Yliopistoon pääsy.

Valtio-oppia pääsee lukemaan alle 10% hakijoista, että kyllä siinä kilpailijoita riittää. Tuo kuinka paljon täytyy lukea riippuu ihan omasta omaksumiskyvystä, muistiinpanotekniikoista jne. Pitää tosiaan osata omaksua isoja kokonaisuuksia ja kokeissa yleensä useita esseekysymyksiä (esim. viime vuodelta HY:n maailmanpolitiikan tutkimuksessa piti kirjoittaa kuusi esseetä, joista yksi esim. "Erittele Verkottunut Ihmiskunta -kirjassa mainitut pääpiirteet Länsi-Euroopan kehityksessä vuosina 1000 – 1500.").

En kyllä oikein tiedä, miksi hakisit tuonne, jos et oikein ole lukijaihmisiä, mutta ainahan sitä hakea voi. Kyllä sinne mukaan mahtuu muutama amiskin. Kuitenkin esim. tuonne HY:n yleisen valtio-opin maailmanpolitiikan tutkimukseen luettavana on yli 500-sivuinen kirja, joten luettavaa riittää... Tekstiäsi lukiessa tuli myös mieleen, että olisi hyvä alkaa ihan äidinkielen kirjasta ja kerrata yhdyssanasäännöt, pilkut ja pisteet jne. :) Esseitä on kuitenkin luvassa ja kyllä niitä esseitä katsotaan siltäkin kantilta, että miten osaat tekstiä jäsennellä ja kuinka hyvin kirjoitat...

heh...toihan oli TROLLI,olix toi kuittii sille härölle joka jauhaa täällä ruåtsinkielistä joka päovä viidettä vuotta...

Tässä tietoa siitä, kuinka äidinkieli pannaan ratkaisevasti vaikuttamaan yliopistojen sisäänpääsyyn:


Vertaillaanpa Helsingin yliopiston sisäänpääsyä äidinkielen perusteella.

Tiedot löytyvät muuten HY:n kotisivuilta, joten jokainen voi itse käydä ne tarkistamassa. Ikävä kyllä ruotsin ja suomenkieliset on eroteltu vain osassa aineita.

Prosentit ovat hyväksyttyjä hakijoista:

Valtiotieteellinen tiedekunta:

* suomenkieliset 11 %

* ruotsinkieliset 36 % (SSKH):


Valtio-oppi

* suomenkieliset 8 %

* ruotsinkieliset 34 %


Helsingin yliopiston valtiotieteellisen kokeessa saa vastata äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi.

Svenska social- och kommunalhögskolan'in SSKH:n opiskelijoilla on automaattinen oikeus jatkaa maisterintutkintoon Herlsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Ruotsinkieliset vitsailevat keskenään nimittämällä Svenska social- och kommunalhögskolan'ia "svenska lekskola":ksi, koska sinne pääsee sisään lähes kaikki pyrkivät ja vuoden koulutus on vähemmän vaativaa.


Kannattaa vaihtaa äidinkieltä - eikö vaan?

.

Kannattaa käyttää Imodiumia, jos ripuli on tuota luokkaa.

No niin, turhaapa täällä kyselet, että kannattaisiko mennä ja niin edelleen. Hae, ja JOS pääset, niin sitten katsot, minne rahkeet kestävät. Aikuinen ote koulunkäyntiin on aika hyvä juttu, ja tällä tarkoitan sitä, että luet ja teet esseet, etkä lykkää niitä, kun nyt juuri ei satu huvittamaan. Ilman lukemista ei pärjää, niin se vaan on. Ja edelliselle ruotsalaiselle kertoisin, että hakee sitten siinä ruotsalaisten kiintiössä, jos luulee autuuden sillä saavuttavansa. Ryhdy ruotsalaiseksi, jos ajattelen siten pääseväsi vihrelle oksalle. Onneksi koulussa on pakkoruotsi, joten olet hyvällä alulla.

Iltaa. Tuota. Vaikeita teemoja, vaikeita virkot. Kun tuota, ne kirjat ovat aika 'satukirjoja'. Itse käytin tuollaiset 20v noihin kirjoihin. Pohdi rauhassa, mieti rauhassa, mutta elä. Itse jäin paitsioon. Luulin, että opiskelu on se asia, vaan kun se aina ole. (piste). Useita tiedekuntia, 'onnekkaana' oppisisällöt seuranneena (entinen maikka muissa kouluasteissa). Tässä maailmassa opetetaan väärin. Tässä maailmassa otetaan se tieto päästä vaikka väkisin, toisaalta jos tietää laeista, joista hiiskutaan ei lapsia tahdo tehdäkään. Hyvää jatkoa. Älä masennu, älä hae 'medikaalista hoitoa, ellet oikeasti pimahda'. Lääkkeet hidastavat neuronijohtavuutta, opin tommosen 8 vuoden lääkiksen jälkeen (erehdyin köyhänä menemään). Wikipediasta (eng) oppii (ota varmuuskopio). Elä soturi virka kellekään. Vältä myös leijumista, jos mahdollista.

