Olen jättämässä masennuslääkkeet (kärsin vielä vieroituksista) ja viikonloppuna oli kunnon riita parisuhteessa. Tuntuu että mielenterveyttä koetellaan, samalla kun pitäisi töissä käydä ja olla normaali.
Tuntuu että olen vihainen ja vituttaa koko ajan. Pelkään kohta jo itseäni.
Olen vihainen itselleni, mutta välillä se kääntyy niin että vihainen muille ja yleensäkin. En voi antaa anteeksi itselleni sitä, että sanoin viikonloppuna jotain kiellettyä. Ja kun juttelin kumppanin kanssa riitaisasti aiheesta meinasin huitaista häntä, kun hän sanoi minulle törkeästi. En tehnyt sitä, koska en pysty enkä halua, mutta ehdin kohottaa käden sen merkiksi, että noin et loukkaa minua. Samalla tunnen huonoa omaatuntoa ja samalla ärsyttää koko ajan.
Lenkkeily yksin auttaa, samoin ajattelin että on aivan pakko ostaa tänään tupakkaa, jos vaikka voisin polttaa yhden hermosavun ja se auttaisi. Töissä en kuitenkaan uskalla, kun minua ei tunneta tupakoitsijana siellä.
Miten voisin sanoa kumppanille ja muille, että on parempi jos olisin yksin nyt jonkun aikaa, koska aivan oikeasti kiehuu?
Toisekseen ärsyttää se, että kun olemme jutelleet kumppanin kanssa aiheesta, hän NAURAA välikohtaukselle. Siis nauraa?
Hänestä edelleen pahempi kuin se että meinaisin huitaista on se, mitä sanoin kaverilleni vaikka se on erittäin vähäpätöinen asia! Oikeasti en voi ymmärtää mitä joillain ihmisillä päässä liikkuu!!!
Tuntuu että olen vihainen ja vituttaa koko ajan. Pelkään kohta jo itseäni.
Olen vihainen itselleni, mutta välillä se kääntyy niin että vihainen muille ja yleensäkin. En voi antaa anteeksi itselleni sitä, että sanoin viikonloppuna jotain kiellettyä. Ja kun juttelin kumppanin kanssa riitaisasti aiheesta meinasin huitaista häntä, kun hän sanoi minulle törkeästi. En tehnyt sitä, koska en pysty enkä halua, mutta ehdin kohottaa käden sen merkiksi, että noin et loukkaa minua. Samalla tunnen huonoa omaatuntoa ja samalla ärsyttää koko ajan.
Lenkkeily yksin auttaa, samoin ajattelin että on aivan pakko ostaa tänään tupakkaa, jos vaikka voisin polttaa yhden hermosavun ja se auttaisi. Töissä en kuitenkaan uskalla, kun minua ei tunneta tupakoitsijana siellä.
Miten voisin sanoa kumppanille ja muille, että on parempi jos olisin yksin nyt jonkun aikaa, koska aivan oikeasti kiehuu?
Toisekseen ärsyttää se, että kun olemme jutelleet kumppanin kanssa aiheesta, hän NAURAA välikohtaukselle. Siis nauraa?
Hänestä edelleen pahempi kuin se että meinaisin huitaista on se, mitä sanoin kaverilleni vaikka se on erittäin vähäpätöinen asia! Oikeasti en voi ymmärtää mitä joillain ihmisillä päässä liikkuu!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tähän on hyvä ja halpa keino, mutta se vaatii vahvaa kanttia ja lievää kivunsietokykyä. Lisäksi se antaa hyvän unen.
Se keino on toissa vuoden myyntihitti, muovinen piikki matto. Ostin sen, mutta totesin maton piikit liian koviksi minulle.
Tässä matossa, hinta n.15€, on myös erillinen tyyny osa. Kokeilin sitä päänalusena aluksi muutaman minuutin. Seuraavana iltana 10 min.
Kolmantena nukahin ½ tunniksi. Keho tottuu nopeasti lievään "aku"kipuun. Eilen otin melkein 2h unet piikkimatolla vain peitto päällä.
Heräsin aamulla harvinaisen pirteänä. Hermo piti paremmin töissä, jotka vaativat keskittymistä, tarkkaa silmää ja kättä.
kävelemässä. Käveleminen on yleensä tehokkaampaa kuin lenkkeily. Jätä myös kaikki sokerit ja keinomakeutusaineet minimiin.