Tyttäreni on viisitoista vuotias ja sairaalloisen ylipainoinen.
Hänen koulutoverinsa ovat lähes kaikki häntä vähintään puolet köykäsempiä.
Tytärtäni kiusataan niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin.
Olemme käyneet lääkärit, ravintoterapeutit, painonvartijat ym. läpi, mutta mistään ei tunnu olevan apua.
Tyttäreni kai syö lähinnä yksinäisyyteen ja tekemisenpuutteeseen.
Olen yrittänyt houkutella häntä kanssani lenkille ja uimaan, mutta tytär ei suostu (häntä nolottaa, että jos joku tuttu näkee).
En yksinkertaisesti tiedä mitä mun tulisi tehdä.
Olen koittanut pitää kotona terveellistä monipuolista ruokaa sekä ruoka-aikoja, mutta määrät ovat tyttärellä suuria, jos koitan rajoittaa hänen syömistään hän saa mielettömän raivarin ja huutaa etten rakasta häntä semmoisena, kuin hän on (joka ei ole totta).
Mitä tulisi tehdä?
Hänen koulutoverinsa ovat lähes kaikki häntä vähintään puolet köykäsempiä.
Tytärtäni kiusataan niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin.
Olemme käyneet lääkärit, ravintoterapeutit, painonvartijat ym. läpi, mutta mistään ei tunnu olevan apua.
Tyttäreni kai syö lähinnä yksinäisyyteen ja tekemisenpuutteeseen.
Olen yrittänyt houkutella häntä kanssani lenkille ja uimaan, mutta tytär ei suostu (häntä nolottaa, että jos joku tuttu näkee).
En yksinkertaisesti tiedä mitä mun tulisi tehdä.
Olen koittanut pitää kotona terveellistä monipuolista ruokaa sekä ruoka-aikoja, mutta määrät ovat tyttärellä suuria, jos koitan rajoittaa hänen syömistään hän saa mielettömän raivarin ja huutaa etten rakasta häntä semmoisena, kuin hän on (joka ei ole totta).
Mitä tulisi tehdä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tajuatko miten vaarallista vakava ylipaino on? Miksi annat hänen syödä niin paljon? Valmista pienempiä annoksia jolloin hän ei voi syödä, ja sekin kevyttä ruokaa.
Lapsesi terveys on vaarassa tälläkin hetkellä, kuvittele ensin ne rasvan tukkimat verisuonet ja ala toimia!
..on tärkein. Mutta koska tyttärelläsi oman parhaan ymmärtäminen vielä uupuu, yhdyn edelliseen mielipiteeseen.
Eli pieniä kattilallisia ja korkeintaan tasajako perheen kesken, mieluummin hänelle vähän vähemmän (kuhan ei suoranaista näännytystä :)
että tytöllä luultavasti on syömishäiriö?? Eli siis luultavimmin BED, jos hän ei oksenna. Jos tyttöä aletaan arvostelemaan painonsa takia ja pistetään laihdutuskuurille, ahmiminen luultavasti vain pahenee.
Koska vaikuttaa siltä, että tyttö on masentunut, kannattaa ohjata hänen psykologin pakeille mieluummin kuin painonvartijoihin. Mielestäni olisi syytä kokeilla aivojen serotoniinipitoisuuteen vaikuttavaa masennuslääkettä, kuten Seronil tai Efexor. Ahmiminenhan usein johtuu fysiologisista syistä myös, eli jos ihminen on masentunut, aivoissa on serotoniinvajausta, mitä sitten yritetään kompensoida ylensyömisellä.
Pahin mitä voit tehdä on arvostella tyttäresi painoa ja kommentoida. Hyvin helposti sairaus kääntyy bulimiaksi tai anoreksiaksi. Itse kummatkin kokeneena ja yhä taistelevana, katsoisit tytärtäsi varmasti mieluummin tuollaisena, kuin sairaalassa letkuissa. Itse olin normaalipainoinen tyttö, kun äitini alkoi huomautella painostani, ja se johti sitten 8 vuoden syömishäiriöhelvettiin, jossa olen edelleen...