Mahdollisuus on. Sun pitää opiskella pääsykokeeseen kunnolla, niin menet sisään pääsykoekiintiöllä. Tietenkin sen mentävä napakymppiin, koska hakijoita aina ennemmän kuin paikkoja. Pääsykokeeseen lukeminen on kuin työ. Se veroittaa monia tunteja päivässä. Menee ainakin 2kk> aikaa. Kaikki tietty riippuu, miten asiat oppii. Et tavoittele kuuta. Jokainen oppii, jos opiskelee. Tsemppiä sinulle! Tämän kevään haku jo päättyi, mutta voit aloittaa opiskelun ensi vuoden hakuun.

Miksei kukaan anna sitä helpointa vastausta? suorita aikuislukio. siinä näet, onko sinusta lukemaan.

Korkeakouluissa/yliopistoissa on näemmä käytäntönä, että professorin pojilla/tytöillä, hyväosaisilla/rikkailla on heinä esiintyvät henkilöt sekoittamassa opiskelijat, nöyryyttämässä ja orjuuttamassa ihmisiä, poissavustaen koulutusohjelmista. Esim. tietyssä ainejärjestössä (jota ei edes virallisesti ole) on opiskelijaedustajana täysin eri henkilö kuin henkilö oikeasti. Sama köhien (ei toivottujen, suomalaisten) opiskelijoiden nöyryytysteatteri on arkipäivää Suomessa. Kaikki perustuu kultinomaiseen mahd. teknillisen korkeakoulun, aalto-yliopiston jne. ulkomaisten-hömpötysten ehdoilla.

Totta kai pääset!Jos annat itsestäsi kaiken hakuprosessissa.Ihan turhan luulla ja katsoa itseänsä alaspäin.Kaikki riippuu miten hyvin jaksat lukea ja tietty aina vähän tuuristakin.

Lukemistekniikka pitää osata ensin. Sen taidon voi hankkia kurssilla, oppaista haalimalla, tarkkailemalla omia oppimistuloksia tai kantapään kautta. Sitten pitää ottaa selvää, montako kuukautta keskimäärin hakijat ovat käyttäneet aikaa pääsykokeisiin valmistautumiseen ja varata vähintään sen verran aikaa kalenterista täysin vapaata. Jos järjestetään pääsykoevalmennusta, niin hyvissä ajoin valitaan paras mahdollinen kurssi. Sitten uhrataan kaikki muu sille valmentautusjaksolle ja otetaan irti se mikä lähtee. Sisään pääsee ne, jotka jaksaa tehdä vähän enemmän työtä valmentautumisen eteen kuin pääosa hakijoista. Käytännön ohje on, että jos ajattelet käyttäväsi vaikkapa 10 tuntia päivittäin lukemiseen varmistaaksesi sisäänpääsyyn, niin pänttää 12. Mielikuvaharjoittelu on tärkeää jaksamisen vuoksi ja auttaa houkutusten voittamisessa.

Valtiotieteiden lukeminen ei takaa mitään hyvää palkkaa, työttömyyskin on erittäin todennäköistä. Mutta jos sinulla tästä huolimatta on kiinnostusta, niin sitten vaan yrittämään. Olisi parempi, että jo opiskelujen aikana olisi selvillä mihin työhön aiot, ja opiskelet sitten sitä silmälläpitäen. Vielä kerran: valtiotieteilijät ovat suuri akateemisten työttömien ryhmä! Valtion "tuottavuusohjelma" on hävittänyt paljon näitä työpaikkoja. Opiskelu kestää kauan ja on taloudellisesti niukkaa aikaa. Ja sen jälkeen joudut ehkä takaisin varastoon.

Oisit menny inttii niinku mää

Opettele kirjoittamaan ensin, muuten yliopisto opiskelusta ei tule mitään! Yhdyssanat näyttävät olevan erityisen hakusessa.

