Äitini alkoholisti

Sinun kannattaisi hoitaa itsesi ensin kuntoon. Lopeta juominen, näytä äidillesi, että selvinpäin kaikki asiat hoituvat paremmin. Ja mikä rahansäästö siitä syntyykään!
Koska äitisi asuu luonasi, pyydä häneltä pientä vuokraa, tai ainakin hän voisi osallistua kodinhoito ja ruoka kustannuksiin.
Käy A-klinikalla, sieltä saat neuvoja sekä äitisi että omaasi alkoholiongelmaan!

Ainoa vaihtoehto on, että lopetatte äitinne täyden huoltamisen. Se ainoastaan mahdollistaa äidille helpon juopottelun ja sairastuttaa teidät tosi vakavasti.

Tuntuu julmalta häätää äiti ja lopettaa huoltaminen, mutta vaihtoehtoka ei ole.

Te ette voi mitenkään parantaa äitiänne, ja auttaminenkin on äärimmäisen vaikeaa ja vaarallista itsellenne. Ette missään tapauksessa voi asua yhdessä tai antaa äitinne oleilla paljon teillä.

Kaikkein vähiten alkoholistia auttaa jatkuva huoltaminen, hänen oikkujensa kestäminen ja loputtomien mahdollisuuksien antaminen. Säännöistä ei ole paljon enempää apua, alkoholistiin.

Voit puhua kunnan kanssa, mihin äitinne pääsisi, kun häädätte hänet teiltä.

Aina alkoholistilla selityksiä, syitä ja muuta paskapuhetta riittää. Niitä ette kuuntele. Osaavat esittää läheisille tosi vaikeata roolia, se on sairastuttavaa hyväksikäyttöä.

Alkoholistiin ei tervettä otetta saa, valitettavasti. Hänet on heivattava laidan yli ja toivottava, että tajuaa itse yrittää uida, kun ei ole muita joita hyväksikäyttää ja huijata.

Alkoholisti keksii aina hyvät syyt juomiselleen. On turha pyytää, että hän muuttaisi tapansa eikä tulisi enää humalassa teidän luoksenne. Teidän täytyy itse muuttaa omaa käytöstänne: että päästä häntä enää sisään humalassa.
Voisit saada apua alkoholistien läheisille tarkoitetuista Al-Anon-ryhmistä. Ryhmätiedot löytyvät netistä www.al-anon.fi

Viina on viisasten juoma. Kaikki eivät osaa käyttää sitä.

äitisi tarviisi nopeasti apua. Ei tunnusta itseleen onko heikko itsetunto . Ei ilmeisesti lopeta enne kuin äidillesi tapahtuu jotain draamaattista. Olet oikeassa ystävän kuolema ei aiheuta juomaan

Kiva-kiva. Mamma manipuloi ja hakee huomiota ja hyysäystä sekä "ymmärrystä" lapsilta. Samalla tyrannisoi mukuloita omalla tavallaan. Kun on itsellä ns. huono olo, niin ei muillakaan saa sen parempi olo olla. Sitten on muka kaikki hyvin, kun on hyysääjät ja palveluhölökunta (omat lapset) näppien alla ja komenneltavissa. Itsesääli on kova ja pahoitetaan siinä sivussa myös muiden mieli.

Vippaa vielä muutama kymppi "ruokarahhaa", kun on niiiiin tiukkaa. Joo-o. Sen kun vaan. Mamma kiikuttaa sen kuningas-alkoholille "verorahana" eli käy viinakaupssa.. ja kierre jatkuu. Vippaa sit seuraavalla kerralla toisen kerran .. ja kolmannen .. ja neljännen! Ja sata-nakki: Ikunaan et vippejä tule saamaan takaisin. Menee maat ja mannut, osakkeet ja osingot kurkusta alas. Eikä tunnu missään. Kohta olet itte samassa kelkassa. Halleluijjaa ja aamenet lisäksi.

Kiirusti toppi koko touhuun. Jos ei muuten, nin lukkoseppä vaihtamaan lukot, ettei varmasti jää johonkin piironkinlootaan kopiota muka-poisotetusta avaimesta. Vaihda myös puhnumerot, ettei ala helkutinmoinen puhelinterrori. Mamma käkättää ja ruinaa aikansa, mutta kyllä se siihen alistuu, kun on pakko!

On sun kotius ja sun elämä. Hemputtiako siinä yhtä juoppolallikkaa rupeat hyysäämään, vaikka kuin olis "samaa verta ja lihhaa"? Häntä koipien välissä se takaisin tulee, vaikka kuinka yrittäis katkoa välit ja mustamaalata sut jne..jne. Tää on niin tuttua, että...HUOH! Nälkä ja routa se ajaa potsinkin kotiin.

Hei. Otat heti yhteyttä lähimpään AA-kerhon tukihenkilöön ja pyydät käymään luonasi / äitisi luona. Otatte asian puheeksi ja mietitti ratkaisua yhdessä. Tukihenkilö on matkassa kanssanne ja tietää mistä puhuu. Mielestäni palvelu on maksutonta ja hätätilanne kannattaa kertoa mitään salaamatta.
Harva uskaltautuu äitiään pihalle heittämään . Teet säännöt; sinun luona ei juoda. Pulloja ei saa näkyä. mutta tukihenkilö on ehdoton.

Selvitä onko äidilläsi jokin sairaus,joka aiheuttaa masennusta.Sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa ym. ja olen alkoholin väärinkäyttäjänä ollut. mutta nyt kun asiat on selvinneet alkoholiongelmat on vähentyneet.

