MOi! Olen tässä ihmetellyt kaverini avopuolison käytöstä. Kaverini tuo matkalle lähtiessään koiran usein minulle hoitoon. Useita kertoja kuitenkin on paljastunut, että kaverini poikaystävä on loman aikaan ollut kotona ja siitä huolimatta koira tuotu minulle tai viety muille tutuille hoitoon. Tätä he ovat perustelleet miehen pitkillä työpäivillä(10-12h). Kaverini joutui viikonloppuna sairaalaan ja koira tuotiin minulle. Nyt kuitenkin kacerini miehen perustelut esim. viikonloppuhoidolle on ollut se, että "pitää tuota autoa laittaa " ja hän viettää talilla päivät duunaillen autoaan.Tästä suivaantuneena sanoin miehelle, että hänen on nyt alettava laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja koira on sitä autoa tärkeämpi. Pyysin miestä hakemaan koiran viikonlopuksi kotiin ja se yllättäen onnistuikin. Epäilen että hänen "pitkät työpäivänsäkin" on tekaistu syy tuoda koira minulle. Lupasin tarvittaessa käydä koiraa ulkoiluttamassa jos työpäivä venyy kovin pitkäksi. Kaverini on nyt loukkaantunut ja suuttunut minulle kun en heitä auta koiranhoidossa kun hänellä on vaikea tilanne ja koira joutuu olemaan liikaaa yksin. Itselläni ja miehelläni on myös vuorotyö ja oma koira lisäksi hoidettavana. Olenko nyt itsekäs kun en koiraa ota hoitooni vai onko kaverini kohtuuton? Tämä kyseessä oleva mies on kuitenkin koiran itse käynyt kaverini kanssa ottamassa eikä kyse ole ns.tyttöystävän mukana tulleesta koirasta.
Mies kotona - koira hoitoon
Stressiä koirasta
8130
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Noo- minun mielestä sun kannattaisi jutella kaverisi kanssa naamatusten, että miksi tuo teille hoitoon siis jutella siitä OIKEASTA syystä. Voihan olla, että ystäväsi ei luota mieheensä tai jotain muuta syytä voi yllättäen paljastua.
Siksi vähän arveluttaa jos ilman ystäväsi lupaa palautat koiran hänen miehelleen - siis pois sinun hoidostasi.
Puhumalla ne asiat, vaikeatkin selvii.
Meillä oli aikoinaan sellainen tilanne, että kun lähdin monta vrk kestävälle matkalle, vein koirani hoitolaan, koska en luottanut silloisen mieheni ´hoitoon´.
Ja se oli paras ratkaisu.
Luulempa, että tuo luottamushomma pitää hyvinkin paikkansa. Kuitenkin mun mielestä pitäisi koiralle etsiä siinä vaiheessa uusi koti tai ainakin väliaikainen sellainen eikä kuskata koiraa hoitopaikasta toiseen. Kaverillani kuitenkin useiden kuukausien kuntoutus edessä eikä tietoa milloin hän itse pystyy koirasta huolehtimaan. Olen kaverilleni kyllä asiasta puhunut, mutta hän puolustelee miestään eikä näe mitään vikaa hänen toiminnaassaan. Kaverini on vaan nyt niin pahoillaan kun koira joutuu olemaan pitkiä aikoja yksin ja syypää olen minä eikä suinkaan hänen miehensä. Myöskin nuo pitkät yöpäivät ihmetyttää. onhan se jo laitonta olla joka päivä 12h töissä. Ja pitäähän muidenkin ihmisten työaikansa sovittaa niin et tulee lemmikit hoidettua. Ei työnantaja voi nuin pitkiin päiviin pakottaa. Toki olen kaverini kans sopinu että vein koiran kotiin viikonlopuksi ja se oli ok koska sillonhan ei voi vedota työpäivän pituuksiin...
jejp.
Kyllä tuo 12h tulee toisaalta helpostikin työpäivälle pituutta, jos työmatka on pitkä.
Meidän isännälle tulee nyk. 11h - vaikka tekee normaalia 8h työpäiviä, mutta matkat junalla ja bussilla vievät myös oman aikansa..
Sanon edelleen, että keskustelu auttaa. Tsemppiä vaan.
