Tanssi Jumalattaren kanssa
Näen hänen tanssivan huoneen toisella puolella.
En pysty vastustamaan näkyä,
sillä on vaikea kuvitella mitään kauniimpaa.
Hänen täydellinen vartalonsa,
hänen pehmeät liikkeensä,
mutta ennen kaikkea;
hänen hymynsä.
Tummien hiusten kehystämät kasvot
ja niillä tuo ihana hymy.
Yhdessä ne tuovat mieleeni yön merellä,
kuun heijastuessa lainehtivaan veteen.
Tämä Jumalatar täyttää näkökenttäni.
Kaikki muu hiipuu mielestäni,
mahdollisuuksien täyttäessä pääni.
Tätä siis tarkoittaa onnellisuus.
Tämä nainen vetää minua puoleensa,
kuin valo uteliasta yöperhosta.
Pelkkä näky on täyttänyt minut onnella,
mutta en voi olla janoamatta lisää.
Siirryn lähemmäs ja musiikki ottaa minut
valtaansa.
Hän huomaa minut ja väläyttää hymynsä,
kuin kertoakseen sen minulle.
Hymy ei lupaa mitään,
mutta se harmittaa minua yllättävän vähän.
Tänä iltana minulle riittää pelkkä tanssi,
tanssi Jumalattaren kanssa.
Näen hänen tanssivan huoneen toisella puolella.
En pysty vastustamaan näkyä,
sillä on vaikea kuvitella mitään kauniimpaa.
Hänen täydellinen vartalonsa,
hänen pehmeät liikkeensä,
mutta ennen kaikkea;
hänen hymynsä.
Tummien hiusten kehystämät kasvot
ja niillä tuo ihana hymy.
Yhdessä ne tuovat mieleeni yön merellä,
kuun heijastuessa lainehtivaan veteen.
Tämä Jumalatar täyttää näkökenttäni.
Kaikki muu hiipuu mielestäni,
mahdollisuuksien täyttäessä pääni.
Tätä siis tarkoittaa onnellisuus.
Tämä nainen vetää minua puoleensa,
kuin valo uteliasta yöperhosta.
Pelkkä näky on täyttänyt minut onnella,
mutta en voi olla janoamatta lisää.
Siirryn lähemmäs ja musiikki ottaa minut
valtaansa.
Hän huomaa minut ja väläyttää hymynsä,
kuin kertoakseen sen minulle.
Hymy ei lupaa mitään,
mutta se harmittaa minua yllättävän vähän.
Tänä iltana minulle riittää pelkkä tanssi,
tanssi Jumalattaren kanssa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei se ole varsinaisesti runo. Se on tarina,
kertomus, se on suorasanaista tekstiä. Se on
monologi.
Runona huono, tekstinä ei.
voi olla monenlaisia. Mielipiteemme eroavat ehkä
hieman, mutta olihan palautteessasi myös
positiivisia piirteitä. Kaiken kaikkiaan, kiitos
palautteestasi.
Kuka vaan
osaa laittaa rivit lyhyiksi
ja kaikki epämääräinen on sitten
aitoa runoa,
modernia sellaista
Hei pliis!
en kyllä yrittänyt vain pistää rivejä lyhyäksi,
mutta kiitos palautteesta kuitenkin.
Se oli ihan hyvä runo! Nykyäänhän runojen ei
tarvitse riimittyä!!
Ja ei se nyt ihan sama ole mitä kirjottaa, sillä
ei tuo teksti, minkä edellinen kirjoittaja
kirjoitti tuntunut yhtään runolta, vaikka se
olikin kirjotettu lyhyille riveille...
Runossa on aina jokin ajatus takana ja tuossahan
oli selvä ajatus...
RUNONA se oli oikein hyvä! =)
vaan positiivisestä palautteesta, sitä on aina
mukavaa saada.
minä tykkään että pelkistys on valttia, tässä on
mielestäni turhaa lätinää ja itsestäänselvyyksiä.
Tyly kritiikki, ei pahalla.
opettaa. Kiitos vaan.
Runossa on ajatusta, mutta liiallinen sanapaljous turruttaa lukijan. Varsinaista johtoajatusta on vaikea löytää sanahelinän keskeltä ja "lyhyestä virsi kaunis" on myös runoilijalle oivallinen ohjenuora. Tekstisi oli myös varsin kliseinen, sen huomaat varmasti itsekin.