Ei ole helppoa, eikä tätä pysy ymmärtämään oikein kuin se joka on käynyt samoja asioita läpi! Mulla ei oo vastaavaa tilannetta ollut, mutta vanhempani käyttivät päihteitä runsaasti ja vaikka vannoin, niin omaankin elämään tämä myrkky tuli! Myöntäminen on kaikkein vaikeinta ja sen takia kannattaa kysellä apua esim. A-Klinikalta sieltä neuvotaan läheisiä miten saa avunitselleen ja sitten päihde ongelmaiselle! Tämä ei ole niin tuntematon asia Suomen maassa,että sitä pitäisi peitellä tai hävetä sillä tavalla, ettei asiaan voisi hakea apua! tämä formaatti mistä nyt sitä haet saa varmasti annettua sysäyksen mennä asiassa eteenpäin ja siihen kannustan sinua myös minä! Sääli ja myötätunto enemmin oikeuttavat jatkamaan päihteiden käyttöä, älä kiinnitä huomiota siihen mitä Äitisi vakuuttelee sulle, vaan katso mitä asiat ovat todellisuudessa ja hae apua, sillä ylksin ja omin voimin harvoin näihin ongelmiin löytyy ratkaisu! Voimia ja viisautta sulle vaikeeseen tilanteeseen!

anna mutsis juoda rauhassa ja juo sen seurana kyllä ne murheet siitä juomalla katoaa :)

onhan näitä mestoja ,kristillisiä mm. www.kan.fi TAI www.samarailahetys.fi. joissa saa kokonaisvaltaista hoitoa l. henki,sielu,ruumis,,mennään esim. sos toimiston kautta tai A-klinikan.

ÄLÄ SINÄ ALA JUOMAAN KUITENKAAN. !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

No ehkä äitisi voisi mennä surunsa vuoksi hakemaan apua, jos ei myönnä alkoholiongelmaa. Ehkä se selviää siinä samalla itselleenkin. Mun mielestä kannattaa pysyä kaukana äidistä ja ongelmistaan, koska se tuo vaan ikävää ja ongelmia sinulle. Onhan sinulla sisko sentään, pitäkää yhteyttä toisiinne. Ohjaa avun luokse äitisi.

AA AUTAA sieltä saa apua jos todella tarvitsee ja haluaa.. menkää molemmat ,,,

Alkoholisti on rajaton, ja käyttää hyväkseen muiden hätää, kärsimystä ja huolta. Hän on mestari syyllistäjä, ja valitsee usein uhrin roolin.

Lue alkoholismista ja mene al-anoniin. Kun saat tietoa (myös kokemustietoa) niin alat nähdä alkoholistisen käyttäytymisen. Huomaat milloin alkoholisti valehtelee, käyttää hyväkseen, manipuloi jne. Kun osaat antaa nimet alkoholistin käytökselle, alat ymmärtää paremmin alkoholistia sairaana ihmisenä. Hän ei tarvitse sääliä, vaan ehdottomasti rajoja.

Rajoja ovat säännöt kuten:
-lasten luokse ei tulla humalassa
-ette pidä iltaisin esim. kännykkää päällä (jotta alkoholisti voi soittaa itselleen pelastajia)
-jos äitinne on humalassa, niin sulkekaa ovi. Ottakaa vaikka promillemittari, jolla voitte puhalluttaa. Jos on promilleja, niin ovi sulkeutuu.
-teille ei saa tulla kun ennen klo 20.00, ja selvin päin!
-sosiaalitoimisto löytää asunnon äidillenne sekä myös katsoo hiukan muutenkin hänen peräänsä. Teidän lapsien on irrottauduttava juovasta äidistänne, koska se on parasta mitä voitte hänelle tehdä! Ette enää mahdollista äitinne juomista.

Alkoholistin läheinen on todella sairas, ja hän tarvitsee apua. Sinäkin kerroit, että olet masentunut ja alkanut juomaan. Ei se masennus ole mikään ihme tuollaisessa tilanteessa. Kunhan alkoholistin vaikutus ja ote sinusta heltiää, saat takaisin elämänilosi ja elämäsi!

Minulla on alkoholisti tytär. Nyt on 35-vuotias, mutta jatkuvasti syyttää, syyllistää etc. Minä jouduin sen takia terapiaan, jonka avulla selvisin masennuksesta. Nykyään en halua olla hänen kanssaan tekemisissä, koska hän käyttää edelleen alkoa ja on aggressiivinen ja paha. Olen huomannut että vasta 3 vuoden taistelun jälkeen voin ihan hyvällä omalla tunnolla pitää kännyn kiinni. Yleensä olemmekin vaan tavanneet kerran vuodessa, ja silloinkin aina tytär humalassa. Nyt en enää halua siis tavata, vaan olen päättänyt elää omaa elämääni.

Ymmärrän sinua täysin, joten sanon vakavasti - tee rajat selväksi äidillesi ja lopeta itse juominen.

anna mennä vaan, humala on ihmisen parasta aikaa,kupit nurin känni käyntiin!! Itelläni menossa jo kolmas kk! en uskalla enää olla selvänä. kännissä kaikki on helpompaa. hauskaa vappua sinullekin :-)

Hei!
Voi hyvä ihme sentään, nyt kyllä sinun pitää alkaa ajattelemaan itseäsi, sillä äitisi on ollut jo aikuinen ties kuinka kauan, hänen pitäisi olla tukijasi ei sinun hänen.

Nyt itsellesi apua hakemaan ja äitisi ei voi kertakaikkiaan turvautua tekosyihin, eikä lapsiinsa, hän ei vissiin hallitse itseään, jo tuo että ei ole asuntoa kertoo aika paljon.
Asunto on yksi meidän aivan perustarpeista ja jokainen pitää siitä kiinni ettei jää asunnottomaksi, tämä on jo melko outoa jos hän ei asuntoa hommaa itse?
Siis jos olisin sinä, niin äitisi kiiruusti myös selvittämään oman elämänsä lankoja ja hakemaan itselleen apua, onhan niitä turvakoteja tai mitä ne nyt onkaan?
Ja sinä älä tunne yhtään tunnontuskaa ja syyllisyyttä että et ota äitiäsi elämääsi sotkemaan ja jätä myös itse alkoholi pois.
Minä jos kuka olen nähnyt mihin se johtaa, anoppini oli alkoholisti ja kielsi sen loppuun saakka, ja voit uskoa niitä loppuaikoja mitä ne oli kun hän kertakaikkiaan hajosi käsiin, niin fyysisesti kuin henkisestikin ennen kuolemaa.
Lapseni näki väkisinkin tätä hommaa kun hän meille taituroi tulla kännissä milloin mieleen juolahti pulloinensa ja mies joutui kyytimään pois kun pystyssä ei pysynyt.
Oltiin vaikka kuinka myötämielisiä ja auttavia tahansa, mikään ei auttanut, lopulta tuli ne sairaalareissut ja halvaukset kun ei enää mikään pelannut.
Tätä kesti liki 20 vuotta ja rauha nyt hänen sielulleen.
Vasta tämän jälkeen alkoi meidän avioliitto, siihen astui rauha, minäkään en silloin liiemmin puuttunut pojan ja äidin väliin, sillä yritin kaikesta huolimatta auttaa anoppia, mutta se oli kuin tyhjää vaan, ja hän ei ollut mielestään alkoholisti, ei ollenkaan. Ja alkoholistihan etsii viinat ja kännit vaikka mistä, siinä ei muiden sanat ei tekemiset auta.
Ota neuvosta vaarin, neuvoo 63 v. kaiken nähnyt "miniä"
Ps, jos nyt tämä ruljanssi alkaisi, lopettaisin sen heti alkuunsa tuon paapomisen.

