Erkki Aho ajoi
suomalaiset lapset suuriin ihmistehtaisiin, rinnakkaisluokkia saattoi kaupunkien uusissa lähiökouluissa 70-luvulla olla toista kymmentä joka luokkatasolla.
Perusteluna oli, että kun koulu omisti yhden piirtoheittimen, ("yliolanheitin" oli aluksi sen vehkeen nimenä) niin opettajat voivat sitä lainailla luokasta toiseen.
Hehhehehhehhhehhhheeee!
On helppo neuvoa miten uidaan, kun itse ei tarvi mennä veteen.
suomalaiset lapset suuriin ihmistehtaisiin, rinnakkaisluokkia saattoi kaupunkien uusissa lähiökouluissa 70-luvulla olla toista kymmentä joka luokkatasolla.
Perusteluna oli, että kun koulu omisti yhden piirtoheittimen, ("yliolanheitin" oli aluksi sen vehkeen nimenä) niin opettajat voivat sitä lainailla luokasta toiseen.
Hehhehehhehhhehhhheeee!
On helppo neuvoa miten uidaan, kun itse ei tarvi mennä veteen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ei naurata,
sillä juuri tuollaisessa koulussa poikani kiusattiin sairaalakuntoon.
Muistelen käyneeni kansakoulua, missä oli muutama oppilas enemmän kuin luokkia. Naapurikylässä oli samanlainen.
Millähän rahalla niitä vielä ylläpidettäisiin, ja samankokoisia lukioita, ja yliopistoja...
Silti pieni koulu on aina parempi kuin ylisuuri ihmistehdas.
Ei tule halvaksi sekään, kun oppilaita kiusataan sairaalakuntoon,
jotkut koko loppuelämakseen,
kyllä se maksaa ja paljon.
Kyllä siinä pienessä koulussa kiusattiin ihan samalla tavalla kuin isommassakin. Kokemusta on puolin ja toisin.
Kiusaaminen pitää hoitaa toisella tavalla.
Kuka se erkki aho oli, sen ajan opetusministerikö?
Olihan 70 luvulla kouluissa enemmän lapsiakin kuin nyt . Tämän ajan malli ei kyllä ole sen autuaampi pienille koululaisille kun koulujen lakkautusten takia heidän täytyy jo herätä 5-6 aikaan aamulla jotta kerkeäisivät koulukyytiin joka sitten vie nukuksissa olevat muksut monien kymmenien kilometrien päähän ahtaaseen opinahjoon.
Muistan myös sen kun kaupungissa lasten piti opiskella iltaluokissa kun päiväsaikaan ei riittänyt tarpeeksi luokkia kaikille oppilaille.
Pääjohtaja tai mikä lie vastaava kouluhallituksessa...
Iteasiassa ei ollut.
Siis lapsia oli enenpi, mutta niin oli koulujakin. Luokkakoot olivat alunperin paljon pienenpiä, oli sivukouluja. Tai siis, ainakin maalla oli niin. Se oli perua suurilta ikäluokilta. Oppilaat alkoivat vähenemään just kuuskyt ja seiskytluvuilla a kouluja yhdisteltiin, elikkäs pikkukouluja lakkautettiin, lakkautetaan kokoajan vieläkin.
Meillä oli aikanaan kirkonkylän kansakoulussa yksi luokka kuuskytluvulla, silloin oli koulujen määrä kylässä kai maksimissaan. Nykyään ei käsittääkseni kirkonkylän koulun lisäksi ole jäljellä kuin yksi sivukoulu. Niitä kouluja laajennetaan vähän väliä. Kirkonkylän ala-asteen tontti alkaa olemaan täynnä, sitten pitää kai laajentaa ylöspäin.
Oppikouluaikoina kansakoululaiset kasattiin samaan kouluun, oli kaksi luokkaa, lisäksi kansalaiskoulu, ossa yksi luokka. Siis kolme luokkaa.
Nyt oppikoulua laajennetaan melkein vuosittain. Kaikki saman katon alla. Ja kannattaa hokata, lestatiolaisista johtuen, kunnan väkiluku on kasvanut monilla tuhansilla, suurin osa lapsia.
Jossain vaiheessa toimi etälukio, se kuulemma llopetettiin. Pitää taas alkaa kulkemaan naapuripitäjissä, isommissa kouluissa.