Kirjoittaahan saat miten tahdot, mutta jos todella haluat runoillasi vaikuttaa ja hätkähdyttää, muokkaa itsellesi itsesi näköinen tyyli ilmaista asioita. Itse muokkaisin tekstiäsi lyhentämällä sitä ja vähentämällä "tarpeettomia" sanoja ja muotoilisin lauserakenteita uudestaan , runon kerrontahan on täysin proosaalista! Mikäli olet runouteen todella tutustunut huomaat sen itsekin. Vertaa kirjoitustasi vaikkapa sellaisiin modernin runouden klassikoihin kuin Paavo Haavikko, Aila Meriluoto, Helena Anhava, Eeva-Liisa Manner ja Aale Tynni, ja huomaa, kuinka hyvässä runossa joka ainoalla sanalla, välimerkillä ja säkeen asettelulla on oma merkityksensä!
kenties itse Saima Harmajan lukija? (nimimerkkisi
:)) Itse ihastuin hänen kauniiseen tapaansa nähdä
maailma ja sen ilmiöitä. Mikä on mielirunosi?
Olen lukenut Saima Harmajaa jo pikkutytöstä asti. Harmajan tuotannosta on vaikea valita yhtä ainoaa runoa joka on ylitse muiden. Suosikkejani ovat "Kevät", "Kuumessa", "Rajalla" ja tietysti "On maa"...ja monet monet muut! Entäs itselläsi, mitkä ovat omia suosikkejasi?
Muitakin runoilijoita toki harrastan, mutta heistä Saima Harmajan rinnalle - ja ehkä hiukan ohikin - nousee vain Uuno Kailas kaikessa lohduttomuudessaan.
vinkeistä. En ole tutustunut runouteen itse,
mutta itsestänikin tuntuu, että olihan tuossa
vähän turhaa sanahelinää ja kliseitä, paljon
kliseitä. Ensi kerralla kun kirjoitan jotain niin
varmaan mietin enemmän juuri noiden
tarpeettomuuksien poistoa.
että vastaus kesti...en ole ollut tietokoneella
pitkään aikaan.
Viime vuonna luin varmaan kaikki Saima Harmajan
runot, ja elämäkerran. Tänä kesänä luen ne
varmaan uudelleen. Runoja voi tietysti lukea
milloin vain. Tiedätkö, saako Harmajan runoja
enää ostaa mistään (muualta kuin
antikvariaateista)?
Kauneimmat, mitä nyt juuri mieleeni tulee, Taottu
sydän, Aamu (uskomaton, miten sanat siinä voivat
olla niin kauniita), Rajalla, Rannalla
(loppu...kehen hän viittaa?) ja On maa.
Viimeiseksi sanottu runo, Rakas kuolema on myös
hieno, eikä välttämättä niin lohduton.
Dramaattinen?
Anteeksi itsellesi siis kun vastaus viipyy..
Saima Harmajan runokokoelmia on kyllä ihan uutenakin saatavilla, niiden laatu vain tahtoo olla sitä sun tätä - ja hinta myös melkoinen opiskelijan kukkarolle:/ Kannattaa hankkia omaksi antikvariaatista juuri se koko tuotannon kattava kokoelma, jossa on myös hänen päiväkirjansa. Itselläni on Läheisyys - niminen kokoelma vuodelta 1994, ja se on muuten aivan mukavaa luettavaa, mutta runojen yhteys alkuperäiseen julkaisemiseen(missä kokoelmassa ja milloin) on katkaistu. Joidenkin runojen pohjaa on siis vaikea oivaltaa.
Rannalla - runonhan Saima kirjoitti ennen vakavaa sairauttaan ja päiväkirjamerkintöjen (ja muiden kirjallisuudenhistorian harrastajien antaman tiedon) perusteella oletan hänen viittaavan ensirakkauteensa, josta eroaminen oli Saimalle varsin raskasta.
Vimma on nuorten kirjoitusfoorumi joka julkaisee
omat tekstisi muiden nähtäväksi.
Paljasta meille itsesi.
www.lib.hel.fi/vimma