Äitini täti kuoli jokunen aika sitten, lapseton, oli jäännyt leskeksi parikin kertaa elämänsä aikana. Ensimmäisen miehen kanssa rakensivat talon tädin kotitilasta lohkotulle tontille, heillä oli hallintaoikeustestamentti, eikä avioehtoa. Toisen miehen kanssa avioitui myös ilman avioehtoa ja heillä ei ollut yhteisiä lapsia, mutta miehellä oli useampia lapsia, heillä oli maatila ja asunto-osake, lisäksi täti osti vielä erikseen itselleen pienen maatilan, heillä oli myös hallintaoikeustestamentti kun täti jäi taas leskeksi.
Täti myi nuo maatilat ja omakotitalon ja muutti asumaan tuohon asunto-osakkeeseen. Näin jälkeenpäin olen miettinyt, että olisiko täti voinnut myydä noita kiinteistöjä, kun hänellä oli nuo hallintaoikeustestamentit. Jälkeenpäin on selvinnyt, että nuo maatilat menivät aika halvalla tietyille sukulaisille ja rahavaratkin olivat huvenneet aika lailla. Ensimmäisen miehen sisarukset ja toisen miehen lapset eivät juuri perinnöillä "juhlineet". Äitini perintöosuus on aika vaatimaton, mutta eniten kärsivät mielestäni nuo toisen miehen lapset, kun tuo maatila oli kuitenkin heidän lapsuudenkotinsa.
Täti myi nuo maatilat ja omakotitalon ja muutti asumaan tuohon asunto-osakkeeseen. Näin jälkeenpäin olen miettinyt, että olisiko täti voinnut myydä noita kiinteistöjä, kun hänellä oli nuo hallintaoikeustestamentit. Jälkeenpäin on selvinnyt, että nuo maatilat menivät aika halvalla tietyille sukulaisille ja rahavaratkin olivat huvenneet aika lailla. Ensimmäisen miehen sisarukset ja toisen miehen lapset eivät juuri perinnöillä "juhlineet". Äitini perintöosuus on aika vaatimaton, mutta eniten kärsivät mielestäni nuo toisen miehen lapset, kun tuo maatila oli kuitenkin heidän lapsuudenkotinsa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.