Kaupungeissa on vieläkin kouluja kahdessa tuurissa. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Tilat rajallisia ja kun kerran tiloja on, pitää niitä hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Kannattaa lisäksi muistaa, ihmiset käyvät erittäin paljon vuorotöissä. Kotiasioitten kannalta ihan hyvä, että vanhemmat edes joskus näkevät lapsiaan. Onhan niitä päiväkotejakin vuorotyöläisille.
Yliolanheitin oli anuksesta. Ihan sama kuin nykyisin powerpointit. Todella booring. Liitutaulu oli hyvä, se oli live-meininkiä. Ja meillä oli muuten kansakoulussa sellaiset hirvitykset kuin harmoonit joka luokassa. Karmeaa meteliä, eikä monikaan ope osannut oikein soittaa. Voimistelusalissa oli piano, sen tahtiin sitten marssittiin kun puoliseniili reksi opetti liikuntaa ja oli enenpi kiinnostunut pianon soitosta, liikunnasta :DD
Sitä jaksan ihmetellä. Vaikka suomi muka on tietotekniikan ihmemaa. Aapiset jne jaetaan koululaisille, mutta ei läppäreitä??? Maksaishan se rahaa, mutta nyt vanhemmat joutuvat ostamaan tietokoneet lapsille. Se asettaa lapset täysin eriarvoiseen asemaan keskenään. Kaikilla ei ole varaa tietokoneeseen, jos kehnot tulot.
=DW=
Äänestä Ihmisten Puoluetta!
"Oppilaat alkoivat vähenemään just kuuskyt ja seiskytluvuilla ..."
Näin ehkä oli landella mutta Helsinkiin alkoi juuri 60-70 luvun vaihteessa muuttamaan paljon väkeä. Kouluja ei ehditty/haluttu/voitu rakentaa lisää, joten luokkakokoja oli pakko kasvattaa. Samoin koulupäivät saattoivat kestää myöhään iltapäivään tai päivä oli jaettu kahteen osaan.
Itselläni viimeisen luokan (-72) tiistai ja torstai oli koulua klo:10-17.
Koko kouluajan (1964-1972) luokassa oli n.30 tenavaa enkä tämän hullummaksi tullut;)
Joku puhui koulukiusaamisesta....
Minä en muista sitä olleen, ei ainakaan mitään todella vakavaa.
Ainahan kakarat on jossain määrin nahistellet.
Yks juttu.
Silloin rakennettiin lähiöt kaikkiin kaupukeihin. Ei vanhojen keskustoiden väkiluku miksikään voinut muuttua, koska tonttimaa lopussa. Ongelmaksi tuli lähiörakentaminen, kun piti tehdä asuintalot, ostarit, liikenneyhteydet, koulut, päiväkodit jne hetkessä.
Se oli mun käsittääkseni ihan rahasta kiinni. Toisekseen, muuttajat nuoria, paljon paljon lapsia. Kaikki samaan läjään. Pakko tehdä suuria kouluja.
Mun mielestä tuossa oli enenpi kyse elinkeinorakenteen muutoksesta ja teollistumisesta. Opetusministeriö ja kaupungit joutuivat toimimaan niitten mukaan kouluasioissa.
Ja nykyään, vaikka maaseudun väkiluku pääsääntöisesti väheneekin ja asukkaitten keski-ikä kasvaa, maalla kasvavat luokkakoot nyt. Johtuu ihan samasta asiasta.
Mainitaan taas. Suomess älyttömästi myynnissä olevia koulurakennuskia. Lapsien loputtua, loppuu koulutkin. Kaveri osti vanhan kansakoulunsa. Aikoo pitää siinä seminaareja ja muuten majoitustilana. Iso, kohtuukuntoinen koulu maksoi 15 000 erkkiä.
Mua jaksaa tympiä, kun aina jauhetaan asuntopulasta jne. Suomessa paljon enenpi asuntoja, kuin tarpeen. Kaiken takana on vain elinkeinorakenteen muutos. Syrjäseuduilla ei ole enää elinmahdollisuuksia, koska ei ole töitä. Pikapuoliin maalla asuu ainoastaan eläkeläisiä.
=DW=
Kyllä ja ekoja oli 14 kpl ja toki 12 kpl
Se yliolanheitin eli piirtoheitin on turhake.
Aivan sama kuin liitutaulu, sillä kalvoista lapsukaiset pitivät paljon vähemmän.
Ja riittikö muka sen lainailu? No ei.
Ei mitään virkaa sillä ollut.