Eli siis, ole onnellinen, ettei tyttäresi ole vielä alkanut oksentamaan. Voisi olla hoikempi, mutta ei varmasti sen onnellisempi... '
Mun neuvo siis on: älä vahdi liikaa tyttäresi syömistä, hän se varmasti tilanteesta eniten kärsii, ja yrittää varmasti parhaansa. Mutta kun kyse on syömishäiriöstä, on hyvin vaikeaa kontrolloida syömistä toisten painostuksesta ja vaikka kuinka laittaisit pienempää annosta lautaselle, hänen ajatusmaailmansa ja aivokemiansa eivät siitä muutu. Hän varmasti laihtuu aluksi, mutta pian alkaa sitten vaikka salaa varastaa kaapista ruokaa tai käyttää viikkorahansa välipaloihin, koska sellainen se ahmimishäiriö on. Hän ahmii, koska ruoka on hänellä jatkuvasti mielessä.
Sitten on tietysti kilpirauhasen vajaatoiminnan mahdollisuus, mutta en usko, jos lääkärit ovat hänet tutkineet. Paras olisi laittaa vähärasvaista ja kuitupitoista ruokaa, jota hän voi sitten syödä vähän enemmänkin. Olisi hyvä pitää huoli, että verensokeri pysyy tasaisena, ja että aterioita on pienin välein, esim. hedelmiä välipalaksi.
Liika huomio pois painosta ja syömisestä!! Tyttäresi tietää tilanteen, ja yrittää parhaansa. Hän ahdistuu varmasti kun oma äitikin huomauttelee vain hänen ulkonäöstään, vaikka sisinhän on tärkeintä.
Epäterveellistähän ylipaino on, mutta jos tyttärelläsi puhkeaa laihdutusyrityksien seurauksena anoreksia tai bulimia, on se varmasti kymmenenkertaisesti vaarallisempaa. Anoreksiaan voi kuolla hyvinkin äkkiä, bulimiaankin jos sitä sairastaa vuosia. Ylipainoon ei menehdy kovin äkkiä. Ainakaan jos painoindeksi on 30 paikkeilla tai alle ja tyttäresi on muuten terve ja pystyy painostaan huolimatta harrastamaan liikuntaa. JA mikä tärkeintä nauttimaan elämästä!!
Ei vakavakaan ylipaino välttämättä tarkoita sitä, että on syömishäiriö tai masennus. Olen itse ollut koko nuoruuteni reippaasti ylipainoinen, mutta en ole kärsinyt masennuksesta tai syömishäiriöstä. En ole koskaan ahminut mitenkään sairaasti, olen yksinkertaisesti aina syönyt vähän liikaa. Masennuslääkkeet ei varmasti ole ensimmäinen keino ja psykologille raahaaminenkin saattaa tuntua aika ikävältä.
Ymmärrän hyvin, miksi tyttäresi reagoi kertomallasi tavalla. Itse olisin halunnut usein mennä harrastamaan eri asioita, mutta en kehdannut mennä esim. uimaan tai jumppaan laihojen ihmisten surkuteltavaksi. Itsetunto on kovilla, oman ylipainonsa tajuaa hyvin, jolloin vanhemman kommentointi on kiusallista, koska on itse sisimmässään ihan samaa mieltä.
Vaikea antaa neuvoja, koska ei minunkaan vanhemmat siinä onnistuneet. Älä kuitenkaan anna periksi ja vakuuta tyttäresi siitä, ettei kyse ole siitä, ettet rakastaisi häntä sellaisena kuin hän on.
ei aina, mutta itsestäni tuntuu uskomattomalta, että ihminen jolla ei ole syömishäiriötä, lihoisi vakavasti ylipainoiseksi!!
Siis jos on normaali suhtautuminen ruokaan, eikä halua olla lihava, niin kyllä varmasti jokainen terve ihminen pystyy kontrolloimaan syömistänsä ja syömään vähemmän ja terveellisemmin. Siis tämä on vain minun mielipiteeni.
Mutta TODELLA hyvä, jos tytöllä ei ole syömishäiriötä, koska sitten laihduttaminen on aika yksinkertaista, kun ei tarvitse ensin hoitaa ahmimista pois, eikä huolehtia siitä, että dieetti pahentaa ahmimista.
Mutta siis pidän kuitenkin saman neuvon, että kevyttä ja kuitupitoista ruokaa, jota saa syödä enemmän. Lisäksi välillä voi sallia jotakin hyvääkin, kuten jäätelötuutti tai karkkipussi. Ei kuitenkaan enempää, eikä joka päivä!!
Miten teillä nyt on mennyt?Huomasin vuosiluvun -04...minunkin nuoreni on ylipaainoinen ja kärsiii siitä!