Ja muuten jäi äsken sanomatta, että ei hurskaat lestadiolaisetkaan, niin kauhean hengellisiä ole. Maallinen mammona kyllä kelpaa lahkolle ja sen jäsenille. Ahneita ovat rahanperään ja käyttävät häikäilemättömästi toisia hyväksi. Vastaan on turha väittää, sillä kokemuksia heidän omistamistaan yhtiöistä on vaikka kuinka paljon. Nimiä en mainitse, mutta kyllä asianomaiset tietävät. Ahneudesta mielestäni puhutaan myöskin raamatussa, joten ei ole ilmeisesti opit menneet perille!!!!
Rahakaan ei muuten haise
Ei lahkossa
13882
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
että yksin Kristus oli synnitön täällä maailmassa!
On ihan sama onko uskovainen vai ei, niin synti asuu jokaisen ihmisen sydämmessä, mutta hengen halu on kuolettaa synnin ruumis tekoineen päivineen, vaikka se ei aina onnistuisikaan. Jos se onnistuisi, niin armo olisi turhaan annettu. Synnille ei evankeliumi anna lupaa, mutta lupauksen syntien pyyhkimisestä niitä katuvalle ja anteeksi anovalle.
Yhdessä virressä sanotaan jotenkin silleesti, että yksi rahaa ahnehtii, toinen tyhmä kadehtii.
Tämä on tosi osuvasti sanottu. Uskallan väittää, että nämä jotka ovat syyttävälla sormella osoittamassa rahan ahnehtijoita, niitä joilla on tätä maallista vähän enempi kertynyt, ovat enempi tai vähempi (yleensä enempi) kateellisia kun itsellä ei ole talous ihan yhtä hyvässä kunnossa. Rikkaudessa on omat vaaransa. Sen tietää ne, joilla on rikkautta. Sydän helposti kiintyy maalliseen. Mutta kadehtimisesta varoitetaan Jumalan sanassa, jo Jumalan kymmenessä käskyssä sivutaan tätä asiaa. Kateus on syntiä. Tämänkin synnin saa kuitenkin uskoa anteeksi.
En ole kateellinen, vaan huomautan siitä tekopyhyydestä ja ahneudesta, joka kuitenkin asuu niissä muka niin raamatun ja sanan mukaan elävissä ihmisissä. Inhoan vaan tollasta kusetusta ja toisten hyväksi käyttöä. Hiukan tyhmemmältä lipevä saarnamies puhuu vaikka pikkuhousut jalasta.
Ja kuitenkin kaikki ahneet, kateelliset ja tekopyhät, ulkokullaiset, fariseukset ovat meidän lähimmäisiä.
Johannes kirjoittaa jotenkin niin, että "Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. "
pahalta silloin, jos sitä käytetään Jumalan Sanan vastaisesti. Kristillisyydessä on aivan erityisesti haluttu viime aikoina varoittaa ahneuden synnistä. Jumalan valtakunnan kansalai-
setkin ovat ihmisiä. Mutta uskovaiset tahtovat tehdä parannusta myös ahneuden synnistä.Synti ei jätä ketään väliin. Mutta armo aikaansaa mielen-
muutoksen elämän ratkaisuissa.Kilvoituksesta on kyse.
>> Raha haisee pahalta silloin, jos sitä käytetään Jumalan Sanan vastaisesti >>
Ei Raamatusta löydy yksityiskohtaisia ohjeita siitä miten valtioiden, monikansallisten yritysten, kirkkojen, yksityisten ihmisten jne. on toimittava 2000-luvun markkinataloudessa.
Kuka on pätevä tulkitsemaan Jumalan tahtoa asioissa joista Raamattu ei mitään kerro ? Onko syntiä että suomalainen ostaa sitä kalliimpaa lenkkimakkaraa, vaikka lähimmäisiä kuolee nälkään joka päivä ?
Ahneuden synnistä puhuvat tarkoittavat harvoin itseään ? Ehkä uskonnollisissa keskusteluissa pitäisi rajoittua siihen että jokainen huolehtii omasta taloudestaan omantuntonsa mukaisesti ? Muut talouskeskustelut eivät ole uskontoa vaan politiikkaa.