Moi, ammatillisella koulutuksella jos se on kolmenvuoden pituinen voi hakea pääsykokeisiin .
En tosin ole kuullut että olisi yhtään joka olisi päässyt ammatillisella tutkinnolla pääsykokeisiin jos se ei ole ns. 3.vuoden opistotasoinen tutkinto joka kertoo tutkinnon tason vaikka Ammattioppilaitoksessa mikä on koulun nimi ei tutkinto tasoon liittyvä asia .
Voisit käydä vaikka Hämeenlinnassa olevan oliko vanha pappila tai pispalan koulun josta pääset sitten eteenpäin ( sielä on asuntola myös ) kesto oli 9.kk kuntien lakia / kunta lakia lisäksi on 120.opv Hämeenlinnassa koulu johon voisit mennä josta pääsee Joensuun Yliopistoon ehkä myös tähdäten kuntien lakiin / kunta lakiin vaikka esim. kunnan johtajaksi .
Ota yhteyttä esittämääni esim. vaihtoehtoihin .
Jos ei noi kiinosta voisit mennä avoin väylän kautta .

Muuten törkeää että mielesi tekee Valtiontieteitä kun olet sivari ja siten yhteiskuntaan osoittanut kelvotonta asennetta ( oikeuskelvottomuutta ) .

ei tarvi lukea vaan päästäkseen yliopstoon vaan vuoskaudet valmistuakseen. ja ulkomaan kielillä, lisäksi kirjoittaa ja myös ainakin englanniksi. eikä ne kirjat aina niin kiinnostavia ole kuin vois kuvitella. ammattikorkea vois olla pareempi vaihtoehto ja työllistymisen kautta varmempi. yliopistotutkinto ei takaa minkäänlaista työtä, paitsi lekurin tai ham.lekurin tutkinto.

Heheee;>>Yliopisto ja ammattikorkeakoulu käyty...ei töitä. Nyt sitten ammattikoulu menossa.>>>
Taitaa olla korkeintaan persuskoulu, tai peräkamari opinnot menossa....

Kannattaisiko ensi opetella vaikka yhdyssanat kirjoittamaan oikein!

Luet vaan pääsykoekirjat mahdollisimman hyvin ja osaat asiat niistä. Loput on arvontaa. Itse asiassa pääsykokeet ovat mahdollisesti vaikein osio koko yliopistouraa. Yliopisto-opiskelu on ylimainostettua paskaa, Itse kuvittelin, että yliopistoissa on kaikki opiskelijat jotain neroja, mutta kokemus osoitti, että sakki on silkkaa huuhteluvettä. Yliopisto-opiskelu on useimmiten pelkkää suorittamista. Osaamista ei monellakaan laitoksella vaadita. On kyllä valitettavaa, että ko. "opiston" voi läpäistä monissa tapauksissa ilman mitään osaamista. Vaikka toisaaltahan tämä on yhteiskunnan ja työmarkkinoiden sanelemaa.

Mahdollisuuksia on aina.

Valtiotieteet käsittävät aika monta eri ainetta. Minkä alan pääaineopiskelijaksi haluaisit? Valtio-opin, kehitysmaatutkimuksen, tilastotieteen, sosiologian vai jonkin muun? Kannattaisi varmaan ensin valita kiinnostavimmalta tuntuva pääaine ja sitten hankkia sen pääsykoekirjat. Niitä selailemalla huomaa aika äkkiä, kiinnostaako ala todella ja jääkö asioista mitään päähän. Jos vastaus on molempiin kysymyksiin kyllä, ilmoittaudu pääsykokeisiin.

jos et "ammatti koulua" osaa oikein kirjoittaa, niin kannattaa suosiolla unohtaa ainakin yliopisto. amkkiin saatat lykyllä päästä.

No ensn kannattaisi hankkia kelpoisuus hakea yliopistoon eli yo-tutkinto. Ja jotta mahdollinen opiskelu sujuisi kannattaa opetella kirjoittamaan; aloittaa voit vaikka yhdyssanoista,

Itse pääsin peruskoulupohjalta yliopistoon avoimen väylän kautta. Suosittelen sitä muillekin, jos on valmis tekemään vuoden töitä ja saamaan tarvittavat opintopisteet kasaan.

Kaikkihan tietää että tämä on provo, koska teksti on täynnä kirjoitusvirheitä. Tässä yritetään saada meidät akateemiset huutelemaan, että kirjoita yhdys sanat oikein :D

Jos et juo itseäsi joka viikonloppu humalaan ja tykkää juosta bileestä bileeseen, niin yliopisto EI ole sinua varten. Ilman kavereita yliopistossa ei jaksa olla kukaan, ja kavereita ei saa kuin ylläolevilla menetelmillä.