Hei. Ihmistä on vaikea saada hoitoon ilman omaa tahtoa. Olen ollut samassa tilanteessa, sosiaalihuolto kuuntelee mielellään asioita, muttei tee mitään. Lopullinen vastaus oli:"Ilman omaa tahtoa ei henkilöä voi pakottaa hoitoon." Sairaalassa ei pidetä, ellei henkilö siihen suostu. Lääkärit tunnistavat ja kehottavat henkilöä lopettamaan alkoholinkäytön, mutta taas ILMAN OMAA TAHTOA EI VOI MÄÄRÄTÄ HOITOON. Todella tuskallista katsoa viereltä kun läheinen henkilö tuhoaa itsensä, valehtelee ja kieltää kaikki sairaudet ja ongelmat. Sosiaalihuollosta sanoivat jopa, että kyllä henkilö itse havahtuu, kun jotain dramaattista tapahtuu, HAH.
Yritä (vaikka väkisin) saada äitisi ymmärtämään missä mennään, ja saada lähtemään hoitoon ennen kuin on myöhäistä, yhteiskunta ei häntä auta ilman hänen omaa tahtoa. Vaikka koviakin riitoja tulee, mutta YRITÄ silti saada äitisi ymmärtämään, että haluat auttaa häntä.
Omalla kohdallani läheisen henkilön alkoholismi oli kestänyt useita vuosia, ja viimeiset 2 vuotta oli lähes joka päiväistä. Menetti useita läheisiä ihmisiä parin vuoden sisällä, ja joi suruun. Lopputulos oli: ambulanssilla sairaalaan, paha maksan vajaatoiminta, alkoholistit eivät pääse maksansiirtoon. Kaksi kuukautta sairaalassa, viimeiset kolme viikkoa lähes koko ajan tajuttomana ja hautajaiset.

Hei! Hommaa äitisi johonkin hoitolaitokseen valvottuihin oloihin. Jos äitisi joutuu taivasalle niin siinä on kyllä suuri vaara että joku kaltaiseni mies pienessä sievässä voi käyttää äitiäsi seksuaalisesti hyväksi. Joten mietipä sitä! Älä anna mitään tuollaista tapahtua koska tiedän että tilaisuuden tullessa näin keväällä tuo on täysin mahdollista tapahtua. Olen itse mies ja tiedän että siinä on sepalukset aika löyhässä kun näkee helpon kohteen. Myönnän että joskus on suuri kiusaus ottaa tuollainen nainen veneeseen kun näkee kadulla ja viedä menneessään jonnekin. Olet vastuussa omasta äidistäsi joten tee jotain ja ajoissa!

Elämässä on kaikilla vaikeita asiota, mutta niin vaikeaa ei ole, etteikö alkoholi tekisi siitä vielä vaikeampaa. Viinalla ei siis vaikeuksia voita. Viina on todella viisasten juoma. Tuollainen äiti pitää viedä alkoholistiparantolaan

Todella tuskallista katsoa viereltä kun läheinen henkilö tuhoaa itsensä, valehtelee ja kieltää kaikki sairaudet ja ongelmat. Sosiaalihuollosta sanoivat jopa, että kyllä henkilö itse havahtuu, kun jotain dramaattista tapahtuu, HAH.
Sama ongelma on palstahörhöllä- On vaan riippuvainen netistä. Kyllä hänkin tarvitsee pakkohoitoa.

Joo, toisen alkoholiongelma ei parane juomalla itsekin. Nyt lopeta juominen kokonaan, ja ota yhteys sosiaaalityöntekijään, sano että äitisi ei kykene huolehtimaan itsestään, etkä sinäkään pysty etkä jaksa juoppoa hyysätä, suomeksi SINULLA EI OLE VELVOLLISUUTTA HYYSÄTÄ ÄITIÄSI, ET OLE HÄNELLE MITÄÄN VELKAA.

Samaa mielä monen muun kanssa.

Apua voi ja tuleekin tarjota, mutta ehdoksi on asetettava tuo raittiinaolo. Periaatteessa ihan sama "tough love" mekaniikka toimii kun esimerkiksi rahahuolissa rypevällä nuorella, jonka vanhemmat aina maksaa ulos ongelmista.

Niin kauan kun joku ottaa aina kopin kun ollaan kaatumassa oman toiminnan tuloksena on ongelmien olemassaolo helppo kieltää. Loppujenlopuksi siihen tottuu niin että ruvetaan jo pitämään itsestäänselvyytenä sitä että toiset nostaa jaloilleen, ja sitten pitdetään pahoina ihmisinä jos joskus kieltäytyy kunniasta.

Toivottavasti saatte äitinne ymmärtämään ongelman, ja pyrkimään korjaamaan asiaa, silloin kaikki apu teiltä on varmaan tervetullutta.

Ensisijainen velvollisuus teillä on kuitenkin itseänne kohtaan, pahimmassa tapauksessa toinen ei vain suostu autettavaksi, tai edes myönnä ongelmaa, jolloin häntä on mahdotonta auttaa.

Pitäkään ensin huoli omasta itsestänne, silloin kun itse olette vakaalla pohjalla voitte auttaa muita mahdollisuuksien mukaan.

Ihan niinkuin vedenvaraan joutunut joka hädintuskin pysyy ominvoimin pinnalla, on aivan turha lähteä kannattelemaan hukkuvaa (muuten molemmat hukkuu). On omien ongelmiensa kanssa hätää kärsivän huono auttaa toista omalla kustannuksellaan.