>Ei Raamatusta löydy yksityiskohtaisia ohjeita >siitä miten valtioiden, monikansallisten >yritysten, kirkkojen, yksityisten ihmisten jne. >on toimittava 2000-luvun markkinataloudessa.
Ei siellä ole vekseliväärennöstäkään mainittu.
** Ei Raamatusta löydy yksityiskohtaisia ohjeita...**
** Ehkä uskonnollisissa keskusteluissa pitäisi rajoittua siihen että jokainen huolehtii omasta taloudestaan omantuntonsa mukaisesti ? **
>>Ei siellä ole vekseliväärennöstäkään mainittu.>>
Useimmilla omatunto riittää kertomaan että vekselien väärentäminen ei ole oikein.
Ihmiset joille kaikki on sallittua jos sitä ei kielletä Raamatussa ovat onneksi harvinaisia.
Raamatun tulkinta on mielenkiintoista. Ensinnäkin kaikki tulisi ymmärtää niin kuin lukee vaikkakin asioilla on oma hengellinen sisältönsä.
Jossakin uudessa testamentissa sanotaan että helpompi on kamelin mennä neulan silmistä kuin rikkaan päästä taivaan valtakuntaan.
Uskoisin, että rikkaudelle tarkoitetaan ainakin hengellistä rikkautta omaa vanhurskautta ja itsevanhurskautta, mutta silti siinä puhutaan myös maallisesta rikkaudesta.
Ja onhan kertomus rikkaasta miehestä ja Lasaruksestakin, joka sekään ei ole turhaan kerrottu vaan varoitukseksi. Ja toisaalta kehotetaan katsomaan taivaan lintuja kuinka ne eivät mitään kokoa vaan Luojansa varassa elävät.
Kukas viisas tämän selittää?
Uskonnon varjolla on viety monen omaisuus ja taloudellinen hyväksikäyttö on jokapäiväistä. Mitä uskovampi, sitä helpompi uhri.
On hyvä tuoda tuo näkökulma esiin mutta muistaen kuitenkin että ko tapaukset ovat marginaalisia. Aina sellaista mahtuu sekaan. Ahneus saa Raamatun mukaan ihmisen mitä monenlaisempia tempauksia tekemään ja se voi sokaista ihmisen mieli vrt. Roope Ankka.
Tottapa turiset. Tosin ei voi yleistää, mutta kyllä niitä mammonankerääjiäkin löytyy lestapiireistä.
Olen itse vl-perheen kasvatti ja naapurustossamme asui kolme muuta lepeperhettä. Kyllä oli kova elintasokilpailu perheiden välillä; esim. kun yksi osti uuden auton, oli muidenkin ostettava, vaikkei olisi ollut varaakaan. Kultaisina 80-luvun vuosinahan sitä rahaa sai pankista ja sitten ylivelkaannuttiin. Saman ilmiön olen huomannut muissakin oman ja mieheni suvun vl:issä, kun pitkästä aikaa satut törmäämään johonkin heistä, ensimmäiset kuulumiset ovat: "Ostimme kuukausi sitten uuden talon. On kuule hieno, tilaa 200 neliöö ja rakennettu kaks vuotta sitten. Tulkaapa katsoon meidän uutta kotia! Samaan syssyyn pistettiin autokin uusiksi, kun piti tuo vanha kottero päästää eläkkeelle. Ostettiin samantien tuliterä farmari, ettei tarvitse korjailla". Tämä siis sen sijaan, että kertoisi tavanomaisia kuulumisia tyyliin "lapset ovat terveitä, vanhin meni yläasteelle, vaimo opiskelee iltalukiossa" tms... Ok, ylpeä saa saavutuksistaan kohtuuden rajoissa olla, mutta kyllä se herättää huomiota ja ihmetystä, kun muuta puheenaihetta ei ole kuin leuhkiminen omaisuudella. Onko heidän elämänsä todellakin niin tyhjää, että pitää isotella tällaisilla asioilla?