Synnytyspelko ja tiukat paikat

"synnytyslantion" kokoa ei voi ulkoa päin nähdä, sinulla voi olla ihanteellinen lantio synnyttämiseen, vaikka olisit pieni ja laiha. Raskausaikana kroppa valmistautuu synnytykseen ja löysyttää ja levittää lantiota synnytystä varten.

Synnytystapa-arviossa raskauden loppuvaiheessa verrataan lapsen oletettua syntymäkokoa ja odottavan äidin lantiota ja varmistetaan vauvan mahtuminen alateitse. Asia varmistetaan vielä kuvaamalla lantio jos näyttää siltä, että asiasta on epävarmuutta.

Usein juuri sinunlaisesi naiset, joilla on tiukkuuden vuoksi hankaluuksia esim. seksin aikana, saavat avun juuri synnyttämisestiä, kun paikat venyy ja seksielämä on lapsen saannin jälkeen parempaa kuin koskaan.

Ihan vaan tiedoksi, että raskausaika venyttää niitä pimpsalihaksia kaikista eniten, eli kun vauva painaa alaspäin, löystyy lantionpohjan lihakset ihan kaikilla, myös sektioäideillä. Kun raskaaksi tulee ei voi valita, että haluan sen ja sen ja sen, mutta en suonikohjuja, peräpukamia, repeämiä, raskausarpia, virtsan- tai ulosteenpidätyskyvyttömyyttä. Sektiostakin voi jäädä omat muistonsa kroppaan, muiden komplikaatioiden lisäksi pienimpinä nämä leikkausrpi ja tulehdukset ym.
Naisen ja äidin on vaan pakko hyväksyä se tosi asia, että kroppa muuttuu. Maha voi jäädä löysäksi ja arpiseksi, vaikka kuinka olis muuten hoikka ja pieni. Sitä se on.
Kuitenkin voi omilla valinnoilla vaikuttaa tulevaisuuteen, syömällä ja liikkumalla ja myös synnytyksen jälkeen. Toki kaikkiin vaivoihin ei edes liikunta auta.
Itsetunto on aikuisella ihmiselle yleensä jo tasapainoinen, ja pystyy hyväksymään kroppansa ja elämään kropassaan olevien muutosten kanssa, ilman että se auíheuttaa joka päiväistä tuskaa ja murhetta.
Itse ole yli 30v 3. lastani odottava äiti, joka on säästynyt raskauksista ja synnytyksistä hyvin, kropan suhteen ja alapään suhteen, vielä toistaiseksi.
Seksielämä on mitä parahinta.
Se, että on omasta mielestään liian pieni synnyttämään alakautta ei tarkoita sitä, ettetkö voisi synnyttää alakautta, lääkäri sen katsoo ja päättää, tosin ei tarkoita sitä, että kaikki mensi aina nappiin, mutta sekin on otettava vastaan.
Kivut yhdynnässä voivat toki johtua muustakin kuin tiukkuudesta, esim. kuivuudesta.
Pelko plit ym. on sitä varten missä voi peloistaan neuvolan lisäksi puhua.

Muaki pelottaa synnytys ihan kauheasti, oon tosi kipuherkkä ja mulla on neulakammo, toisaalta haluan kaikki mahdolliset lääkkeet synnytyksessä että kestän sen, MYÖS epiduraalin...

mulla oli ihan sama tilanne ku alottajalla ja delillä. murehdin lapsentekoa siitä asti kun sain tietää mistä lapset tulevat, eli aika pienenä. olen myös laiha, joskin aika pitkä. ja lantiota ei ollut nimeksikään. seksi sattui ja paikat tuntuivat ahtailta. neulakammo löytyy edelleen. ja kipukynnys on olematon.
mulla on kaksi lasta, ja olen todella ylpeä siitä että uskalsin ryhtyä lapsenhankintaan. millään muulla keinolla en olisi päässyt synnytyspelostani yli. synnytykseni oli kaiken lisäksi nopeita ja verrattaen helppoja.

Mulla seksi sattuu ihan tiukkuudesta, ei meinaa mennä sisälle,että pitää varovasti alottaa seksi ku on ni kireät paikat. ni pelottaa että miten pystyn synnyttämään oikeesti jotain. pelkään että repeän kahtia :(

Mieheni on nuori päälle kakskymppinen, itse pari vuotta vanhempi häntä, hän sanoi etten saa levähtää lapsen tulon myötä. no en itsekkään sitä halua ja aijon ostaa kotia kuntolaitteita yms.ja heti ku voin ni treenaamaan vaan. haluan olla seksikäs miehelleni raskauden jälkeen. en halua että hän katselisi muita naisia, sillä se vois tuoda masennusta ja huonoa itsetuntoa ja surua, vaikka lapsi olisin siinä vierssä. sitä pelkään, että minun pitäisi keskittyvä vain lapseen ja elämässäni ei ois muuta ku lapsi, minun tehtävänä on vain antaa, ei saada mitään. haluan rakkautta ja mies on minulle tärkeintä ja me yhdessä mieheni kanssa rakastamme lasta eniten, toisista lukuunottamatta, koska olemme yhtä.
koske meidän parisuhteen hyvinvointi vaikuttaa lapseen.