Tsemppiä vaan jatkoa varten, älkää antako äitinne vetää teitä mukanaan kurjuuteen.

Pahalta tuntuu lukea aloituksesi, koska olen kokenut itse tuon kaiken. Täällä monet jo neuvoivatkin - ota heti yhteyttä lähimmälle A-klinikalle ja pyydä apua. Sieltä he neuvovat sinulle kaikki paikkakuntasi tukihenkilöt ja -paikat. Älä jää yksin, koska ei vain sinun äitisi vaan myös sinä tarvitset pikaisesti apua.

Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen asia. Kaikkein paras olisi, jos äitisi suostuisi menemään katkolle ja kuntoutukseen mutta monet pelkäävät turhaan eivätkä mene ja kynnys nousee, koska pelottaa mennä. Toisaalta, yleensä alkoholistit ovat ylpeitä. He ovat haavoittuneet ja ovat rakentaneet ympärilleen ylpeyden ja kovuuden suojamuurin itselleen, ihan tietämättään. Sitä onkin sitten vaikea murtaa yksin.

Itse aloitin lukemaan Raamatun Psalmeja iltaisin ahdistukseeni ennen nukkumaan menoa. VT:ia ei kannata heti lukea, ellei ole uskossa. Rukoilin Jeesusta apuun äitini ja itseni puolesta. Kirjoitin tuntemuksiani ja uniani paperille. Luin AA:n 12 askelta -kirjaa syvällisesti ajatellen ja pohtien perhettämme. Tajusin olevani voimaton. Kävin läpi varmaan kaikki murheet ja UT:n, Psalmien, Jobin kirjan ja Paavalin kirjeiden lukeminen rauhoitti minua parhaiten. Kukaan ei minua siihen suositellut, yksin vain aloin tuskaani lukemaan. Kristilliset hoitokodit ovat hieno vaihtoehto, kuten joku täällä mainitsi mm. sen Samarian.

Olin itse vuoden juomatta ja sen aikana aloin ymmärtää oman läheisriippuvuuteni äitiäni ja kaikkia muitakin ihmisiä kohtaan. Pääsin vapaaksi huonosta seurasta ja nyt vasta kahden vuoden jälkeen voin sanoa, että olen täysin uusi ihminen. Äitini ei lopettanut mutta hänellä on jo paljon helpompaa. Puhumme suoraan jo kaikesta, ei syyttäen vaan rakastaen. Olen sanonut hänelle suoraan rakastavani häntä ja rukoilevani hänen puolesta. Hän on vastannut aina samoin. Se on ollut suuri helpotuksen tuoja meille molemmille. Vapaus ja rakkaus pelastaa, ei mikään pakko ja joskus on vain luovutettava. U-käännös tulee sitten aikanaan, kun huomaa miten hienoa elämä on ilman viinan turruttamia aivoja.

Koeta saa äitisi hoitoon,vaikka pakolla.AA ryhmään voit soittaa.

Olen 36v mies. Mun äitini on kans juonut alkoholia niin kauan kuin muistan.
Ei ollut nuorena kiva kattoo kun äiti oli viikollakin monesti kännissä. Ei ikinä myöntänyt et oli ongelma vaikka joi monta vuotta putkeen ja monesti viikossa. Työkin lähti ja monesti saimme häädön kun äiti raahasi kämpille aina jonkun miehen, jonka kanssa sitten joivat viinaa päivät pitkät. Sun kannattaa nyt vaan viedä äitisi väkisisnkin johonkin katkolle. Tiedän kokemuksesta et se ei muuten lopu. Alkoolisti aina kieltää ettei mitään ongelmaa ole, tekee sen viimeiseen saakka jollei joku siihen puutu!
Itsekkin raahasin vanhempana äitin pakolla hoitoon, sen jälkeen on rauhoittunut.
Sun kannattaa tehdä se heti sillä juominen pahentuu myöjemmin jos siihen ei puutu kunnolla.
Nuorena jouduin käymään koulua ja äiti joi vaan . Se oli hirveetä katottavaa kun äiti ei pystynyt huolehtimaan mistään. Joten tee se mitä täytyy. Ja pistät itsesi kans kuntoo. Niskasta vaan kiinni.

kyllähän tuo ihan normaali.ihminen juo kun on huolia,ei tuosta nyt tarvitse pulttia ottaa.tosin kämpän äitisi voisi itselleen hommata.hyvin yleistä ja normaalia.älä turhaan murehdi.

Joo on minullekin näille palstoilla sanottu, että harjoittaisin huoran ammattia, että itse olisin alkoholisti, että vanhempani olisivat alkoholisteja, että sukulaiseni olisivat pedofiileja, linkitelty kuvia minusta tai perheestäni ja muutenkin herjattu, eli esiinnytty nimissäni ja niin edelleen, että tältä kantilta nyt kommentti. Pahoittelen epäluuloisuuttani. Minä arvostaisin sitä, että jos ei kukaan herjaa, viattomia.

Jos sulla todella on kertomasi kaltainen ongelma, etkä ole ainoastaan mielisairas herjaajatrolli, eli että mutsillas ei ole kämppää, niin siinä tapauksessa varmasti sosiaaliviranomaiset auttavat.

Otan osaa, sinä kuulut siihen ryhmään yhteiskunnassa, jota ei suojele mikään taho, turhaa kaikki avunhuudot.
Alkoholisti saa pilata läheisensä elämän aivan vapaasti kenenkään puuttumatta.

Alkoholistin perhe on lainsuojaton ja alkoholisti itse yhteiskunnan erityissuojelussa.

Voi sinua kilttiä... Oletko koskaan kuullut Alanon-vertaistukiryhmistä? Googleta kotikuntasi Alanon - varmaan löytyy myös auttava puhelin. Minusta sinun kannattisi mennä kokeilemaan ryhmää. En muista ulko, kuinka monta on se keskiarvolukumäärp kpl alkholistin läheisä, jotka sairastuvat epäsuorasti ja kärsivät. Itse menetin juuri parhaan ystäväni alkoholismiin. Hän kuoli nuorena - loppuaikoina hän oli lähes rappioalkoholisti, mutta ei silti myöntänyt olevansa alkoholisti... Alkoholismi on sairaus, joka kieltää itsensä loppuun asti.


