut mieleen, että sen takia jättäisin sähkön käyttämättä. Enempiä miettimättä voisin väittää, että kaasun kanssa tapaturmia on käyttäjämäärään nähden enemmän kuin sähkönkäyttäjissä, mutta ei sekään paljoa ajatusta vaadi ollakseen turvallista. Eikä käyttöä haittaa sekään, että nuoruudestani tunnen henkilön, joka omaehtoisesti päätti päivänsä kaupunkikaasulla. Jos asuisimme edelleen, kuten aiemmin, kaupunkikaasun saatavuusalueella, palaisi keittiössämme ehdottomasti kaasu.
Käytännössä mökkikäytössä, jos sähköä ei ole saatavana, ei nestekaasulle ole järkevää vaihtoehtoa. Ei teknisesti, ei taloudellisesti, ei turvallisuusnäkökohdista, eikä gastronomian kannalta. Onnettomuuksia, edes läheisille ihmisille sattuneita, ei voi laittaa käytetyn tekniikan syyksi.
Jos pelkäät kaasua, sinulle tuskin tulee ongelmia sen kanssa, sillä osaat olla riittävän varovainen. Veneissä ei kaasuonnettumuuksia ole minun tietääkseni sattunut aikoihin, koska vaara ymmärretään. Sen sijaan petrooliliesillä on poltettu veneitä useita ihan lähivuosinakin ja myös sriikeittimillä on sattunut läheltä piti tilanteita. Niitähän voi käyttää turvallisesti umpikännissäkin. Näin tapahtui esim Nauvon vierassatamassa vuonna 2005.
http://meriharakka.net/?p=143
Spriikeitin on tuskastuttavan hidas ja haisee kuin faa, ei sitä siedä kukaan.
Minultakin ääni kaasulle.
Kyllä spriikeittimelläkin pärjää, mutta se nokeaa kattilat, on hidas ja haisee.
Onhan moni loukkaantunut tai kuollut autokolarissakin, mutta aika harvat silti lopettavat auton käytön. Kaasua varten löytyy sekä häkä että kaasuvaroittimia.
Kannattaa sittenkin miettiä ehkä kerran vielä.
Heitämpä ilmaan vielä erään vaihtoehdon, johon olen itse ollut erittäin tyytyväinen HT-veneellä retkeillessä, eli Bilteman ym. tarvikerytökauppojen myymä kaasupartuunalla toimiva retkikeitin. Laite maksaa noin 20 euroa, täyttösäiliöt biltemassa vajaa pari euroa kappale. Tämä on tehokkaampi kuin tenukeittin eikä nokea pannuja. Yhdellä patruunalla keittää perunat 2 kertaa ja paistaa vielä kananmunat aamiaiselle, eli kohtuullisessa käytössä ei kovin kallista. Helppo ottaa mukaan rantakalliolle ja keitellä perunat samalla kun pihvit on grillissä. Laite on turvallinen, koska kaasupatruuna irtoaa laitteesta käytön jälkeen nappia kääntämällä ja purkki on sen verran pieni että tuskin tappaa vaikka sen tyhjäksi laskisitkin mökin sisälle.
Kiitos pääosin rohkaisevista mielipiteistä spriikeittimen suhteen. Tuo viimeksi mainittu kaasupatruuna systeemikin kuulostaa mietinnän arvoiselta sikäli, että kesällähän ruokaa tehdään paljolti ulkona ja kaasugrilli kyllä on, joten sikäli en ihan ehdoton kaasun suhteen ole. Saattaa tosiaan olla, että tuon spriikeittimen hommaan tupaan.
Nyt meni kyllä hieman epäloogiseksi. Miksi pieni kaasupullo kelpaisi, muttei iso? Eihän niillä ole mitään muuta eroa kuin se, että pieni pullo on kevyempi kantaa mukaan retkellä. Kaasun kilohinta on tietenkin on kääntäen verrannollinen pakkauksen kokoon. Täsmälleen yhtä ison paukun tai muun vahingon saa paljon sitä retkikeittimen pulloa pienemmälläkin määrällä. Retkikeittimessä taas ei ole mitään turvalaitteita, kuten liekinvarmistimia, nehän on tehty ulkokäyttöön.
No tuo on kyllä totta, tuo turvalaitteen puute, ajattelin vain, että sen saa nostettua ulos yöksi.
Ulkona kaasun käytölle ei pitäisi olla mitään rajoitteita. Omalla mökillä on kaasugrilli ja sille oma 11 kilon pullo, lisäksi on rengaspoltin muurikkaa varten ja sille oma 5 kilon pullo (kevyempi kantaa kun paikka vaihtuu välillä).
Tuo BIlteman (jos oikein katsoin) liesi vie 200 grammaa tunti, eli sillä vauhdilla yksi pieni purkki tunnissa jonka hinta melkein 3 euroa. 11 kilon täyttö on noin 22 euroa tai sinne päin. Eli hirveä hintaero. Laita aina vaan venttiili kiinni aina heti käytön jälkeen niin on turvallista varmasti.
hjertmans.se:stä saa suomen hintoja puolet halvemmalla cookmate merkkisen spriikeittimen joka on rakenteeltaan aivan sama kuin origo.
http://www.hjertmans.se/
Spriikeittimen nokeaminen vähenee kummasti kun lisää korkillisen tai pari vettä spriin joukkoon. No, tämähän on kyllä kerrottu ihan Trangian ohjeissakin.