Simul te aspexi, nihil est super mi vocis in ore,
lingua sed torpet, tenuis sub artus flamma demanat,
sonitu suopte tintinant aures, gemina teguntur lumina nocte.
(Catullus)
Sun oletan ymmärtävän tuota kieltä :)
Ajattelin sinua tänään paljon. Kauniita unia
lingua sed torpet, tenuis sub artus flamma demanat,
sonitu suopte tintinant aures, gemina teguntur lumina nocte.
(Catullus)
Sun oletan ymmärtävän tuota kieltä :)
Ajattelin sinua tänään paljon. Kauniita unia
Vastaukset 21
Vanhimmat
samoin. Nuku hyvin...
Mitä se on jos kaksi ajattelee samoin toisiaan, kaivaten, ikävöiden, eikä silti saa sanaa suustaan? Ainoastaan kielellä sanoo, ilman ääntä.
Ymmärsin toki...
Juuri noin ja osuvasti :)
Aika turhaa. Lukkiutunut ja estynyt persoona, jolla ei aitoja tunteita, mutta joka osaa tunteilla haaveillen leikkiä.
Onko tuo syväanalyysin nyt aloittajasta? Jos nyt tuossa heitetään pilkkakirvestä aloittajan suuntaan niin, -Juu juu minähän olen oikein estynyt ja lukkiutunut, ei ollenkaan aitoja tunteita ja aivan totta mikä haaveileva tunteikas taivaanrannanmaalari. Das stimmt! :)
Mikä pilkkakirves? Onhan selvää, että kyse on ainaisen haaveilijan pelkästä lemmenlurituksista ja suurista kuvitelmista itsestään. Sairas epävakaa ailahteleva mieli, riettaat ajatukset, jota liika aika ja nautintoaineet ruokkivat. Vertaa itseään ja elämäänsä Catullukseen ja elää elämäänsä kuin episodia.
"Ei kera muiden niin halukas ole naiseni naimaan kuin minun kanssani vain"
Mielenkiintoista. Tsemppiä sille Peelle jolle kuvittelet vastaavasi.
Olen aloittaja ja nainen ja en ole kiinnostunut naisista :). Toivotan mitä parhainta päivänjatkoa!
Ai, oliko se P? En kuvitellut vastaavani kenellekään miehelle tai naiselle erityisesti, mutta kuvaus sopii sekä mieheen, että naiseen. Tsemppiä Catullukselle ja parhainta päivänjatkoa.
Aloittaja onkin henkinen vainaja, maailma karannut ja jäänyt osattomaksi monista iloista. Valvoo öisin psyyke pöppöjen voimalla.
Sed mulier cupido quod dicit amanti
in vente et rapida scribere oportet aqua .
Sinulle P
Jospa tuo tavoittaa sen oikean P.
Kiitos. Minä ajattelin sinua paljon.
Tavoitti..olisin tänään halunut nähdä ..mutta se ei sopinut sun kuvioon.
Huomenna? Olemme sanomassa hyvästejä toisillemme. Näin tunnen ja ymmärrän pian tapahtuvaksi. Mutta yksi pyyntö ennen- voimmeko tavata jossain, jossa voisimme kerrankin puhua vapautuneesti kaikesta mitä on tapahtunut välillämme?
http://www.youtube.com/watch?v=_IApsAHGMk0
leikeillä on aikansa ja elämällä aikansa. Mitä haluat? Tällaista en ymmärrä.
Halusit nähdä S:n ?
Koitat sä hypyttää mua ? Mulle ei sovi tänään. Enkä mä ole sanomassa mitään hyvästejä..sä
ilmeisesti oot ?. Jos katsotaan mitä tapahtui..vai tapahtuiko mitään, oliko se sulle tärkeetä ? En jaksa tällästä pelleilyy.
Entäs sitten kun linnut on lähteneet
ja verkkaan käy virtojen juoksu
Entäs sitten kun päivät on viilenneet
ja poissa on nurmien tuoksu.
Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin
tuuli tuiskuna lunta kun heittää.
Yhä kätesi löydänkö kädestäin
paksu jää vaikka muistoja peittää.
Entäs sitten kun päivät jo hämärtyy
se pois viekö elämän uskon.
Entäs sitten kun eessämme värjäytyy
ranta taivaan jo väreillä ruskon.
Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin
aallot raueten iltaan kun taipuu
Yhä kuiskaatko hiljaa mun nimeäin
päivä lopulta mailleen kun vaipuu.
Entäs sitten kun lyhenee askeleet
on haaveiden tilalla muistot
Entäs sitten kun silmiin saa kyyneleet
nauru lasten ja leikkipuisto
Sinä vielä jos viivyt mun vierelläin
kun on kaikki jo sanottu kerran
Sulle ojentaa tahtoisin elämäin
se on sun yhden elämän verran.
(Timo Koivusalo)
Epäileekö rakkautta?
Kaunis silti. Mutta tiedätkö sen
kuinka epäily koskee,
jos testaa ja mittaa
ei määräänsä ymmärrä?
Rauhallista unta...
Minä Sinua rakastan, tiedän sen.
Se ei ole vain hetken huumaa.
Se on nuotion hehku hiljainen
ja roihua polttavan kuumaa.
Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt,
se ei kuole, kun maassa on routa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt,
se kestää, on myrsky tai pouta.
Minä Sinua rakastan, katsohan,
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.
Joka päivä ne Sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet.
Ja kun kuljemme raskain askelin,
ja aika tuo murheita tupaan,
pidän kädestä Sinua silloinkin,
yhä Sinua rakastaa lupaan.
Minä Sinua rakastan silloinkin,
jos ehdimme korkeaan ikään.
Olet edelleen minulle suloisin,
ei hellyyttä sammuta mikään.
Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat,
taikka kumaraan selkäsi taipuu.
Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat,
taas polvilleen rakkaus taipuu.
Anna-Mari Kaskinen
Kiitän Koivusalon sanoista, mietin niitä eilen itsekin.
Minun paha vikani on kyseenalaistaa muita ihmisiä ja tarkoitusperiä.
Joku raja siinäkin täytyy silti olla. Rauhallisuus rauhoittaa ja varsinkin se
ettei lähde mukaan minun tunnekoukkuihin silloin kun ne ovat "ottavimmillaan". Tällainen kommentti illan päätteeksi. :)
Kauniita unia sinulle.
Ciccelis coccelis, tulla pa torpeto cacca cun olla cumma umme tus vatsas. Cuiha avittais liucastus luicastus?
Käännös tästä Cachophonixin valituksesta:
Korvien välissä ei kulje muuta kuin kevyt ilmavirtaus puolen tunnin välein.