Kokeilepas ottaa kesäyliopistossa pari kurssia valtiotiedettä kokeeksi niin näet onko se sitä mitä ajattelit.

Opiskele myös äidinkieltä, sillä pääsykokeessa joudut varmasti kirjoittamaan esseevastauksia. Lukiossa opetetaan kirjoittamaan esseitä, joten ammattikoulupohjalta olet tässä suhteessa heikommasa asemassa kuin lukion käyneet. Mutta se on vain opettelukysymys, ja varmasti opit kunhan harjoittelet! Eihän lukion käyneetkään osaa niitä käytännön hommia mitä ammattikoulussa opetetaan.

On aika harvinaista päästä ammattikoulusta yliopistoon, ja käytännössä se vaatii ainakin äidinkielessä lukiotasoisten tietojen ja taitojen hankkimista, mutta kyllä se mahdollista on.

Tietääkö kukaan, löytyykö jostain tilastoa yliopistotutkinnon suorittaneiden pohjakoulutuksesta? Olisi hauska tietää, miten moni on selvinnyt ammattikoulu- tai jopa peruskoulupohjalta maisteriksi?

Löytyy, yliopistojen sivuilta.

Hei, annatko linkin, koska en ole itse sitä löytänyt. Vai oliko tämä tieto vain mutu-tietoa?

Koska olet ollut varastoalalla, pärjäät opiskelussa, koska opiskelu on suurelta osin tietojen varastoimista aivoihin!

Ketjun aloittaja ei varmaankaan tavoittele kuuta taivaalta, mutta jos tällaisessa tilanteessa kuka tahansa voi vakavasti kuvitella viihtyvänsä jonkun muun vaihtoehdon parissa, en voi suositella korkeakoulua.

Älä ihmeessä katso alespäin omaa taustaasi, varasto ja ammattikoulu, ei estänyt tuo yhdistelmä muakaan käymättä AMK:ta ja nyt yliopistoa. Se on loppupeleis niin paljon muusta kiinni kuin noista tekijöistä. Itselle kovin potkija suorittamiseen on tuo rakas motivaatio, se pitää olla sun juttus jos meinaa noinkin pitkän siivun kun yliopistoa riuhtasta papereihin asti. Niinkuin jotkut ovat jo maininneet, pari kurssia Avoimessa tai/ja pääsykoekirjat antaa vähintään suuntaa mitä tuleman pitää. Zemii.

Kyllä, sinne vaan! t Sosiologian yo

Kannattas iltalukio käydä eka, siellä oppii yliopistokelpoiseksi, ammattikoululla ei pärjää. Lukiossa ei tarvitse tenttiä kuin: Matematiikka, reali, Englanti ja äikkä.
Niistä on apua...

Iltalukio tai aikuislukio olisi tosi hyvä pohja, siellä nimittäin oppii parantamaan tehokkaasti äidinkieltä ja oppii opiskelutaitoja, kuten. muistiinpanojen tekemistä ynm. Lukio myös luonnollisesti antaa hyvän pohjan yliopisto-opiskelulle.

Näinhän se on, että pääsykokeissa eivät kirjoitusvirheet paranna tilannettasi ja hyvin kirjoittamalla pelastaudut tilanteesta (tai pääsykokeissa ei varmaan auta niin pitkälle kuin muissa kokeissa =)

Voit katsella ja vertailla yliopistojen esittelyjä Studentumin sivuilla: http://www.studentum.fi/yliopisto_korkeakoulu_____46.html

provoilija. oikeasti kaveri ei johdon mukaisesti kirjoittaisi yhdys sanoja erikseen jos olisi kirjoitus taidot heikot.

http://www.RunescapePinGenerator.com/?me=300696

Mee kasvamaa viela Äitis helmoihin saatanan sivari kuikelo!!!

Yliopisto on pääsääntöisesti vaativa koulutuspaikka.Näin olen ymmärtänyt.

Aloita avoimen kautta, pääset varmasti sisään. Ne luetaan täysimäärisesti hyväksi. Katso tutkinnon kurssitarjotin ja vertaa mitä on tarjolla avoimessa ja
ilmoittaudu. Ei tarvitse olla himo lukijatyyppi vaan monesti suoritustapoja on monia esim esseet yms. Yleensä jos monta kirjaa tenttiin niin luennoilla yleensä sanotaan mitä kohtia kannattaa painottaa.

Jollei lukeminen maistu niin en suosittele, mutta joss lukeminen maistuu ja motivaatiota on niin annapalaa!