Apua!

Olen pahoillani tilanteestasi,voimia koko perheelle. Päätöshän on kuitenkin teidän. Vaikea asia jokatapauksessa.

Itse pelkäsin ensimmäistä lasta odottaessani että mitä jos vauvalla ei olekaan kaikki "normaalisti";suvussamme on 3 kehitysvammaista joten pelko oli suuri. Onneksi kaikki kuitenkin oli hyvin ja saimme terveen lapsen.

Mietin kuitenkin vastauksia odottaessani että mitä jos todellakin todetaan että lapsi on kehitysvammainen? Kovasti oltiin lasta toivottu ja odotettu ja olimme valmiita vanhemmiksi. En tiedä olisinko muuttanut mieltäni pitää vammainen lapsi,jos häntä ei olisi todettu terveeksi kun asiaa pohdittiin ja käännyimme abortin kannalle mikäli lapsi olisi vammainen. Emme olisi pystyneet pitämään vammaista lasta. Lapsen kasvatus ja hoitaminen on todellista työtä terveenkin kanssa joten kauhulla ajattelin millaista meidän ja lapsen elämä olisi vaikeasti vammaisena.

Onhan teillä mahdollisuus antaa lapsi adoptoitavaksi,mikäli ette aborttia halua tehdä ettekä aio pitää vammaista lasta. Onhan tuossa vielä se 50% mahdollisuus että lapsi onkin terve tai hänellä voi olla vain joitakin pieniä kehityshäiriöitä jotka tietysti hankaloittavat elämää.

Omalle äidilleni sanottiin kolmatta lasta odottaessa että se on riskiraskaus,eikä se helppoa ollut. Neljättä lääkäri kielsi tekemästä,lapsen kehitysvammaisuus,keskenmeno ja äitini oma terveys oli vaarassa. Munajohtimet sidottiin mutta ne sitten aukesivat vuosia myöhemmin ja vaikea oli äidin päätös mitä tehdä kun lääkäri sanoi että lapsella on mitä todennäköisemmin jokin kehitysvamma ja hänen terveys oli vaarassa.

Päättivät kuitenkin pitää hänet ja yllätys!;siskoni olikin suht terve,ei mitään psyykkistä vammaa,fyysisesti kylläkin esim. luusto ei ollut normaali ja vaikea lapsuus oli sisarellani. Korjausleikkauksien kautta elää suht normaalia elämää vaikka metallia ja tekoniveliä ym onkin sisällään.

Sitä en tosin ole koskaan kysynyt että missä testeissä ja mitä raskausaikana todettiin ja kuinka suurella todennäköisyydellä lapsi olisi vammainen.

elinkelpoisuus selivää varmaankin rv24 mennessä. Siihen saakka voi vain toivoa parasta ja että kaikki olisi hyvin! Vastoin omaatuntoaan ja sydämen ääntä ei kannata toimia.

Kiitos vastanneille.

Vuoto yltyi ja kovat kivut. Tänään todettiin, ettei pienen sydän enää lyö ja on irronnut paikaltansa. Tyhjennyslääkkeet iskettiin kouraan ja kotiin. Synnytin pienen enkelivauvan. Haudattiin ja itkettiin. Taivaanisä päätti puolestamme. Se olisikin ollut liian raskas päätös tehdä itse.