Hyvä että otit avaimen pois. Olen kuullut jonkun raitistuneen alkohtlostin sanovan: "Raitistuin vasta, kun kaikki ymmärtäjät loppuivat."

Yritä nyt auttaa vain itseäsi. Alttius alkoholismiin on myös periytyvää, se on kiistaton lääketieteellinen fakta.

Voimia sinulle!

Miksi sinä tuhoat itsesäsi?

Jos äitisi haluaa niin tehdä, sinä olet voimaton sitä estämään. Sinä voit tehdä vielä paremman valinnan. On parempi, että näytät hänelle oikeaa esimerkkiä.

Ota yhteyttä Al anoniin. Sieltä saat apua ja hyviä neuvoja sekä yhdessä keskustellen voimaa kestää tuo asia. On paljon parempi, kun sinä pysyt erossa viinasta, koska näet sen tuhoavan voiman. Sen voima on kuin käärmeen, se kietoo sinut vähitellen samaan kurimukseen, jossa näet äitisi olevan.

Jokaisen on tehtävä valinta itse, joten anna äitisi olla, hän ei puheista piittaa, mutta jätä hänet ja etsi parempaa seuraa. Yksin jätettynä hämn saattaa tulla jonakin päivänä järkiinsä, jos yleensä tulee. Televisiossa oli kerran tyttö, joka oli sinun tilanteessasi. Hänen äitinsä joi itsensä hengiltä, mutta isä teki paremman ratkaisun, joten tällä tytöllä oli isään hyvä suhde, mutta äitiin ei mitään, koska sitä suhdetta ei voinut jatkaa. Olosuhteet tulivat niin mahdottomiksi, kuten ne tulevat sinunkin tapauksessasi. Lähde, ennenkuin on liian myöhäistä.

Ryhdistäydy jo hänenkin vuokseen. Kun teet sen, hänen on pakko nähdä tilanteensa toisin silmin. Älä pilaa omaa eleämääsi, sillä se on ainoa, joka sinulla on. Yritä ainakin harkita parempaa vaihtoehtoa.

Hei,
tilanteesi kuulostaa tutulta. Myös minun äidilläni oli alkoholiongelma. Koin syvää ahdistusta ja voimattomuutta asian suhteen. selvinäkin päivinä ongelma oli aina läsnä. Perhe käveli kuin sukkasillaan, ettei vaan kukaan mokannut ja aiheuttanut äidin ryyppyputken alkamista. Myöhemmin olen miettinyt, mikä valta äidillä siinä perheessä oli. Puhuin ongelmasta hänelle suoraan mutta vain silloin kun hän oli kännissä etten selvänä hetkenä pahoittanut mieltä ja antanut aihetta juomiselle.
Perhe piti kulissit pystyssä ja ulospäin mitään ongelmaa ei ollut. Kenellekään en asiasta puhunut alkuun mutta sitten kun juttelin huomasin, että asia oli useiden tiedossa mutta kaikki vaikenivat.
Mihinkään hoitoon ei äitiä saatu koska omasta mielestään ongelmaa ei ollut vaikka usein sanoikin katuvansa kännäämistään ja kuolevansa vielä viinaan.
Soitin lääkäreille ja kaikki sanoivat ettei toisen puolesta voi mitään tehdä ellei ihminen itse ymmärrä/halua. Pakkohoito ei ollut mahdollinen ellei ollut vaaraksi itselle tai muille..
Niin siinä sitten kävi, että äiti kuoli 10 vuotta ryypättyään enemmän ja vähemmän ja kuolinsyy oli tapaturma, liikaa alkoholia veressä. Siitä on nyt kulunut 15 vuotta ja ajoittain vieläkin mietin, olisiko pitänyt toimia jotenkin toisin mutta en olisi pystynyt. Minulla on elämä mallillaan. Alkoholista ei ole ongelmaa, harvoin juon eikä. ole vaaraa että toistaisin äidin tekoja. Elä omaa elämääsi, älä käytä sitä toisen huoltamiseen, joskus pitää olla itsekäs..hyvässä lykyssä uhraat elämäsi sellaiseen, mihin et pysty vaikuttamaan eikä sinun tarvitse kovin paljoa yrittääkkään. Äitisi on aikuinen ihminen ja vastuussa omasta elämästään. Ota oma elämäsi haltuun, ethän halua samanlaista riesaa itsestäsi omille lapsillesi...
Voimia sinulle...ota etäisyyttä ja nauti elämästäsi...se on ihanaa:)

Paula67, hieno oli tekstisi. Niin totisen totta.

Kerro äidillesi Jeesuksesta Kristuksesta ja että Jeesus auttaa pääsemään eroon juoppouden synnistä.

Kukaan ei ole niin nyvä valehtelemaan kuin alkoholisti. Alkohlisti on myös erittäin lahjakas syyllistäjä, se, että hän juo on se ongelma ja se, että pullo on hänen paras ystävänsä. Kukaan tai mikään ei mne itsekkään alkkiksen elämässä pullon edelle. Jos alkkis sanoo, että hänellä on surua niin hän lähinnä suree itseään, empatiakykyä ei pitkään juoneella ihmisellä ole enää muille. Muita kohtaan ollaan lipeviä jos näistä on jotain hyötyä.
Alkkis haluaa viinaa ja rahalla saa sitä. Siis kuka äiti voi pyytää omilta lapsiltaan rahaa, hei , se on sairasta.
Alkoholistin kanssa ei kannata tunteilla, faktat kehiin ja syyllisyys pois.
Alkoholistille ei pidä antaa mitään vastikkeetonta, eikä förskottia.

anna mamman ryypätä..
kyllä se siitä kuolee pois..
jos et halua sitä nurkkiis

Jos otat alkoholia äitisi huonon tilan takia, niin se ei paranna teidän kummankaan asioita. Menkää yhdessä AA-kerhoon. Voit itse mennä aluksi saattajan ominaisuudessa. Koska äitisi on sinulle huono esimerkki, niin voit kuvitella, että et itse tarvitse apua alkoholisi käyttöön. Hälytysmerkki on jo näkyvissä. Terve ihminen ei juo alkoholia murheeseensa. Alkoholin ainoa positiivinen asia on, että se saattaa hiukan helpottaa sosiaalista kontaktia mukavien ihmisten seurassa.

