Onkos muilla yksinäisillä immeisillä minkään sortin lemmikkejä?..
Itseltäni löytyy koira ja se on todella ollut suoranainen pelastus minulle, se kun passittaa lenkille, satoi tai paistoi ja pikkuhiljaa olen alkanut todella nauttia tästä uudesta, liikkuvammasta elämäntavasta:)
Olisikin oikeastaan tosi mukava tutustua muihinkin yksinäisiin koiranomistajiin, voisi vaikka sitten yhdessä lähteä metsään patikoimaan koirien kanssa:)
Siispä kaikki yksinäiset, etelä-suomalaiset koiranomistajat (ja jos olisit vielä nainen, niin sitä parempi, koska itse olen 28v mies), kirjoitelkaapa minulle, niin laitetaan yksinäisyydellemme stoppi lopullisesti..
[email protected]
Itseltäni löytyy koira ja se on todella ollut suoranainen pelastus minulle, se kun passittaa lenkille, satoi tai paistoi ja pikkuhiljaa olen alkanut todella nauttia tästä uudesta, liikkuvammasta elämäntavasta:)
Olisikin oikeastaan tosi mukava tutustua muihinkin yksinäisiin koiranomistajiin, voisi vaikka sitten yhdessä lähteä metsään patikoimaan koirien kanssa:)
Siispä kaikki yksinäiset, etelä-suomalaiset koiranomistajat (ja jos olisit vielä nainen, niin sitä parempi, koska itse olen 28v mies), kirjoitelkaapa minulle, niin laitetaan yksinäisyydellemme stoppi lopullisesti..
[email protected]
Vastaukset 6
Vanhimmat
no hei, seuraavan kerran kun kohdataan koirinemme niin reilusti vaan tervehdit :)
Siitä on helppo alkaa juttelemaan small talkia vaikka koirista, niiden roduista tms...
Itselläkin tosiaan vapaapäivinä ne ainoat sosiaaliset kontaktit saattaa tulla koiran kautta, toisia koiranomistajia tervehdittäessä jne.
Eläimet ovat kyllä todellisia ystäviä ihmisille.
Usein paljon parempia kuin muut ihmiset.
Eläimet antavat niin paljon, vaikka sitä ei aina tule ajatelleksikaan.
Itse haluaisin myös eläin ystävän itselleni jos,
Vuosi sitten eläin ystäväni kuoli traagisesti käsivarsilleni ja en ole siitä vieläkään oikein toipunut.
En tiedä tulenko koskaan toipumaankaan.
Olen ollut entistä yksinäisempi sen jälkeen ja entistäkin masentuneempi.
tsemmpiä... itsellä meni kanssa vuosia, ennen kuin uskalsin hankkia uuden lemmikin, kun koin olevani vastuussa edellisen ennenaikaisesta kuolemasta ja ettei kukaan voi häntä korvata. Ja eihän voikaan, eläimetkin on yksilöitä... Parin vuoden päästä uskalsin hankkia hamsterin, kun vaara että se karkaisi auton alle oli pikkasen pienempi, ja se sentään eli ikänsä, toivoakseni onnellisena :)
Kissa on ollut viimeiset 14 vuotta paras "ystäväni". Muutettuani omaan kotiin kissa jäi vanhempien luokse: ei sitä näin pieneen asuntoon kehtaisi ottaa. Käyn silti ulkoiluttamassa sitä aina silloin tällöin. Tosiaan kämppä on sen verran pieni, että en lemmikkejä hanki, vaikka haluaisin.
No ei se kämpän koko hirveästi ratkaise. Pentuna olisi hyvä olla isompi mutta vanhempana ainakin koirat vain nukkuvat ja odottavat seuraavaa lenkkiä ja ruokailua :)
Kissat tietenkin vaativat jo isomman asunnon....
Itselläni on koira ja en sen kanssa oikeastaan edes tunne olevani yksinäinen kun aina ollaan menossa ja jotain harrastamassa. Sen olen kyllä huomannut, että lemmikit joista omistaja pitää hyvin huolta voi vasta aiheuttaakin yksinäisyyttä sillä aikaa oikestaan missään ei ole käydä. Pahin yksinäisyyden tunne tulee aina päivisin näin myöhään illalla kun on kaikki lenkit ja harrastukset tehty... onneksi tähän aikaan on jo ihan normaalia mennä ihmisen nukkumaan :)