Juttele koiran omistajan kanssa naamatusten. Voisiko hän harkita uuden kodin etsimistä koiralle, jatkuva seilailu kavereilla ei ole hyväksi koiralle.
Joko hän ei luota mieheensä koiran hoidossa tai sitten mies ei vain välitä koirasta. Siinä tapauksessa onkin parempi, että joku muu huolehtii siitä.
Ehkäpä ystäväsi voisi myös miettiä onko mies todella suhteen arvoinen? Ite en ikinä voisi elää miehen kanssa, joka ei hyväksyisi (täysin ja todella) koiriani. Mikä on tärkeintä hänelle?
Joskus kyllä tulee mieleen että sen puhutun koira-ajokortin sijaan voisi harkita sellaista että laitetaan ikäraja koiran omistamiselle. Nämä nuoret ihmiset kun ovat yleensä kovin kiireisiä, auto, parisuhde, matkailu. Asuntolainat ja kesämökkilainat ym pitää melko tiiviisti poissa kotoota, ansaitsemassa sitä hilloa pankeille.
Lyhyesti sanoen: Kovin harvoin on alle kolmekymppisillä(ja joskus edes alle 40:n), olevilla henkilöillä riittävästi elämä vakiintunut uomiinsa, jotta sellaisen vastuun kuin mitä koiran tuleminen taloon, vaatii ja tuo mukanaan.
Siksi näitä kodinvaihtajia näkee melkoisen usein. Koira ei ole kiertopalkinto.
Kaverisi vaatii kohtuuttomia. Mikä ihme siinä on, että annat toisen ihmisen painostaa sinut vastuuseen hänen koirastaan. Eihän siis sinulla ole minkään valtakunnan vastuuta toisen ihmisen lemmikistä! Hän tehköön asioilleen mitä parhaaksi katsoo. Sinä voit täysin sanoa, että sinulle ei sovi hänen koransa hoito ja piste. Ihminen käyttää sinua hyväkseen, anna vaan mennä tuollaiset "kaverit".
No onhan tuo selvä tilanne. Kaverisi mies ei halua tehdä koiran eteen mitään ja emäntä jää yksin koiran hoidon kanssa.
Siksi toivoo että hyvänä kaverina jelppaat.
Vaikuttaa siltä että teillä, sinulla ja kaverillasi on hyvin toimiva "suhde" ollut tähän asti tuossa koiran hoidossa. Ystäväsi saa hyvän mielen kun koiransa saa hyvää hoitoa sinun luonasi. Tietenkään hän ei luota miehensä kykyyn huolehtia koirasta! Vaikka koira on otettu yhdessä se on ilmiselvästi jäänyt kaverisi kontolle. (Mistä sitä tietää onko miehensä alun perin halunnutkaan koiraa omalle kontolleen ja miten koiran hoidosta on sovittu.)
Oma entinen avokkini oli vastaavanlainen tapaus. Eron jälkeen halusin koirat koska en missään nimessä luottanut hänen kykyynsä hoitaa koiriamme.
Paras neuvo joka jo aiempana on tullut että KESKUSTELE rohkeasti tästä asiasta kaverisi kanssa. Vaadi vastauksia mutta ystävällisesti ja kannustavasti, ymmärtävästi.
Voit olla iloinen että ystäväsi luottaa oman koiransa sinulle josta ilmiselvästi välittää alyttömästi. Tosiaan teidänhän tästä täytyy jutella, mutta hyvän kaverin koiraa voisin itse hoitaakkin vaikka vuodenkin jos ei huomattavasti rasittaisi ja lenkit menisivät siinä samassa missä omankin kanssa. TIetty kustannukset kuuluisi kaverin maksaa omasta koirastaan. Millainen tämä koira on? TUleeko omasi kanssa toimeen?
Ja oletan että tästä koiruudesta ei ole sinulle ollut huomattavasti vaivaa, puhut siihen sävyyn. Onhan se mukava että omalla koirallasikin on muita koirakontakteja :)
Kuitenkaan en voisi itse olla kenellekkään kaverilleni loukkaantunut mistään jota ei ole sovitu alunperin. Mieti kuitenkin jos olisit itse samassa tilanteessa. KOhtele muita kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.
Ja kerro mihin tulokseen päädyit :)