Anna Mutsis juoda se on sen ongelma,hoida sinä vain itseäsi.

Vanhempani juovat yleensä joka viikonloppu tai ainakin jokatoinen. Käyvät töissä ja elämä on muutenkin ok. Isovanhempani juovat arkisinkin ja ovat iltaisin aika hiprakassa. Molemmat käyvät silti töissä ja elämä rullaa hyvin. Eräs tuttuni elää vanhempien nurkissa, ei työtä, ei opiskelua. Vain liian saamaton saadakseen mitään aikuiseksi, juo alkoholia hyvin satunnaisesti. Mikä on alkoholismia? Se on aika epämääräinen käsite. Jos äitisi on koditon ja työtön alkoholiongelman takia, voisin ehkä sanoa häntä alkoholistiksi. Voi tosin olla, että joku muu tekijä on suuremmassa osassa.

Ensinnäkin älä itse ala juomaan. Se ei auta yhtään ja huomaat kohta olevasi samassa jamassa kuin äitisikin.
Alkoholismi on sairaus josta voi parantua,mutta se seuraa sinua koko loppuelämäsi eli täytyy olla tarkkana uskaltaako nauttia edes yhtä saunaolutta vai ei.
Mielenterveystoimistoon yhteys ja sieltä kautta voisivat äitisi tilannetta lähteä purkamaan.
Ja äitisi punkkaamasta sinun luontasi tai muidenkaan sukulaisten luonta poies.
Jos saisi lääkityksen siihen masentuneisuuteensa ja pääsisi sitä kautta kiinni taas elämään.
Ja sinä..jos sulla lääkityskin masennukseen niin älä missään tapauksessa juopottele.Viina tekee masentuneisuutta vaan lisää.
Elä omaa elämää ja tottakai vanhemmastaan saa huolta kantaa muttei äitisi elämä sinun vastuulla ole.
Lähde nyt vyyhteä purkamaan vaikka sen mielenterveystoimiston kautta.
Onnellista kevättä kuitenkin.

Moro!
Mulla läheinen joi. Ja toinenkin. Olen oppinut paljon näistä asioista. Tää joka on ollut juomatta jo16v niin kerran sano mulle et alkoholistia ei saa paapoa ja se raitistuminen lähtee itestä. Ja, itse täytyy myöntää että, on alkoholisti.. Siihen ei oikein muut voi auttaa kun kuningas alkohloi on ottanut vallan. Olen mukana yhdessä yhdistyksessä jossa on alkoholisteja tosin ne on kuivilla olevia. Iteslläni ei alko ongelmaa mutta, olen läheinen joka on seurannut vierestä juomista. Voimia sinulle ja jaksamisia. Otappa yhteyttä al-anon alkoholistien läheisille tarkoitettu vertaistuki ryhmä. Sieltä saat apua itsellesi..

Alkoholistiin ei auta itkut ei vihat ei huudit ei kiristykset ei lahjonta ei uhkailu, ei myötätunto ei rakkaus ei lyöminen ei antaminen ei nauraminen ei vitsailu, ei auta mikkään.
Jos joku auttaa, niin se on välinpitämättömyys. Ja sekään ei kaikkien kohdalla.

Älä välitä, vaikka välittäisitkin, mutta älä ainakaan näytä sitä. Sitähän ne toivoo(tietämättään monet) , että saavat reaktiota aikaan.
Ole kylmä, etäinen ja välinpitämätön, se voi auttaa.

Mun kohdalla ei auttanut. Tai auttoi kyllä nimenomaan mun kohdalla,minua auttoi tämä, ja antoi mulle mun oman elämän, mutta ei äitini kohdalla. Hän oli tosi tosi paha juoppo ja nykyään narkkari. Tosi paha piikkinarkkari. Ja on jo 53vee.

Kyllä se on parempi, että pidät äidin kämpilläsi, niin voit vähätellä omaa alkoholiongelmaasi vertaamalla itseäsi äitiisi.

Minun mutsilla on ongelma.Ongelman nimi on alkoholismi.
Viimeksi nähtiin 6 vuotta sitten.Välit olen katkaissut.

Yhteyttä voin pitää mutsiini vasta,kun hän hakee apua ongelmaansa.
Hyvä olisi aloittaa ongelman myöntämisessä.
Sehän on "normaalia" juoda 3 viikkoa putkeen olla pari päivää selvänä ja taas alkaa alusta...
Tuo oli NORMAALIA meillä lapsena.
Toisten vanhemmat kävi töissä ja meidän äiti baarissa.

Välien katkaisu ei kaduta.

Täällä on paljon erilaisia ohjeita sulle mutta niitä tapoja on yhtä paljon kun on ihmisiä. Mun äitini joi itsensä kuoliaaksi. Ei siihen mitkään välien katkot ja muut auta jos ihminen ei itse halua lopettaa juomista niin ei lopeta. Minun äitini lopetti muutamaksi vuodeksi kun hänelle sanottiin että jos et niin kuolet puolessa vuodessa. Sitä onnea kesti noin 3 vuotta ja sitten hirvee putki ihan yhtäkkiä jonkun syyn takia ja hän kuoli sitten aika pian sen jälkeen. En pistänyt välejä poikki ikinä ja olen siitä tyytyväinen koska olihan hän sentään äitini. Hän ei kylläkään minua häirinnyt kännissä mutta oli tuskallista kuulla puhelimessa ja nähdä häntä kun hirveessä humalassa.

Sulle sanoisin että älä syytä äitiäs alkoholin väärin käytöstä on ihan itsestäs kiinni mitä pistät suuhus. Sun pitää hoitaa itses kuntoon ja mielesi. Käy lääkärissä ja eti terapeutti. AA :sta saa todella hyvää tukea ja neuvoa jos haluaa. On susta itsestä kiinni millasen elämän teet. Me ollaan kaikki masentuneita joskus ja aika pahastikin mutta itseä pitää yrittää auttaa, juominen ei auta mitään vaan pahentaa asioita.

Jos tuntuu että et jaksa äitisi ongelmia niin katkaise välit muuten teet selvät säännöt miten toimia hänen kanssaan ja miten annat hänen sinuun vaikuttaa. Sinuna pitäisin yhteyttä mutta etäisesti ja tee selväksi että olet hänelle tueksi jos haluaa apua eroon ongelmasta mutta muuten ei.
Mä inhoan sitä kun sanotaan että alkoholismi on sairaus ja paskat ei oo, onko narkkarina olo sairaus myös? On ihan itsestä kiinni mitä teet. Sulla voi olla heikko luonne niinkuin äitilläs mutta voit vahvistua avun kanssa. No tsemppiä vaan tiedän että ei ole helppoa katsoa kun toinen tuhoaa itsensä mutta eihän sun tarvi tehä sitä itselles, mä en tehny itelleni. En juo ollenkaan, miks pitäs?

kiitos kirjoituksesta,elin itse alkoholistiperheessä,ymmärrän sua täysin.voimia alkoholisti on vaikea sairaus,eikä siitä aina edes parannu.menetin oman isän alkoholin takia,joten koita auttaa äitiäs ja tukea lopettamaan,jos vaan enää voimia riittää..tsemppii

Minullakin on toinen vanhemmista alkoholisti. Alkoholistilapsen taakkaa olen minäkin joutunut kantamaan. Silti itselleni alkoholi ei ole ongelma. Joskus kyse on myös valinnoista. Joko aukaisee viinapullon korkin tai ei. Voi myös lähteä perjantai-iltana baarin sijasta vaikka jumppaan. A

itselläni alkoholisti vanhemmat ja olen todella pienestä asti huolehtinut kaksi pikkuveljeäni.ja kyllä se alkoholi on minullekkin maistunut mutta jokunen vuosi tässä on jo hyvin mennyt :)
aikasemmin vaan paapoin vanhempiani ja olin aina puhelimitse tavoitettavissa, sitten eräänä päivänä hakeuduin psygolokille joka sanoi minulle että suurin syy elämäni vaikeuksiin on se että yritän sovittaa vanhempani elämääni ja näin ollen en saa elämääni järjestykseen.elin jatkuvassa stressissä ja sekasotkussa pääni kanssa.sitten tein vaikean päätöksen ja sanoin vanhemmilleni että eivät saa ottaa minuun yhteyttä kun ovan juoneet.
selvänä saavat soittaa ja tulla käymään ja silloin haluan olla yhteyksissä mutta mun elämääni ei tarvitse tuhota.
tuo toimi aika hyvin...enää en ainakaan elä jatkuvassa sekasotkussa pääni kanssa.

ja alkoholisti löytää aina syyn juoda ja useuin se on juurikin se suru mihin vedotaan.
veljeni oli vaikeasti sairas 2vuotta ja sen koko ajan vanhempani joivat.oli kauheen vaikeeta ymmärtää miten ihminen voi laittaa viinan oman lapsensa edelle ja suoraan sanottuna olen edelleen katkera vanhemmilleni moisesta käytöksestä. vuosi sitten veljeni menehtyi tähän kyseiseen sairauteen ja ryypätä rälläsivät sen takja.

pakkohoitoon ihmistä ei saa ellei ihminen ole vaaraksi itselleen tai muille SELVÄNÄ. jos juovuksissa riehuu ni sitä ei lasketa.
ja tottahan se on että selviäminen alkaa omasta päästä.

hanki itsellesi apua.et voi auttaa muita jos oma elämäsi ei ole järjestyksessä.
ja muista että sinä et ole vastuussa äitisi tekemisistä, hän on aikuinen ihminen jonka pitäisi itse kantaa vastuu itsestään.
sinun ja sisaresi pitäisi saada siirrettyä vastuu äidistänne jollekkin ammatti ihmiselle jotta te saisitte ruveta elään omaa elämäänne.

mielettömästi voimia jaksaa läpi tuon helvetin mutta usko tai älä se helpottaa kun haet apua itsellesi ja ammatti ihmiset osaavat sitten neuvoa sinua eteenpäi

Meilläkin äiti juo. On juonut varmaan kohta kolmekymmentä vuotta ja siitä viimeiset kymmenen lähes päivittäin.
Isäkin joi aikoinaan, mutta lopetti kokonaan jo kun olin noin kymmenvuotias.
Isä pelasti perheen.
Hän kai väsyi melskaamiseen, riitelyyn ja jatkuvaan pahaan oloon. Hän muuttui ihan toiseksi ihmiseksi.
Luotettavaksi, humoristiseksi, pitkämieliseksi ja harkitsevaksi.
Ei se lopettaminen isälläkään onnistunut kerralla. Muistan kuinka äiti haukkui isän pahanpäiväisesti kun isä yritti raitistua.
Äidin mielestä isä halusi raitistumisellaan vain osoittaa kaikille kuinka huono ihminen meidän äiti on kun se juo.
Lopulta isä ratkesi uudelleen.
Sen jälkeen suunnittelin äidin tappamista - ihan oikeasti. Minä vihasin sitä akkaa.
Viimein isä sitten onnistui.
Nyt se raittius on kestänyt jo noin viisitoista vuotta, enkä pelkää yhtään, että isä ratkeaisi uudelleen.

Olen seuraillut vanhempieni yhteiselämää nykyisin lähinnä vain sivusta. Äitiin ei voi ilmeisesti enää vakuttaa mitenkään. Eikä oikeastaan edes kiinnosta.
Isän kanssa olemme paljon yhteydessä, mutta harvemmin puhumme kuitenkaan äidistä.

Äidillä on perintönä kohtalaisesti varallisuutta ja hän tykkää reissuta.
Hän on haluton käyttämään varojaan yhteiseen pesään, eikä isä niitä rahoja kyllä tarvitsekaan. Hänellä on työ, joskaan ei kovin kovapalkkainen, mutta isä osaa elää varojensa mukaan.
Isää ei enää äidin tekemiset paljon kiinnosta, vaikka joskus kuuluu aika ikäviä juttuja.
Jotenkin minulle on tullut ajatus, että isä vain antaa asioiden olla penkomatta ja odottaa, että aika (ja alkoholi) tekee tehtävänsä.

Itsellänikin oli juominen karata hallinnasta, mutta isän esimerkki auttoi pahimman yli ja nyt en käytä alkoholia laisinkaan.

Yksi suurimpia toiveitani on, että isällä olisi tulevaisuudessa vielä mahdollisuus nauttia elämästään ihan oikeasti... tietenkin ilman alkoholia.

Itselläni on muutama alkoholisti lähisukulainen, joille olen tehnyt hyvin selkeät pelisäännöt: Rahaa en anna enkä "lainaa", kylään vain selvinpäin, yölliset puhelinsoitot ehdottomasti kiellettyjä, mitään vippaskonsteja minkään asian suhteen ei edes kannata yrittää kokeilla, ne ei tule onnistumaan. Ja hyvin on mennyt. Jos joku ei noudata näitä sääntöjä, pannanpa yhteydenotot tauolle ( n. puolen vuoden ajan, tarvittaessa pitempi aika ). En vaivaa päätäni sillä, miten joku elämäänsä elää, olkoot miten lähisukulainen hyvänsä. Mutta pidän sen rajan tiukasti, etteivät he minun elämääni sotke millään tavalla. Tämän verran olen myöntynyt heidän touhuihinsa että olen asettanut ehdottomat rajat. Kokeilepa tätä.

Lopeta itse juominen. Olet jo äidistäsi nähnyt ettei se ole ratkaisu mihinkään. Vai haluatko tuhota omankin elämäsi.
Ohjeet ovat kovat. Koska hän ei näe omassa tekemisessään mitään väärää, sinun on herätettävä hänet huomaamaan tilansa.
Ota avaimet pois, kerro se hänelle, että otat ne juomisen takia. Älä laske häntä sisälle, ennenkuin hän oppii tulemaan selvänä.
Miksi näin. On parempi ajaa hänet nopeasti huonoon jamaan, että hän huomaa totuuden. Jos hyysäät häntä jatkuvasti, hänen aivonsa ehtivät mennä vielä huonompaan kuntoon, eikä hänessä kauaa ole enää mitään pelastettavaa.

Aina niitä syitä riittää, teillä molemmilla. Lopeta hyysääminen, mene A-klinikalle, AA-han, seurakuntaan, mihin vaan, hae apua. AL-ANON on hyvä juttu kans. pistä äiti pihalle ja korkki kiinni, tai olet jossain vaiheessa kuin hän.

Tässä tilanteessa sinä ja sinun jaksamisesi ovat tärkeimpiä. Voit itse mennä Katkolle, tai Al-Anoniin joka on tarkoitettu päihteidenkäyttäjien omaisille ja läheisille. En tiedä mistäpäin olet, mutta kokouksista ja muusta on tietoja netissä, puhelinluetteloissa ym. Pysykää tiukkana äitisi asiassa koska tavallaan myös te teette juomisen mahdolliseksi, On tietenkin kovaa sanoa, että mikäli on juonut ei sisälle, ja myös sen pitäminen, äitisi huomaa että pidätte pintanne, ehkä se saa hänet ajattelemaan parempaa tulevaisuutta, koska alkoholistin tulevaisuus ei ole kaunis.
Sinulle itsellesi ei viikonloppujuominen ole hyvä asia, masennus ja muut mielenterveys ei helpotu mikäli et lopeta juomista. Olet varmaan ajatellut sitäkin, että sinä olet kohta äitisi " näköinen" ja samassa tilassa.
Tilaa mielenterveystoimistosta itsellesi terapia-aika, siellä kerrot kaiken mikä painaa, se helpottaa.
Muista kuitenkin olla terveesti itsekäs, ja kaikkea hyvää jatkossa sinulle.

Olin alkoholisti äiti. Minua ei hyyssätty, keksin aina jonkun ihmissuhteen, joka hyväksyi juomiseni ja joi itsekin. Kovin alas en vaipunut mutta kertajuomiseni olivat hirvittäviä. Aiheutin suurta tuskaa tyttärelleni joka nyt on jo aikuinen ja oli silloinkin melkein. Tissuttelin salaa ja pikkuhiljaa. Tyttäreni muutettua pois jo kotoa rajani vapautuivat. Eräs uskovainen ystäväni soitti minulle, kun olin humalassa ja oli kauhuissaan minusta. Se avasi silmäni ja pääsin alkoholista aivan kokonaan. Oliko häpeä, oliko totuuden tunnustaminen tai joku muu, mutta pääsin heti ilman mitään hyyssylöitä ja klinikoita. Ihmettelen itsekin ja omaiseni ovat iloisia.

Tuttu tarina. Valitettavasti.

Olen itse jo aikuinen isoisä. Isäni kuoli ollessani 4 vee. Äitini alkoi juoda. Meidät, vanhempi veljeni ja minä, jouduimme sijoituskoteihin - huutolaisiksi. Kepulainen- silloin Maalaisliittto- enemistöinen kunta kyseli, kuka milläkin hinnalla ottaa hoitaakseen nämä syöpäläiset. Kontrahti oli vain vuodeksi kerrallaan, joten saimme olla eri paikoissa. Joku perhe hoiti halvemmalla... Olin ikävuoidet 4 - 16 kuudessa eri kodissa ja 4 eri perheessä. Olin vasta 16 kun karkasin ammattikouluun ja sillä tiellä olen.
Veljeni myös alkoholisoitui ja eli Tukholmassa Slussenin Sissinä, kunnes raju elämä vei vain 52 vuotiaana...
Tein maisterin tutkinnon vasta aikuisena. Se tapahtui vastoin "parempaa tietoa". Olin nim kuullut, ettei "juopon saamelaisen poika ole täydellä järjellä.."

Äitini oli aivan rappioholisti lopun aikaasa, kunnes kohtasi väkivaltaisen "isänmaallisen" joukon yöllisellä matkallaan työstä asunnolleen. . Nämä "isänmaalliset" kolkkasivat äitiäni kuolettavasti.....
Minun ei ole tarvinnut tehostaa egoani juomalla, saati kerskua päihtytmyksilläni. En myöskään ole alkanut sylkemään lasiin.
Pullo pari olutta ja lasi, ehkä kaksi kruunaavat saunan ja juhla-aterian.
Humalaan ei ole tarvinnut itseäni juoda sitten teini-iän muutaman kokeilun...

Persulainen Suomi on tosi pelottava....